viljoh9

Kyllä siitä sopimus syntyy

Tänä aamuna (7.3.) TV:n lähetyksissä on haastateltu Eläkeyhtiö Ilmarisen eläkepolitiikasta vastaavaa johtajaa Jaakko Kianderia. Hänen mukaansa sopimukselle ovat edellytykset olemassa, eikä ole katastrofi, vaikka osa SAK:n jäsenliitoista jäisi sen ulkopuolelle. Niiden osalta käy vain niin, että siltä osin neuvottelut käydään liittokohtaisesti ja yleistilanne vaikuttaa taustalla niin, että myös nämä liittokohtaiset sopimukset noudattavat yleistä linjaa.

Tämä näkemys on jokseenkin sama, minkä kirjoitin pari päivää sitten blogini kommentoinnissa:

”Yksi etenemismahdollisuus on, että niiden ammattiliittojen, jotka eivät neuvottelutulosta hyväksy annetaan numeroa tekemättä olla siitä ulkona ja neuvotteluja jatketaan niiden kanssa, jotka ovat pohjaesityksen hyväksyneet.

Näin olisi tehtävä siinäkin tapauksessa, että kaikki olisivat periaatteessa mukana. Raamisopimuksen alakohtaisista sovellutuksista on neuvoteltava joka tapauksessa ammattiliittojen ja työantajapuolen kesken. Kun sovellutuksista päästään ratkaisuun, neuvottelut siirtyvät työpaikoille siltä pohjalta, että mitä tuo ja tämä sopimuskohta käytännössä juuri täällä meidän työpaikallamme tarkoittaa.

Sivuun jääneiden liittojen vuoro tulee, kun niiden työehtosopimukset umpeutuvat. Silloin taustalla on laaja ratkaisu, johon puolin ja toisin voidaan nojata ja ratkaisut syntyvät joko neuvotellen tai alakohtaisen lakon jälkeen. Tuostakaan uhasta ei kannata pillastua. Lakon mahdollisuus on hyvin pieni silloin, kun työmarkkinoille on sovittu laaja-alaisesta ratkaisusta.

Jos jollakin alalla lakon uhkaan ajaudutaan, syyt ovat syvällä, eikä ainakaan maan hallituksen neuvoteltavissa. Käytettävissä edelleen ovat valtakunnansovittelijan palvelut. Se on järjestelmänä toiminut Suomessa hyvin. Otetaan siis rauhallisesti. Loppusyksyyn mennessä viimein selviää, missä ollaan. Todennäköisin tulos on, että moninaisten vaiheiden jälkeen Suomen työmarkkinoilla vallitsee rauha, eikä mitään osapuolta ole "lopullisesti" nujerrettu.”

Tärkeintä nyt on, ettei mikään taho ruoki epäonnen ilmapiiriä, vaan tukee syntymässä olevaa ratkaisua. Sen olennaisin sisältö on siinä, että vaikka työssä olevien palkansaajien tulotaso alenee, ostovoima kokonaisuutena nousee parantuvan työllisyyden ansiosta. Se taas vetää ylös Suomen koko elinkeinoelämää ja erityisesti vientiä, jolle luodaan selkeästi nykytilannetta parempi asema.

Ratkaisu on hyvin saman tyyppinen, mikä toteutettiin Esko Ahon hallituksen aikana. Se oli vain sen verran vaatimattomampi, ettei silloin nimellistä ansiotasoa alennettu, kuten nyt rakenteilla olevassa ratkaisussa.

Tässä on hyvä muistaa historiaa sen verran, että aina kun Suomessa on tehty nimellisesti heikkoja palkkaratkaisuja, ovat ne johtaneet parantuneen työllisyyden ansiosta kokonaiskysynnän kasvuun. Sitä tässä nytkin takaa ajetaan.

On muistettava, että Suomi on nykymaailmassa entistäkin alttiimpi ulkopuolisille vaikutteille. Jos taloustilanne maailmalla heikkenee, se heikentää Suomenkin mahdollisuuksia ja päinvastoin, jos talous yleisesti elpyy, hyötyy Suomi samassa suhteessa. Kävi miten tahansa, edellytykset pärjätä kansainvälisessä kilpailussa ovat Suomelle paremmat, kun taustalla on työmarkkinoita vakauttava sopimus. Siksi siihen kannattaa panostaa.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Optimismia pidetään hyvänä asiana, mutta onko se sitä enää silloin, kun se muuttuu toiveajatteluksi. Sopimuksen sorvaamisesta voi jo nyt sanoa, että ei syntynyt takkia, syntyi tuluskukkaro. Eikä tästä vaatimattomasta tuloksestakaan pystytä sopimaan. Ei ole mitään merkkiä siitä, että todellista halua tai kykyä sopimuksen synnyttämiseen olisi. Aina löytyy joku änkyrätaho, joka lähtee sooloilemaan. Tämä vääntö on selvästi näyttänyt sen, että sopimisen kyky on Suomesta kadonnut. Niinpä talouden alamäki tulee jatkumaan ja säännöt sanelee aikanaan troikka.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Aikaa sopimuksen tekoon on runsaasti. Eikä siinä kovin ihmeellisistä asioista enää ole kysymys. Paikallinen sopiminen on olevinaan sellainen, mutta lakiteitse se ei ainakaan onnistu, joten eiköhän siihenkin sanamuodot löydetä varsinkin, kun paikalliselle sopimiselle ei mitään estettä nytkään ole paitsi se, ettei paikallisesti saa sopia alle laki- ja työehtosopimusmääräysten.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Ns yhteistkuntasopimuksesta on jo tullut niin olematon, ettei se edes toteutuessaan Suomen tilannetta juurikaan auta.

Näyttää selkeästi siltä, että taustalla vasemmisto sabotoi sopimuksen syntymahdollisuuksia.

Parasta taitaisi olla, että sopimus jäisi syntymättä. Annetaan hallitusvalta vasemmistolle ja vihreille, mielenkiintoista olisi nähdä miten he tosipaikan tullen toimisivat. Perustilanne, kun ei hallituksen vaihdolla miksikään muutu. Jos tuossa tilanteessa ay-liikkeen kannat kovin muuttuisivat, niin olisihan se osoitus, mikä ay-liikkeen perustarkoitus on ollut. Laillisesti valitun eduskunnan ja sen enemmistön tukea omaavan hallituksen toiminnan estäminen. Eli samalla koko Suomen edun vastainen toiminta.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Jaa, se on nyt vähättelyn vuoro. Minusta ei ole lainkaan vähäinen asia, että sopimuksella saadaan Suomeen työrauha ainakin pariksi vuodeksi. Se painaa enemmän kuin suuret leikkaus- ja palkanalennusnumerot, joilla on myös suuret haittavaikutukset.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Realismia vain!
Esimerkiksi paikallinen sopiminen on lähes totaalisesti mahdollisessa sopimuksessa vesitetty. Se juuri pk-yrittäjien - jotka pääasiallisesti
uusia työpaikkoja ovat luoneet - työllistämishalun/kyvyn suhteen ensiarvoisen tärkeä asia. Ja minusta nimenomaan uusien työpaikkojen luominen on asia, joka on erittäin tärkeätä

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Tuo suomalaisten vahvuus, kyky sopimiseen, heikentyi hetkenä, jolloin SSS-hallitus otti pakkolait EK:n vaatimuksesta mukaan hallitusohjelmaan.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Sipilän oman ilmoituksen mukaan hallitus on luopunut pakkolaeistaan. Ne olisivat joka tapauksessa tyssänneet perustuslakiin, koska tavoitteena oli lakimääräyksillä estää vapaata sopimista. Taustalla yritys kuitenkin heijastelee vielä pitkään. Nyt siitäkin on päästävä yli.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

SAK hallitus hyväksyi sopimuksen erimielisenä, mutta kaikki liitot käsittelevät taas päätöksen uudestaan. Sopimusta ei ole siis syntynyt eikä siis synny myöhemminkään.

Lisäksi Lyly esittii vaatimuksia, työaikapidennystä ei hyväksytä, säästöjä ei hyväksytä, paikallista sopimusta ei hyväksytä, veronkevennykset on saatava huhtikuussa etc.

Eli käytännössä mitään ei ole sovittu eikä hyväksytty. itse asiass lisää vaatimuksia esitettiin.

Neuvotellaan taas pari viikkoa. Lyly pelaa aikaa. "Neuvottelut minkään liiton osalta eivät tule olemaan helppoja. Ei kannata hötkyillä, katsotaan tilannetta touko-kesäkuun vaihteessa."

SAK on sopijaosapuolena täysin merkityksetön. SAK on demokraattinen liitto. Paitsi, että enemmistöpäätökset eivät sido vähemmistöä.

Toivottavasti hallitus irtautuu koko vedätyksestä ja antaa ay-liikkeen ja työnantajien sopia asiat keskenään.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Ilkka Varsio ei näköjään ymmärrä, miten työmarkkinaneuvottelut etenevät. Nyt on saatu aikaan keskusjärjestöjen välinen raamisopimus, mutta kaikista yksityiskohdista ei vielä ole sovittu. Siksi on ihan luonnollista, että neuvottelut jatkuvat.

Samaan aikaan on alakohtaisten liittojen vuoro ryhtyä sovellutusneuvotteluihin. Kokonaisratkaisussa ei ole mitenkään mahdollista sopia alakohtaisista sovelluksista ja senkin jälkeen tarvitaan neuvotteluja työpaikoilla, mitä tuo ja tämä sopimuskohta juuri meidän työpaikallamme merkitsee.

Näin se menee ja kyllä siitä ratkaisu syntyy. Ratkaisusta pois jääneet liitot tulevat mukaan sitä mukaa, kun niiden työehtosopimukset umpeutuvat. Pelivaraa yli sen mitä laajassa ratkaisussa sovitaan ei juurikaan ole. Vaikka ei olekaan, on hyvä ja välttämätöntäkin, että liitto- ja työpaikkakohtaisesti myös nyt sopimuksesta ulos jääneillä aloilla käydään asiamukaiset soveltamisneuvottelut.

Muistutan vain, miten paljon on huudettu paikallisen sopimisen perään, joka jo entuudestaan kuuluu normaaliin työmarkkinakäytäntöön, vaikka siitä ei aina melua pidetäkään. Mikä siinä nyt kaihertaa, kun ylhäältä kuitenkaan ei voida eikä edes osata työpaikkakäytäntöjä joka risauksesta ohjeistaa.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Viljo Heinonen

Kyllä minä ymmärrän. Ensimmäisestä tupo-sopimuksesta on nyt 47 vuotta. Viljo Heinonen ja ay-liike ei näy ymmärtävän, että nyt kysymyksessä olevassa yhteiskuntasopimuksessa ei ole kysymys tupo sopimuksesta eikä liittokohtaisesta sopimuksesta.

Nyt ei ole kysymyksessä perinteiset työmarkkinaneuvottelut. Jos olisivat olleet ne olisivat käyty lakkoineen loppuun jo kymmenen kuukautta sitten .

Yhteiskuntasopimus on esitys siitä, että kaikki keskusjärjestöt SAK, AKAVA, STTK, Kuntatyönantajat ja EK sitoutuvat yhteiskuntasopimukseen ilman liittojensa eritysivaatimuksia.

Nyt kun tämä ei osalle SAK:n liitoille käy niin miksi muiden pitäisi taipua muutamien iltalypsyyn ja vaatimuksiin hallitukselle veronkevennyksistä ja muista ehdoista.

Mikä yhteiskuntasopimus se sellainen on, että jo ennen hyväksymistä esitetään kompensaatiota sille mistä yhteiskuntasopimuksen tavoitteisiin pääsemiseksi tarvitaan.

Siis parempi jättää kaikki sopimukset liittokohtaiseksi ja antaa hallitukselle sille kuuluvat lainsäädäntätehtävät ilman lisärasitteita.

Kaikki hallitukselta vaadittavat lisähunajat ovat pois työelämän ulkopuolella olevilta henkilöilta, työttömiltä, sairailta, lapsilta ja eläkeläisiltä.

Hallituksen pitää nyt selkeästi pysyä pois työmarkkinaneuvotteluista, sillä niistä ei hallitus selviä kuin veronamaksajain rahoilla.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Kyllä tämä on ihan tavallinen työmarkkinakierros, vaikka sitä miten yhteiskunta- tai kilpailukykysopimukseksi yritetään vääntää. Se on nimisemantiikkaa, ei sen enempää. Tavallista vaativampi tämä kierros kuitenkin on, kun sopimukseen liittyy nollakorotusten lisäksi työajan pidennys ja tulojen alennuksia.

Ihan uutta ei sekään ole. Vuoden 1994 ratkaisussa työntekijöille siirrettiin osa työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksuista. Se merkitsi silloin 6 prosentin tulon alennusta nimellispalkoista.

Siitä olen samaa mieltä, että hallitus on jo riittävästi sotkeutunut työmarkkinoihin, joita se ei ymmärrä, että vähempi soheltaminen olisi kaikkien kannalta parempi.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Taitaa vain seuraava puolivuotta mennä siihen, että SAK:n jäsenjärjestöt
yrittävät lypsää itselleen jotain ylimääräistä.
Jotenkin vain tuntuu, siltä, ettei SAK:lla mitään valtaa jäsenjärjestöjensä
toimintaan ole. Eli sitooko tämä "sopimus" jäsenjärjestöjä loppujen lopuksi millään tavalla?

Siltä vain näin maalaisesta tuntuu, että ammattiyhdistysliikkeen tärkein tavoite on hankaloittaa laillisen hallituksen toimintaa. Yksinkertaisesti näyttää olevan vain kysymys siitä, että AY-liikkeen tärkein tavoite on oman vallan ylläpitäminen, eikä loppujen lopuksi Suomen etu. Työttömät ainakin ovat ay-liikkeelle merkityksettömiä, eiväthän he maksa jäsenmaksujakaan.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

SAK:n valta jäsenliittoihinsa ei todellakaan perustu siihen, että sillä olisi määräysvalta. Liitot päättävät itsenäisesti, missä ne ovat mukana ja missä ei. SAK on jäsenliittojensa yhteistyöelin. Sen valta perustuu asiantuntemukseen ja koordinointitaitoon, ei saneluun ja näin sen pitää olla. En ymmärrä, mihin muuhun keskusjärjestöä tarvitaankaan.

Mitä jäsenmaksuihin tulee, se on liittojen sisäinen asia. Jotkut perivät jäsenmaksua myös työttömyysajalta, jolloin se keskimäärää alempi. Suurimmalla osalla jäsenliitoista työttömät jäsenet eivät jäsenmaksua maksa.

Liitot kyllä ajavat myös työttöminä olevien jäsentensä etuja, mutta eivät voi kaikkein työttömien edunvalvojia olla, kun suuri osa työttömistä on järjestäytymättömiä.

Tuo Suomen edun ajaminen on aika hupaisa käsite. Kun kansalaiset puolustavat etujaan järjestäytymällä, on se Suomen edun vastaista toimintaa. Mitä siten lienee yritysten verosuunnittelu - isänmaallista varmaan.

Käyttäjän minavaan kuva
jouko viitala

Pk-yrityksillä ei juurikaan tarkoittamasi kaltaiseen verosuunnitteluun ole mahdollisuuksia. Siihen pystyvät kai ainoastaan kansainväliset ja kansainvälistä toimintaa tekevät yritykset. En tuollaista itsekkään kannata, asia pitäisi saada järjestykseen. Sinänsä kai suurin osa tuosta on kyllä lakien mukaista.

Minua kyllä ärsyttää, että "verosuunnittelusta" syytetään pelkästään yrityksiä.
Näen aivan vastaavana yksityisen kuluttajan toiminnan. Viinat ja tupakat Virosta, polttoaine Venäjältä, muut ostokset kansainvälisistä nettikaupoista. Tässäkin on kysymys "verosuunnittelusta". Summat yksittäisen kuluttajan suhteet ovat tietenkin pienenpiä, mutta käyttäjiä on kylläkin suurin osa suomalaisista. Loppusumma aivan varmasti on paljon suurempi valtion tulojen suhteen, kuin yritysten verosuunnittelussa.
Samalla tavalla pitäisi yksityisen kuluttajan toiminta tuomita epäisänmaallisena kuin yritystenkin toiminta. Menetetty euro on aivan samaa kuin näissä yritysten vastaavissa. Summaltaan vain paljon enemmän.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Viimeisin käänne työmarkkinaratkaisuun tuli EK:n taholta. Jyri Häkämies ilmoitti, ettei liittokohtaisille sovellutusneuvotteluille ole edellytyksiä, kun merkittävä osa SAK:n jäsenliitosta on jättäytynyt sopimuksen ulkopuolelle.

Häkämies siis jatkaa tyhmällä ja perusteettomalla sanelulinjalla. Ei yksikään SAK:n liitoista ole ilman ehtoja jatkossa mukana. Kyllä nyt pitää ensin neuvotella ja katsoa, millaiseen tulokseen päästään. Sen, ettei tästä mitään tule ennättää todeta sen jälkeen, kun kaikesta yrittämisestä huolimatta on päädytty umpikujaan. Nyt ei ole itkupotkuraivarin vaan neuvottelujen aika.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset