viljoh9

Nykytalouden kolme perusongelmaa

Olen pohdinnoissani päätynyt siihen, että nykyiset koko maailmaa koskettavat talousongelmat perustuvat kolmeen päätekijään: rahatalouden irtautumiseen reaalitaloudesta eli tuotantotoiminnasta, väestön vanheneminen ja siitä johtuvat kulutusmuutokset sekä kolmanneksi nopea tekninen kehitys.

Nykytekniikka luo uusia tuotteita nopeammin kuin koskaan ennen. Samalla myös perinteinen tavaratuotanto uusiutuu. Tämän kehityksen myötä käytössä oleva tuotantokoneisto vanhenee aikaisempaa nopeammin. Jo Marx aikoinaan kirjoitti tuotantokoneiston moraalisesta vanhenemisesta, mikä tarkoittaa sitä, että uudetkin tuotantolinjat voivat olla syntyessään vanhentuneita, koska kehitys on niitä rakennettaessa edennyt jo seuraavalle asteelle.

Mallia voi katsoa vaikkapa energiatuotannosta. Hiili, öljy ja atomivoimalat edustavat syrjäytyvää ja osin jo syrjäytynyttä teknologiaa. Niissä on kuitenkin kiinni ties miten monen miljardin pääoma, jonka oletetun tuoton tilalle tulevat alasajokulut.

Kehitys koskee koko tuotantoketjua. Esimerkiksi graafisessa teollisuudessa eli kirjapainotuotannossa varsinainen perustyö on siirtynyt toimittajille. He työstävät tekstin kuvineen lopulliseen muotoon. Latojat, taittajat ja oikolukijat kuuluvat historiaan. Nuorimmat tuskin muistavat heitä koskaan olleen olemassakaan.

Kysymyksessä on jatkuva ja koko ajan nopeutuva prosessi. Kehittyneimmillä menetelmillä pitää korvata menetykset, jotka tuotantokoneiston vanhenemisesta aiheutuu. Samalla siinä on valtava työmaa. Kasvava määrä teollisuusromua pitää jotenkin saada hyötykäyttöön. Pahimmillaan sille ei tehdä mitään, vaan laitokset koneineen jäävät lahomaan ja ruostumaan paikoilleen.

Vanhat kuluttavat vähemmän

Teollistuneissa maissa vanhat ikäluokat ovat suurempia kuin koskaan ennen. Yhä useampi heistä on vireitä ja aktiivisia. Heillä on voimia ja halua osallistua yhteiskunnan toimintoihin ja tehdä jotain hyödyllistä. Suurin osa on aikaisempaa varakkaampia. Eläkeläiset ovat myös kuluttajia, mutta heidän kulutustottumuksensa ovat erilaiset kuin nuorten

Iän mukana terveydenhoitokustannukset kasvavat. Kunkin yhteiskunnan rakenteesta riippuu, jääkö huolenpito yhteiskunnan vastuulle vai omaisille, mutta sivuuttaa niitä ei voi. Yksinäisyys on monen ongelma. Lapset ovat muuttaneet muualle ja työelämän ystäväpiiri on hajaantunut.

Kokonaisuutena vanheneva väestön osa kuluttaa vähemmän kuin saman tuloluokan nuoremmat. He liikkuvat vähemmän, syövät vähemmän ja uusivat vaatteistoaan harvemmin. Asumisessa on se ongelma, että monet yksinäiset vanhukset asuvat tilavassa omakotitalossa tai osakehuoneistossa, jota eivät jaksa kunnossa pitää ja saman aikaisesti nuoremmat, jotka tilaa oikeasti tarvitsisivat, joutuvat asumaan ahtaammin.

Talouteen tämä heijastuu siten, että kulutustavaroiden kysyntä vähenee, kun kasvavalla vanhusväestöllä ei ole lähellekään samaa tarvetta hankkia uutta kuin parhaassa kulutusiässä olevien.

Nykyinen rahatalous kasaa pääomia ja köyhdyttää ihmisiä

Jotta en kirjoita ihan omiani lainaan tähän otteita Riikka Söyringin blogista. http://goo.gl/f4Y6xB Tässä asiassa olen hänen kanssaan samaa mieltä. Linkistä aukeaa koko blogi.

”Pankeilla on monopoli tuotteeseen nimeltä raha. Pankit lainaavat raha-tuotettaan kaikille sitä haluaville, mutta sillä ehdolla lainattu tuote eli raha palautetaan korkoineen. Korot ovat "tuotteen hinta". Korot on mahdollista maksaa täsmälleen sillä samalla raha- tuotteella, jonka tuottamiseen pankeilla on monopoli. Korkoon tarvittavaa rahaa ei luoda eli velkaantuminen säilyy.

Pankin varallisuus karttuu sen myöntämistä veloista, kun asiakkaat maksavat sekä velkapääoman lyhennystä että velan korkoja. Talletukset taas ovat rasitteita pankkien taseissa, koska pankit ovat sitoutuneet vaihtamaan kaikki talletukset keskuspankkirahaksi, jos asiakas niin haluaa.

Talouskasvu puolestaan on riippuvaista talouden velkamäärän kasvusta, ja se näkyy myös bkt:n kasvuna. Bkt, bruttokansantuote mittarina ei kuitenkaan kerro mitään rahan jakaantumisesta, vain sen että kokonaisvelka kasvaa ja joku maassa ansaitsee.

Kritiikitöntä vapaan yrittämisen, yksityistämisen, tehokkuuden, lisäarvon ja kasvun mallia on toteutettu pääasiassa anglosaksisissa maissa: Yhdysvalloissa, Irlannissa ja Britanniassa.

Pankkien varallisuus bkt:sta 1880-1970 luvuilla oli noin 70 prosenttia. Uusliberalisoinnin myötä pankkien varallisuus ylitti vuonna 2005 Britanniassa 500 prosentin rajan. Eli samalla kun maan kokonaisvarallisuus "kasvoi", syveni köyhyys suurimmassa osassa maata.

Eriarvoisuuden, joka syntyy tulojen epätasaisesta jakautumisesta, on todettu olevan yhteydessä moniin yhteiskunnallisiin ongelmiin kuten lapsikuolleisuuteen, rikollisuuteen, elinikään, psyykkisiin sairauksiin, liikalihavuuteen, aliravitsemukseen, teiniraskauksiin, päihteiden käyttöön, masennukseen ja työttömyyteen.

Näiden ongelmien hoitaminen muulla tavoin kuin tuloeroja tasaamalla taas tulee valtiolle erittäin kalliiksi.

Vaihtoehto on köyhien jättäminen kokonaan heitteille tai armeliaisuuden varaan. Tätä heitteille jättämistä toteutetaan esimerkiksi Britanniassa ja Yhdysvalloissa, tulevaisuudessa mahdollisesti myös Euroopan Unionissa ja Suomessa.”

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (46 kommenttia)

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Marx ennusti myös rahatalouden irtautumisen reaalitaloudesta. Kommunismia ei ole tullut, mutta historiallisen materialismin mukainen historiankäsitys on nyt valtavirtaa; talous määrää päällysrakenteen. Pääomaa olisi syytä kaikkien lukea.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Olen samaa mieltä. Itse olen Marxin Pääoman lukenut. Se on sisällöltään hämmästyttävän nykyaikainen. Se on kokonaan toinen juttu, että Marx lienee eniten väärinkäytetty ja väärin ymmärrettykin taloustieteilijä.

Käyttäjän pekkaroponen1 kuva
Pekka Roponen

Kapitalismin lainalaisuuksiin tutustuminen on luontevinta aloittaa Pääoman ykkösosasta. Kakkosta en jaksanut lukea.

Tiedä sitten, josko tämä ihmeellinen deflaatio- ja miinuskorkotalous enää niitä noudattaa...

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #3

Tosiaan. En minä ainakaan huomannut pääomaa lukiessani, että Marx olisi mitenkään ennakoinut nykyisen kaltaista taloustilannetta miinuskorkoineen. Pääomien kasautuminen jatkuu jopa kiihtyvällä nopeudella, mutta minkään sortin talouden veturiksi ei kasautumisilmiöstä ole.

Sitä paitsi, eihän irtopääomalla, jolla vain pelataan monimutkaisia sijoituspelejä mitään varsinaista yhteyttä reaalitalouteen enää ole paitsi siltä tärkeältä osin, että kaikelle velalle haetaan korkoa, eikä sitä viime kädessä voi mistään muualta imeä kuin reaalitaloudesta. Ei ole ihme, että reaalitalous voi huonosti, kun sen kustannettavaksi lopulta tulevat kaikki kulut ja sen päälle virtuaalitalouden korkomenot.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #3

Olen hieman lukenut Marxin Pääomaa. Kirja näyttäisi olevan sekoitus materialistista talousteoriaa ja sen ajan sosiaalipornoa. Ko. teoksella on tietenkin suuri historiallinen merkitys. Onhan siitä saaneet innoitusta monet kuuluisuudet, joita en viitsi nyt nimetä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #3

Olen lukenut kakkososan ja ns. kolmososankin jossa Marx yrittää selvittää tuottavan ja tuottamattoman työn käsitteet, mutta tässä analyysi menee jo liian mutkikkaaksi.
Elina Lepomäen edustama Adam Smithin teorian perustuva markkinaliberalismia
jo Marx arvosteli vakuuttavasti. Hänenkin olisi syytä tutustu Pääomaan.
Se pitäisi olla pakollinen oppikirja taloustieteen opiskelijoille.

Käyttäjän taistolainen kuva
taisto vanhapelto

Nykyiset "hyvinvointiyhteiskunnat" ovat monenlaisine suojaverkkoineen paljon monimutkaisempia kuin Marxin aikaiset, joten esim lisäarvon teoria ei sellaisenaan ole relevantti.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #5

Kyllä lisäarvoteoria toimii edelleen. Siihen ei sosiaalipolitiikalla ole mitään vaikutusta. Lisäarvoa syntyy tuotannossa siten, että ihmistyönä raaka-aineista pääomakuluineen syntyy tuotteita, joiden arvo suurempi kuin käytetyt raaka-aineet ja muut välttämättömät tuotantokulut.

Nykyverotuksessa muuten tämä on otettu huomioon lisäarvoon kohdentuvana verona ja nimenä on arvonlisävero.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #9

Tuotteen lisäarvon muodostumiseen ei vaikuta ainoastaan työ, joka on tehty tuotteen valmistamiseksi, vaan myös tuotteen käyttö- ja markkina-arvo. Tuotteen markkina-arvon muodostumismekanismia ei Marxkaan tuskin osanne tyhjentävästi selittää?

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #13

Pekka Väänänen. Tuotteen hinta eli mitä sen valmistus kohtuullinen liikevoitto mukaan luettuna on maksanut ja arvo ovat eri asioita. Esimerkiksi hinnaltaan halpa keksintö, voi tuottaa lähtöhintaansa nähden monikertaisen tuloksen. Se on markkinoilla syntyvää lisäarvoa. Ongelma on siinä, että sen määrää ei voi mitenkään ennakkoon arvioida.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #15

Markkinoilla syntyvä lisäarvo on modernin liiketoiminnan perusta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #17

Tarkoitatko "modernilla" liiketoiminnalla kapitalismia? Taitaa olla pikemminkin aikaansa elänyt järjestelmä.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #31

Taidat uskoa sosialismin uuteen tulemiseen vaikkapa Zeitgeistin muodossa?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Zeitgeist-liike

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #32

En usko mihinkään, mutta pitäisin mielekästä talouden suunnittelua järkevänä.
Pitäisihän tuleville sukupolvillekin riittää elintarpeita.

Käyttäjän RaikoKarvonen kuva
Raiko Karvonen

Miksi nykytalous ei kasva Suomessa? Siinä sitä olisi kapitalismin nykyisestä kehityksestä kiinnostuneille pohtimista pitkäksi aikaa.

Tarvitsemnme kai nykyistä parempaa kapitalismia, mikä tuo hyötyä myös muille kuin superrikkaille, joilla kaikkea on liikaa ja mistään ei ole mitään pulaa. Nämä superrikkaat eivät työllistä, investoi eivätkä käytä rahojaan kotimaassa.

Siksi talous piiputtaa Suomessa vuodesta toiseen. Talous kaipaa nykyisin sosialidemokratisoimista eli tulo- ja varallisuuerojen kaventamista ja ostovoiman jakamista tasaisemmin myös niille, joiden tulot ovat tällä hetkellä todella alhaiset. Köyhille siis enemmän tuloja ja lisää ostovoimaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mitä varten talouden pitäisi jatkuvsti kasva, eikö mikään riitä? Eihän ihmiset loputtomasti voi lisätä kulutusta.
Onko pakko tuhota maapallon elinehdot?

Jussi Säntti

"eikö mikään riitä?" Sano se köyhille. Taidat kieltää kasvun ja köyhien auttamisen yhteyden.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #29

Ei köyhät juuri kasvusta hyödy. Kyse on jaosta. Ja pitäisi ottaa huomioon tuleviakin sukupolvia.

Jussi Säntti Vastaus kommenttiin #30

Kasvun aikaansaamiseen ongelmien ratkaisijana uskotaan yleisesti laidasta laitaan. Mutta kun sekään ei auta, niin köyhillä ei ole mitään toivoa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #34

Niinpä, kyseessä on järjen ja tosiasioiden vastainen uskonto.

Jussi Säntti Vastaus kommenttiin #37

Mihinkäs sinä toivosi panet, kun kasvu ei kelpaa?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #44

Aika toivottomalta näyttää maapallon tuhoamisvimma.

Seppo Korppoo

Viljo ja Pekka katselevat maailmaa väärästä vinkkelistä.

Marx huomasi jo varhain, että hänen teoriansa oli väärä monessa tärkeässä kohdin. Joutui sitä tuunaamaan useitakin kertoja, tuloksetta.

Päävirhe oli siinä, että mitään köyhälistön spontaania kansannousua ei koskaan tapahtunutkaan.

Kapitalisti-työnantajat eivät puristaneetkaan köyhälistöä viimeiseen veritippaan sakka. Sen sijaan nostivatkin heidän palkkojaan, rakensivat kouluja, hyvinvointipalveluja, jne. Heistä tulikin kuluttajia, jotka ostivat tavaroita ja palveluja.

Oikeastaan vielä suurempi virhe Marxin teoriassa on se, että siihen ei kuulunut ihmistä ollenkaan. Ei edes Pekkaa tai Viljoa. Siten Marxismiin ei kuulu mitään ihmisoikeuksia tai riski-yrittäjän roolia oman ja muitten hyvinvoinnin kasvattamisessa, sekä muitten työllistämisessä.

Tähän oikeastaan kiteytyykin koko Suomen nykyinen talouskriisi: 90% uusista työpaikoista luova pk-sektori tupla-verotetaan kuralle ja veroparatiiseista Suomeen hyökkäävät globaalit kilpailijat, joilla on huomattavat kustannus-edut verrattuna kotimaisiin yrittäjiin.

Seppo Korppoo, pk-yrittäjä, joka uskoo enemmän Kantiin kuin Marxiin

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

"Päävire oli siinä, ette mitään spontaania kansannousua ei koskaan tapahtunutkaan" Kyllä tapahtui, mutta eri muodossa Kuin Marx ajatteli, se tapahtui työväen-ja ay-liikkeen nousun muodossa ja juuri näiden kahden kansanliikkeen ansiosta köyhälistöä oli mahdotonta puristaa viimeisen "veritippaan" saakka.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

En tiedä, onko Seppo Korppoo lukenut pääomaa ollenkaan. Selvä virhetulkinta on kuitenkin siinä, ettei Marx olisi ottanut ihmistä mitenkään huomioon.

Se oli yksi peruslähtökohta. Tähän perustaan kuuluu myös ennuste, että jos olot jatkuvasti heikkenevät, syntyy vallankumouksellinen tilanne. Ei kuitenkaan niin, että kumoukseen olisivat ryhtyneet ne, joilla oli kurjimmat olot. Pelkkä köyhyys vain lamaannuttaa lisää. Ei siis kurjuus, vaan tieto ja ennen kaikkea usko parempaa saa ihmiset liikkeelle.

Marx oli oikeassa siinä, että ennen pitkää syntyy vallankumouksellinen tilanne, jos olot eivät kohene. Yksi mahdollisuus silloin on, että vallan ottaa valistunut työväestö, mutta se on vain mahdollisuus. Länsimaissa olot kohenivat.

Vallankumousta ei koskaan tullut. Oliko olojen kohentumisen syynä patriarkkojen hyvyys vai työväestön vaatimukset? Väitän, että olennaisin tekijä oli työväestön järjestäytyminen sekä poliittisesti että ammatillisesti.

Venäjä, jossa tämän tyyppinen vallankumous toteutui, ei ollut teollistunut maa, vaan feodalistinen. Valta kyllä siirtyi ns. työväenluokalle, mutta hyvin näennäisesti, koska teollistuminen alkoi vasta vallankumouksen jälkeen. Vallassa oli kommunisteiksi itseään kutsuva puolue-eliitti, mutta demokratia siinä syrjäytyi täysin. Nyt tiedämme, mitä siitä seurasi.

Seppo Korppoo

Kuules nyt Viljo,

Kyllä se nyt vaan on niin, että Maxin teoriassa ei ole sellaista käsitettä kuin ihminen ollenkaan. On olemassa vain jonkinlainen ihmis-eläin joka kuuluu johonkin luokkaan. Marxin teoria perustuu erilaisiin luokkiin.

Ei siellä ole mitään ihmisoikeuksia tai muitakaan meidän nykyisin itsestään selvinä pitämiä asioita, kuten esimerkiksi perustuslain turvaamat PERUSOIKEUDET.

Nyt näyttää enemmänkin siltä, että Viljo on tietämätön Maxin teorioiden perus-asioistakin.

Odotammekin kärsimättöminä nyt sitä, että Viljo tutustuisi tähän asiaan vähän syvällisemmin ja raportoisi sitten tästä meille suomalaisille ihmislille.

Seppo, joka ei yhtään tykkää siitä, että Marxia referoidaan väärin

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Ihan tarkka Marxin referointi tämä kommentti ei ole, mutta kyllä Marx määritti sen, mikä on välttämätöntä sille, että ihmistyö kannattaa ja sitä voidaan teettää. Ehdoton alaraja on siinä, että ihmisten siis erityisesti työntekijöiden toimeentulon on oltava sillä tasolla, että he kykenevät tekemään työtä ja lisääntymäänkin. Muutenhan työvoima loppuisi ensimmäiseen sukupolveen.

Marx ei ollut sosiaalipoliitikko, mutta kyllä hän kuvailee tuotannossaan melko laajasti olosuhteita, joissa ihmiset joutuivat työskentelemään. Kun siihen aikaan ei varsinaista sosiaalipolitiikkaa ollut, ei ollut siihen liittyvää käsitteistöäkään.

Seppo Korppoo Vastaus kommenttiin #23

Viljo,

Tuosta vastauksesta saat hylkäävän arvosanan.

Milelestäni olisi Suomen talouden nykytilanteessa todella hyödyllistä, että näistä asioista voisi debatoida ihan oikeasti, ei vain populistisesti lonkalta epämääräisyyksiä heittelemällä.

Koskapa pk-sektori luo 90% uusista työpaikoista, vastaa yli puolesta BKTsta ja sillä on parhaat uudet business ideat, se on siis Suomen hyvinvoinnin ainoa mahdollinen pelastaja.

Kuitenkin riski-yrittäjään kohdellaan Suomessa aivan törkeän huonosti; Tupla-verotetaan kuralle, työllistämisestä on tehty todella suuri riski-investointi ja kannattavan yritystoiminnan ylläpitäminen on tehty pykäläviidakolla, yms. melkeinpä mahdottomaksi.

Olisi mielenkiintoista kuula, että mitähän mieltä nyky-Suomen marxilais-eliitti on tästä tilanteesta?

Viljo, kävisikö sinulle fakta-pohjainen debatti tältä pohjalta?

Seppo Korppoo
Toimitusjohtaja, 40 vuotta taloussodan eturintamapalvelua

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #25

Kuten Viljo epäilikin Seppo ei ole lukenut Pääoma.
Mitä se BKT mittaa?

Seppo Korppoo

Kuules Arto,

Olet siis samaa mieltä siitä, että Marxin teoriat olivat vääriä. Spontaania kansannousua ei tullut, piste! Teoria on käytännössä testattu ja vääräksi todettu. Muutenkaan Marxin ideoilla ei ole juurikaan yhtymäkohtia nykytodellisuuden kanssa.

Siitä haikailu kannataa siis jo lopettaa. Jos ei halua tätä uskoa, parempi tehdä kokeita rotilla, ei suomalaisilla!

Todellisuudessa Suomenkin valtava hyvinvointi-loikka viime vuosisadalla tapahtui seuraavasti:

Kaikki hyvinvointimme on peräisin taloudellisen riskin ottamisesta ja tuon riskin onnistuneesta hallinnasta saatavasta voitosta. Nykyisessä globaalissa taloussodassa tässä onnistuminen vaatii sydänkirurgin tasoista ammattitaitoa ja tiimityötä.

Riskin ottajaa ja toisia työllistävää kannattaa siis siis palkita ruhtinaallisesti. Lypsävää lehmää ei kannata tappaa tupla-verotuksella ja ay-vetoisella työvoima-kartellilla, niinkuin nyt tehdään!

Tämä on syössyt 500 000 ihmistä työttömyys-kurjuuteen, josta kärsivät myös heidän yli miljoona läheistään.

Nykyisellä maxilaisella menolla parhaat yrittäjät lähtevät maasta, suur-yritystemme perässä...

Seppo Korppoo, 29-vuotta pk-riskivientiyrittäjänä.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Marx kehitti hyvinkin johdonmukaisen teorian kapitalistisesta talousjärjestelmä käsittävän teorian.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Kuules Seppo, kuten mainitsin kansannousu toteutui, mutta juuri kuten Heinonen mainitsi, työväestön järjestäytymisen kautta rauhanomaisesti, ilman vallakumousta, onneksi ja uskon siitä hyötyneen myös suomalainen esiaskeleitaan ottava teollisuus.

Antti Jokela

"Talouskasvu puolestaan on riippuvaista talouden velkamäärän kasvusta, ja se näkyy myös bkt:n kasvuna."

Tässä menevät syyt ja seuraukset sekaisin. Pitkän aikavälin talouskasvu perustuu reaalitalouden kasvuun ja luotonanto puolestaan perustuu luottamukseen tähän tulevaan talouskasvuun. Ilman talouskasvua talous olisi nollasummapeli, jossa se minkä yksi saa olisi aina joltain toiselta pois, eikä luotonanto olisi niin kannattavaa.

Luoton avulla siirretään tulevia tuottoja tähän päivään. On mahdollista investoida tänään, vaikka tuotot tulevat myöhemmin. Tämä ominaisuus on ollut vallankumouksellinen keksintö aikanaan. 1500-luvulle saakka maailman bruttokansantuote kasvoi vain väestönkasvun verran, mutta sen jälkeen kehitys kiihtyi, kun luotonanto alkoi lisääntyä. Koko maailman tuotanto henkilöä kohti oli vuonna 1500 noin $550, missä oli vain noin 20% kasvu ajanlaskun alkuun verrattuna, mutta nykyisin se on noin $9000.

Kristoffer Kolumbus oli oman aikansa start-up -yrittäjä vuonna 1484, kun hän anoi luottoa Portugalin kuninkaalta, mutta ei saanut. Hän piti myyntipuheensa vielä Italiassa, Ranskassa, Englannissa ja uudelleen Portugalissa, ennen kuin kääntyi Espanjan hallitsijaparin Ferdinandin ja Isabellan puoleen. Näistä kuningatar Isabella lopulta myöntyi ja loppu on imperialismin ja rahoituksen historiaa.

Luotto siis kyllä voitelee taloutta, mutta kasvu ei perustu pelkästään siihen. Mikäli luotonantajan tulevaisuuden uskolle ei ole reaalista katetta, tulee luottotappiota ja isommassa mittakaavassa talouskupla.

Käyttäjän pekkalampelto kuva
Pekka Lampelto

Modern Monetary Theoryn tai neochartalismin mukaan raha on pohjimmiltaan valtion luoma instrumentti, eikä valtio voi koskaan mennä konkurssiin, koska se viime kädessä hallitsee rahaa. Rahanluonti on nykyisessä valuttajärjestelmässä kuitenkin osoitettu keskuspankille ja pankkijärjestelmälle ja se perustuu velkaan.

Vaihtoehtoisesti rahanluonti voidaan esim. ottaa takaisin valtion haltuun, jolloin valtio voisi rahoittaa rahanluonnilla eli inflaatiolla menojaan. Neochartalistisesti ajattelevat talousdemokraatit haluavat, että rahanluonnista päätetään demokraattisesti. Se voisi johtaa kuitenkin holtittomaan rahapolitiikkaan ja hyperinflaatioon. Parempi vaihtoehto saattaisikin olla, että rahapolitiikasta vastaisi poliitikoista itsenäinen instituutio kuten tällä hetkellä on keskuspankkijärjestelmänkin laita. Tämä instituutio sitten rahoittaisi erilaisia julkisia hankkeita ja toimintoja tai äärimmäisessä tapauksessa jakaisi rahaa kansalaisille kysynnän elvyttämiseksi.

Seppo Korppoo

Antti ja Pekka tuossa edellä puhuvat ihan hyvää makro-ekonomiaa.

Itse olen kuitenkin muutamien muiden kanssa sitä mieltä, että Euroopassa keksitty Osakeyhtiö ja sitä ohjaavat lait ovat suurimmalta osin viime vuosisatojen valtavan talouskasvun mahdollistajia.

Osakeyhtiössä sen osakkaat laittavat riskipääoman sisään ja siten käyttävät sitä taloudellisen riskin ottamiseen. Riskiä hallitaan siten, että osakkaat valitsevat pätevän ja heidän luottamustaan nauttivan toimitusjohtajan, jonka oletetaan pystyvän hallitsemaan tätä riskiä. Jos ei pysty, tulee heti kenkää. Jos taas pystyy, hän saa voitosta kohtuullisen osuuden.

Suomen talouden pääongelma onkin nyt se, että täällä on viime vuosikymmeninä menetetty elävä kontakti tähän miljardeille ihmisille valtavasti hyvinvointia tuottaneeseen järjestelmään. Sen sijaa on holtittomasti harhaannuttu kaikenlaiseen populistiseen puuhasteluun...

Seppo Korppoo
Toimitusjohtaja ja riski-yrittäjä
Rate International Oy

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Jaa. Mielipiteet jakaantuvat tässäkin. Minusta tekninen kehitys on hyvinvoinnin lisääjänä osakeyhtiömuotoja tärkeämpi. Eivät yhtiöt eivätkä mitkään muutkaan organisaatiot pysty muuttamaan toimintaansa tehokkaammaksi, ellei sille ole teknisiä ja tiedollisia edellytyksiä.

Antti Jokela

Reaalitalouden puolella tieteen ja tekniikan kehitys on oleellista ja - kun imperialismista on luovuttu - talouskasvumme on näiden varassa. Kuitenkin on selvää, että ilman moderneja rahoitusjärjestelmiä, yhtiömuotoja ja pörssejä kehitys olisi paljon hitaampaa. Silloin yritysten täytyisi toimia tulorahoituksella eivätkä ne voisi siirtää tulevaisuuden tuottoja tämän päivän investoinneiksi.

Osakeyhtiön hyvyys ei siis johdu organisaatiosta, vaan rahoitusmallista: sen avulla voidaan rahoittaa hankkeita silloin, kun yksittäisten yrittäjien varat eivät riitä. Toisaalta, jos osakeyhtiö ajautuu konkurssiin, niin sen velat ja varat nollautuvat. Ennen muinoin yrittäjä ei koskaan vapautunut veloistaan, koska yritys ja yrittäjä ajateltiin yhdeksi ja samaksi asiaksi.

Seppo Korppoo

Viljo, teknistä kehitystä tapahtuu kaikilla sektoreilla koko ajan. Tiedon määrä on kaksinkertaistunut aina kahden vuoden välein...

Tätä teknistä kehitystä voi ihmetellen seurata sivusta aidalla istuen, niinkuin monessa taantuvissa maissa tekevätkin. Toinen vaihtoehto on ottaa riski ja hypätä itse kehiin, raivostuneen härän selkään.

Taloudellisessa elämässä teknisestä kehityksestä saa talous-hyödyn irti vain riski-investoinnilla. Tässä parhaaksi systeemiksi on osoittautunut vuosisatojen kokemuksella juuri Osakeyhtiö-muotoinen malli.

Vaikuttaa siltä, että sinä Viljo kuulut siihen suuren joukkoon, joka ei ole käytännössä kokenut raakaa kansainvälistä kilpailua. Siinä voittaja vie kaiken, loput jäävät ruikuttamaan maailman epäoikeudenmukaisuutta ja huutavat vaikkapa Marxia apuun...

Minä mieluummin uskon Darwiniin, kuin vääräksi profeetaksi paljastuneeseen Maxiin.

Se nyt vaan on niin, että se joka menee taitavien kavereidensa kanssa viidakkoon ja tulee takaisin liha olallaan, saa parhaat naiset ja kaikkea muutakin hyvää.

Seppo Korppoo, joka tykkää tulla kotiin liha olalla.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

En ole toiminut yrittäjänä. Silti vierastan riskien korostamista. Mielestäni pitkällä aikavälillä pärjää yrittäjänä parhaiten olemalla luotettava ja täsmällinen tavaroiden tai palvelujen toimittaja. Riskien otto on lähinnä pelaamista. Saa sitäkin harrastaa, mutta se ei ole yritystoiminnan perusolemus. Jos on, niin eipä tarvitse ihmetellä, miksi niin heikosti menee.

Seppo Korppoo

Veijo, olet ilmeisesti elänyt jonkinlaisessa suojatussa utopiassa, kaukana pahasta ja riskejä täynnä olevasta todellisuudesta. On varmaan niin, että sama koskea suurta joukkoa muitakin suomalaisia.

Todellisuudessa on tietenkin käynyt niin, että oletkin ollut vapaamatkustaja, sillä jotkut toiset ovat joutuneet kantamaan riskitaakan puolestasi.

Riskien kieltämisessä on psykologisesti kyseessä "total denial"-ilmiö: "In some cases, initial short-term denial can be a good thing, giving you time to adjust to a painful or stressful issue. But denial has a dark side. Being in denial for too long can prevent you from dealing with issues that require action, such as a health crisis or a financial situation."

Olen sitä mieltä, että media ja populisti-poliitikot kantavat raskaan vastuun siitä, että Suomen kansa on vuosikausia harhaanjohdettu luulemaan, ettei mitään riskejä ole, tai ne eivät ainakaan mitenkään kosketa heitä.

Toivon, että et pane pahaksesi, vaikka pidän falskina luonnehdintaa itsestäsi "... joka tarkastelee kriittisesti asioiden syy- ja seuraussuhteita."

Nyt kun pahan maailman riski-todellisuus iskee koko voimallaan Suomen kansaan, se onkin täysin valmistautumaton sitä kohtamaan. Riskinä on nyt se, että taloutemme tekee konkurssin, ennen kuin laajemmin ymmärretään ja hyväksytään todellisuuden riski-luonne.

Seppo Korppoo, joka on 40+ vuotta ottanut hallitusti vastaan eteen tulleita riskejä.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Mikä riski se hallittu riski on? Siihen ehkä sisältyy mahdollisuus, että voitto on oletettua pienempi. Silloin riski on hallinnassa eli käytännössä sitä ei ole.

Mitä taas tulee Suomen tilanteeseen, niin talous ajaa ennen pitkää seinään, jos nykyisellä kuristuslinjalla jatketaan eli Riikka Söyrinkiä lainaten:

"Eriarvoisuuden, joka syntyy tulojen epätasaisesta jakautumisesta, on todettu olevan yhteydessä moniin yhteiskunnallisiin ongelmiin kuten lapsikuolleisuuteen, rikollisuuteen, elinikään, psyykkisiin sairauksiin, liikalihavuuteen, aliravitsemukseen, teiniraskauksiin, päihteiden käyttöön, masennukseen ja työttömyyteen.

Näiden ongelmien hoitaminen muulla tavoin kuin tuloeroja tasaamalla taas tulee valtiolle erittäin kalliiksi.

Vaihtoehto on köyhien jättäminen kokonaan heitteille tai armeliaisuuden varaan. Tätä heitteille jättämistä toteutetaan esimerkiksi Britanniassa ja Yhdysvalloissa, tulevaisuudessa mahdollisesti myös Euroopan Unionissa ja Suomessa.”

Antti Jokela

"Mikä riski se hallittu riski on?"

Otetaan yksinkertainen esimerkki. Sinulla 5000 euroa säästöjä ja haluat niille paremman tuoton kuin saat pankistasi. Analysoit Nokian osakekurssia. Toteat, että nykyhinta on 5 euroa, mutta lasket sen voivan nousta 7 euroon. Haluat kuitenkin hallita riskiä, joten päätät, että myyt osakkeet pois, jos kurssi laskee 4 euroon. Nyt sinulla on mahdollisuus ansaita 2000 euroa, jos kurssi nousee kuten oletat, ja huonoimmassa tapauksessa rajaat tappiosi 1000 euroon.

Tehokkailla markkinoilla tuotto ja riski ovat aina sidoksissa toisiinsa. Isoa riskiä vastaa suuri tuottopotentiaali ja vastaavasti pientä riskiä pieni tuottopotentiaali.

Mitä tulee tuloerojen vaikutukseen, niin kannattaisi ehkä etsiä parempia lähteitä kuin toinen blogisti, joka ei ole asiantuntija. Yleensä päättely menee niin, että verrataan Suomen tuloeroja vaikkapa Zimbabween ja todetaan, että koska Suomessa on pienemmät tuloerot ja Suomessa menee paremmin kuin Zimbabwessa, niin tuloeroja ei voi kasvattaa tai käy kuten Zimbabwessa.

Entäs jos katsotaankin miten on käynyt maissa, joissa tuloerot ovat kasvaneet? Tuloerojen tutkija professori Andrew Leigh (nykyisin työväenpuolueen edustaja Australian parlamentissa) teki juuri näin ja havaitsi, että eliniän odote kasvoi ja kuolleisuus väheni maissa, joissa tuloerot kasvoivat, vaikka hän odotti päinvastaista tulosta:

http://economics.com.au/2009/12/14/look-at-the-cha...

Suomessa tuloerot kaventuivat vuosina 2008-2009 - siis juuri silloin kun nykyinen lama alkoi. Se johtui tietenkin pääomatulojen rajusta laskusta ja siitä, että jäykkien työmarkkinoiden vuoksi palkat edelleen nousivat vaikka maan talous romahti. Eipä se tainnut onneksi olla tälle kansakunnalle.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Kuvaus siitä, että talouden alamäessä tuloerot kapenevat kertoo poikkeustilanteen olosuhteista. Siitä selviää vain se itsestään selvyys, että kun rikkaiden omaisuuksista ja tuloista leikkautuu tyhjää pois, eikä pienituloisilta ole mitään otettavaksi, niin tasoituksenahan se näyttäytyy.

Zimbabwe on huono esimerkki mihin tahansa. Se kertoo vain, millaiseen kurimukseen taloutta osaamaton diktaattori voi maansa ajaa. Onhan se varottava esimerkki, mutta minkään muun malliksi siitä ei ole.

Seppo Korppoo

Viljo, tuo sinun riski-ajattelusi ei ole tästä maailmasta. Tämän perustan yli 40-vuotiseen liike-elämän käytännön kokemukseen.

Yleisemminkin johtopäätös näyttää nykyisin olevan se, että sen jälkeen kun Suomen suurteollisuus on järjettömällä taloudenpidolla pääosin jo ajettu maasta, seuraavaksi ollaan ajamassa pois / myydään ulkomaille parhaat pk-yritykset ja samassa rytäkässä fiksuimmat nuoret lähtevät myös joukoittain.

Sitä paitsi Suomessahan on jo nyt erittäin pienet tuloerot, joten maamme vertaaminen johoihinkin todella suurten tuloerojen maihin on vastuutonta ja harhaanjohtavaa populismia.

Sen lisäksi Suomessa on maailman jäykimmät työmarkkinat, hirmuverotus ja ay-liikkeen ylläpitämä laiton työvoimakartelli, joka on ajanut sadat tuhannet ihmiset todelliseen työttömyys-kurjuuteen.

Tämä kaikki samaan aikaan kun maan turvallisuus-ympäristö on merkittävästi heikentynyt, josta syystä maan talous pitäisi nopeasti saada kuntoon.

Meneekö se todella näin? Ovatko kaikki tulleet tässä maassa riiteleviksi, vastuuttomiksi hulluiksi?

Todellakin toivon, että järki lopulta kuitenkin voittaa!

Seppo Korppoo, joka on erittäin huolissaan isänmaansa kohtalosta.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Ymmärrän Sepon kirjoituksen sitä tausta vasten, että etenkin suuryritykset ja suursijoittajat välttelevät veroja parhaansa mukaan. Taustavirreksi siihen sopii erinomaisesti valitus korkeasta verotuksesta.

Suunta on kuitenkin kääntymässä. Nyt viimeksi Wallenbergien hallitsema Investor on jäänyt kiinni verojen kierrosta ja sille on tulossa 240 miljoonan kruunun lisävero.

Ajattelutavan muutoksen taustalla yhtenä tekijänä on Panama -vuoto, joka jo yksittäistapauksena on paljastanut rikkaiden toimintamallin, joka on maailman laajuinen.

Riskeistä vielä. Pienyrittäjällä, joka hallitsee heikosti kustannuslaskennan, riskit ovat todellisia. Jos tarjouksen hinta-arvio menee pieleen, tappiotahan siitä tulee.

Sen sijaan, kun tarkastelun kohteeksi otetaan vaikkapa Fortum, riskiä ei ole. Kuka tahansa osaa laskea sähkön hinnan niin korkealla, että varmasti pärjää. Sähkö on yleishyödyke, jota ilman nyky-yhteiskunta ei tule toimeen.

Sama koskee suunniteltua väyläyhtiötä. Ei siihen korkeampaa matematiikkaa tarvita, että osaa laskea palvelumaksujen tuoton kuluja suuremmaksi.

Suunnitteilla ja jo toiminnassa olevat teveydenhuollon liikelaitokset ovat samassa tilanteessa. Kuluista valtaosan maksaa valtio. Palvelumaksut vain sille tasoille, että riittävät kuluihin siltä osin, kuin valtiolta tuleva rahoitus jää vajaaksi ja siinä se.

Pekka Iiskonmaki

Suomen ongelma on, että omalla työllään ei duunari elä Suomessa ilman tukiaisia.

Maan hintataso on verotettu liian korkeaksi ja täällä ei tule toimeen nettopalkallaan kuin pieni vähemmistö.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset