*

viljoh9

Koko maa asuttuna: Kestämätön unelma

Joku päivä sitten tiedotusvälineissä uutisoitiin laajasti, miten kansalaiset ovat Suomen hallituksen kanssa sama mieltä siitä, että koko maa on pidettävä asuttuna, vaikka se jotain maksaisi. Kysymyksessä on menneen ajan unelma, jota yhä mielikuvissa elätellään, vaikka siltä on pudonnut pohja ajat sitten.

Maaseudulla ja hajallaan eläminen sopi aikaan, jolloin liikennevälineet eivät olleet kehittyneet ja maa- ja metsätalous olivat Suomen pääelinkeinot. Nyt tuo entinen suuruus on supistunut alle 5 prosentin tasolle. Perusteita sille, että ihmisten edelleen kannattaa ja varsinkaan, että heidän pitää asua hajallaan ympäri maata jokseenkin tasaisesti, ei ole ollut pitkään aikaan.

Unelmat ja haaveet maaseudulla asumisen autuudesta elävät silti sitkeinä ihmisten mielissä. Siitä kertoo mm. mökkeilyn suosio, joka tosin on jo hiipumassa. Kesämökit tai vapaa-ajan asunnot olivat kysyntänsä huipulla noin viitisen vuotta sitten. Nyt kauppa on hiipumassa ja hinnat laskussa.

Omatoiminen mökkiasuminen vaatii työtä. Aika harvalla on varaa maksaa mökin ylläpidosta ja huollosta niin, että itse voi paneutua vain oleskelusta ja muusta puuhastelusta nautiskeluun.

Mökkeilyllä on puolensa. Se antaa mahdollisuuden rauhaisaan oleskeluun lähellä luontoa. Sen sijaan pysyvälle asumiselle kaukana palveluista, ei ole perusteita. Maatilan hoitokaan ei enää välttämättä vaadi tilalla asumista, ellei tilalla ole eläimiä, joiden hoito vaatii ympärivuorokautista valvontaa.

Tämän päivän Helsingin sanomissa on Henrik Ehrnroothin haastattelu jossa asiaa tarkastellaan tosiasioiden eikä unelmien pohjalta. Tulevaisuudessa työpaikat syntyvät enenevässä määrin kaupunkeihin. Koulutus, palvelut, terveydenhuolto ja elämykset ovat lähellä. Kaupunki on yhteisöllisempi nuorille. Siellä tapahtuu.

Myös vanheneva väestö pystyy olemaan kotona kauemmin, koska palvelut ovat lähellä. Tällöin yhteiskunta pystyy tuottamaan palvelut tehokkaammin mutta myös laadukkaammin. Vanheneva väestö pystytään parhaiten ja laadukkaammin hoitamaan kaupungeissa.

Suomi on kaupungistumisessa selvästi jäljessä, koska asutus on muita Pohjoismaita ja Eurooppaa paljon hajautetumpi. Ihmisten ja työn kohtaamiselle se on ongelma. Harvan asutuksen alueella on vähän työpaikkoja, eikä niitä sinne kannata perustaa, kun työvoimaa ei lähistöllä ole.

Kannattaa lukea Juha-Pekka Raesteen artikkeli ja verrata sitä Sipilän tarjoamaan ja kansaan uppoavaan petolliseen unelmahöttöön.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (85 kommenttia)

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Sanoit että liikennevälineiden kehittymättömyys liittyi hajallaan elämiseen. Eikö yhtä hyvin voisi sanoa, että liikennevälineiden ja digitaalisen kommunikoinnin kehittyminen mahdollistaa tulevaisuudessa entistä helpommin ja helpomman hajallaan elämisen niille, jotka haluavat noin elää?

Monet yhteiskunnan palvelut ovat tosiaan kauempana. Ja ehkä erityisesti pian sote, kun keskusta ja muut keskittäjät pääsevät sitä peukaloimaan :-) . Mutta harrastukset ja vapaa elämä voivat olla siellä maaseudulla lähempänä (maaseudusta kiinnostuneita) kuin kaupungissa. Miksi hakeutua betoniviidakkoon, jos se ei houkuta? Voi myös elää yksi jalka toisessa ja yksi jalka toisessa maailmassa, jos niin haluaa.

Nykyään on tullut muotiin vaatia haja-asutusalueden alasajoa. Miksi ihmeessä noin pitäisi tehdä, jos iso osa kansasta kuitenkin selvästi on tuollaisesta asumisesta kiinnostunut, eikä näytä pitävän hieman pidempiä matkoja yhteiskunnan palveluiden ääreen itselleen ongelmana? Eikö olisi viisaampaa antaa kaikkien kukkien kukkia - kunkin omalla parhaaksi katsomalla tavallaan?

Jouni Suonsivu

Juho kommentoi tapansa mukaan laadukkaasti, joten lisättävänä minulla on ainoastaan kaksi kohtaa, joistaa toinen kommentin toisella rivillä digitaaliseen kommunikaatioon sisällytettynä jo on, mutta auki kirjoitettuna kuuluu:

Etätyö lisääntyy. Tämä antaa haja-asutusalueille/syvälle maaseudulle mahdollisuuden.

Asuttu maa on aina enemmän omempi kuin asumaton. Haluamme tai emme, asumattomalla maalla on aina puolustukseeen liittyvä juonteensa. Se asumaton ala - jos muotisuuntausta yhä tahdotaan jatkaa ja syventää kohdistuu etenkin maan itä- ja pohjoisosiin, joskin asumaton alue kasvaa tällä trendillä paikoitellen jopa Tampereen - Turun - Helsingin kolmiossa.

Miksi ihmisenpesiä on ladottava tiheään ja päällekkäin yhä enemmän, vaikka maassamme maata riittää? Mm. Hollannissa ihmetellään suomalaisten uutta rakennustapaa: rakennukset liki kiinni toisiinsa, liian pienet pihat (myös pelastustiet sijoitetaan yliahtaisiin paikkoihin) - ei mitään syytä maassa, jossa väljyyteen ja (asumis)viihtyvyyteen voidaan panostaa toisin kuin pienen pinta-alan ja kauttaaltaan tiheän asutuksen maissa, joissa olosuhteet sanelevat - meillä sanelijana on järjen käytön ja itsenäisen ajattelun puute.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Myös Jouni kommentoi tapansa mukaan laadukkaasti (tosin viimeaikoina miestä on harvemmin näkynyt Usarissa).

Maan asuttamisaste on täysin määrittelykysymys. Aluepoliittista häränlantaa.

Käyttäjän juhakuittinen kuva
Juha Kuittinen

"Kestämättömyys" riippuu hallituksen rahanjaosta ja sen kohteista. Ja tulevaisuudessakin ainakin kaupungeista vähän kauempana asuvien määrä tullee nousemaan siitä syystä, että halutaan muuttaa rauhallisempaan ja missä on vähemmän rikollisuutta, paikkaan asumaan.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kuinka koko Suomea voitaisiin PITÄÄ asuttuna, kun se ei ole sitä koskaan ollutkaan? Ei tällä pinta-alalla ja tällä väkimäärällä tuo yhtälö ratkea.

Kaikki Suomen ihmiset mahtuisivat majoitettavaksi kapselihotellirakennukseen, joka olisi 200 metriä kanttiinsa ja saman 200 metriä korkea. Sellaisen voisi rakentaa vaikka Korkeasaareen.

Käyttäjän juhakuittinen kuva
Juha Kuittinen

Sullouduttaisiin kaikki sinne kapseliin niin ei tarvi valloittajan kuin yksi pommi possauttaa niin se olisi sillä selvä- Huomenna mennään Korkeasaareen...

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Niillä, joilla on varaa ja voimia asua kaukana palveluista, on siihen oikeus. Ei sitä kukaan estä, mutta ei yhteiskunnalla ole mitään syytä tukea kallista haja-asutusta. Enin osa ihmisistä haluaa lähelle palveluja sinne, missä tapahtuu.

Toisaalta kahdessa paikassa asumiseen ovat edellytykset ovat monelle olemassa, kun on niitä perintötiloja lohkottaviksi. Suuri linja kuitenkin on keskustojen vetovoimaisuus ja asutuksen keskittyminen. Toinen suuri linja on tilojen keskittyminen suuremmiksi ja toimivammiksi yksiköiksi. Mökkiasutus on vain yksi ja jo vähenevä maankäytön muoto.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Miten perustelet väitteen, että haja-asutus olisi kallista yhteiskunnalle?

Huomaa että keskustojen kasvu on johtunut monista syistä. Joskus pitää muutta työpaikan saamiseksi, joskus kannattaa muuttaa uran edistämiseksi lähelle herrahissiä, moni muuttaa kaupunkiin opiskelemaan. Kaikissa noissa ryhmissä ihmiset saattoivat pitää maalla asumisesta, mutta olosuhteet vain pakottivat muuttamaan keskustaan. Aika moni vaihtaisi keskustan työpaikkansa vastaavaan työpaikkaan kotimaisemissa järven rannalla, jos vain voisi.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Haja-asutusalueella jo tiemaksut ovat yksi lisäkustannus. Sama koskee vesijohtoa ja viemäreitä. Pitää olla oma pumppu ja putket sekä viemärijätteelle puhdistuskaivot kullekin talolle erikseen. Kauppa- ja asiointimatkat maksavat. Keskustoissa asuvat pärjäävät jopa ilman autoa.

Mikäpä siinä, asukoot kalliisti, ken haluaa, mutta ilman valituksia vaikkapa siitä, että päivän posti tulee vasta iltapäivällä eikä ehkei joka päiväkään.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #10

Haja-asutusalueen tiet ovat nykyään aika pitkälti yksityisiä, joten niistä ei tule kustannuksia yhteiskunnalle. Päätiet valtio tosin rakentaa, mutta ne ovat paljolti muuhunkin tarpeeseen kuin haja-asujien liikkumiseen. Ja tietenkin meillä on paljon leveämpiä ja kalliimpia moottoriteiä siellä, missä on paljon ihmisiä. Yhteiskunnan kustantama tiestö saattaa maksaa eri seuduilla hieman eri määrän, mutta sitä kai ylläpidettäisiin, vaikka haja-asutusalueet pääosin autioitettaisiinkin.

Haja-asutusalueilla ei pääsääntöisesti ole yhteiskunnan kustantamia vesijohtja ja viemäreitä. Siellä missä niitä rakennetaan, asukkaat joutuvat yleensä maksamaan niistä, ja paikallinen kunta ehkä osan. Mahdollisia valtion avustuksia en tunne. Jos niitä ei ole, kulut jäävät paikallisiksi.

Kauppa- ja asiointimatkatkin haja-asujat kustantavat itse.

Nuo mainitsemasi tekijät viittaavat suhen, että joissain asioissa haja-asujien kustannukset ovat koholla, mutta ei siihen, että haja.asutus tulisi kalliiksi muulle Suomelle / yhteiskunnalle kokonaisuudessaan. Annetaan siis haja-asukkaiden maksaa omat pitkät kauppamatkansa, eikä vaadita heitä muuttamaan kaupunkiin.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #12

Hajallaan asuminen on kallista nimenomaan asukkaille ei niinkään yhteiskunnalle, joskin sillekin aiheutuu ylimääräisiä kuluja vaikkapa siten, että samat terveyshuollon palvelut pyritään turvaamaan vanhusväestölle myös syrjäkilillä. Se on erittäin tehotonta.

Hoivatyöntekijöiden matkakorvaukset voivan olla palkkakuluja suuremmat. Keski-Suomessa ainakin Uurainen on jo rajannut sivukylien hoitokorvauksia.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #35

Lueskelin joskus THL:n tilastoja kuntien tarvevakioiduista terveyden- ja vanhustenhoidon kuluista. Suuret kaupungit eivät olleet taloudellisia. Taloudellisimmat kunnat olivat pieniä. Erot eivtä olleet kovin radikaaleja, mutta siltä näytti, että pieni koko lähinnä alentaa tällaisia (hoitaviin käsiin perustuvia) kuluja. Lapissa kulut olivat hieman koholla, mutta muuten vähäväkiset kunnat pärjäsivät erinomaisesti.

En tunne Uuraisten tapausta, joten en voi esittää siitä mitään varmoja kommentteja. Omatoimisten vanhusten auttaminen kotona silloin tällöin on varmasti kustannustehokasta (laitoshoitoon verrattuna). Uurainen on siksi pieni kunta, että tuskin etäisyydet ja ajomatkat periaatteesa mikään estävä tekijä on, vaikka käytössä olisikin joku kallis matkakorvausjärjestelmä. Jos vanhus vaati jo täyttä lähes 24/7-huolenpitoa, kunta voi kai järjestää tuossa tapauksessa hoidon halvemmalla kuntakeskuksessa. Tämän ei pitäisi vaikuttaa muun haja-asutuksen suosimiseen tai estämiseen.

Ja uuraislaiset kai maksoivat nuo kulut itse, eli tämä ei kai tarkoita Uuraisten kaltaisten kuntien alasajoa, vaan vain taloudellisimpien ja asiakkaille mukavimpien hoitotapojen valitsemista paikallisesti. Jos haluavat tarjota vanhuksille hyviä palveluita, niin hyvä niin.

P.S. Sellaista säästöä en kannata, jossa vanhukset kerättäisiin laitoksiin siksi, että heistä selvittäisiin mahdollisimman vähällä, vähentämällä henkilöstön määrä ja yksittäisen vanhuksen hoitoon käytettävä aika minimiin.

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi Vastaus kommenttiin #10

"Mikäpä siinä, asukoot kalliisti, ken haluaa, mutta ilman valituksia vaikkapa siitä, että päivän posti tulee vasta iltapäivällä eikä ehkei joka päiväkään."

Jos tuo postin kulku on yksi peruste asutuksen siirtämiselle muualle niin aika tyhjäksi Suomi tosiaan halutaan saada.

"Keskustoissa asuvat pärjäävät jopa ilman autoa."
Niin tämäkin on todellisuutta vain suurissa kaupungeissa ja sielläkin vain kaupungin keskustassa asuville.

Mikä vika muuten on omassa vesikaivossa? Halvempaa se on kuin kerrostalon vesi yhtesikunnalle

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #14

Autottomuus keskustassa asuen onnistuu Saarijärvelläkin. Siinä muuten on yksi syy, miksi ikäihmiset pyrkivät taajamiin. Jossain vaiheessa jokaiselle tulee vastaan aika, jolloin autolla ajo ei enää onnistukaan.

Käyttäjän veksi kuva
veikko kärkkäinen Vastaus kommenttiin #37

Kerran tuli kirjoitettua blogi, jossa tulin sanoneeksi Hesalaisten pärjäävän ilman autoakin.
En milloinkaan ennen tai sen jälkeenkään ole saanut yhtä vihaista palautetta.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #14

Oman kaivon vesi on ilmaista, kun ei laske mukaan kaivon perustamiskustannuksia, ei pumpun eikä vesijohtojen hintaa, ei sähkön hintaa eikä tietenkään sitäkään, että pumppu kuluu ja on uusittava keskimäärin ainakin 10 vuoden välein.

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki Vastaus kommenttiin #10

"Pitää olla oma pumppu ja putket sekä viemärijätteelle puhdistuskaivot kullekin talolle erikseen."

Kulkeeko ne p*skat siellä kaupungeissa ilmojen teitä, ja toisaalta ei niitä viemäriverkostoja ainakaan täälläpäin tunnuta kaipailevan vaikka rakennetaankin sellaisia.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #38

Eivät jätteet missään ilmaiseksi minnekään mene. Maalla pärjää kyllä ilman vesijohtoja ja viemäreitä, kun kantaa veden sekä sisälle että ulos ja käyttää vain ulkohuussia. Kysyn vain, onko se tavoiteltavaa elämää muulloin kuin ehken lomalla kesäaikaan?

Käyttäjän gavia52 kuva
Juha Vesamäki Vastaus kommenttiin #44

Toki maalla pitää olla kunnolliset viemäröinnit mutta mitään kunnallista viemäröintiä täällä ei kaivata, ja tietysti jokainen maksaa omat viemärinsä omista varoistaan. Ja ainakin täällä tuo kunnallinen viemäri liittymineen ja vuosimaksuineen ynnä jätemaksuineen maksaa enemmän kuin likakaivon tyhjennys silloin tällöin.

ps. Tämä viemäröinti on minulle hieman kuin punainen vaate härjälle, eli en näe kovinkaan viisaaksi ratkaisuksi, että haja-asutusalueelta pumpataan moskat keskuspuhdistamolle kymmeniä kilometrejä.

Käyttäjän veksi kuva
veikko kärkkäinen Vastaus kommenttiin #44

Käsittääkseni kaupungeissakin pitää maksaa liittymismaksu vesi- ja viemärijärjestelmään, eikä se ole aivan pienikää.

Sillä hinnalla rakentaa kirkkaasti kaivon ja oman jätevesijärjestelmän.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #58

"Sillä hinnalla rakentaa kirkkaasti kaivon ja oman jätevesijärjestelmän."

Joo, Helsingissä kun pitää niiden järjestelmien lisäksi vielä elättää iso joukko kaupungin viskaaleita, suunnittelijoita päättäjiä jne. Lisäksi kaupungissa on korruption haitat, virkamiehet on lahjottu ja ostettu, urakat menee niille lahjojille ja ne on hinnassa mukana. Niillä rahoilla kokoustetaan, pidetään hauskoja illanistujaisia, eli hoidetaan työsuhteita, matkustetaan ulkomaille ottamaan oppia jne.

Omakotitalon paskakaivon tekemisessä jäävät pois kaikki nämä sivukulut, siksi se on niin halpaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Yhteiskunnalla ei ole mitään syytä tukea kasvukeskusten jatkuvaa paisumista; luontoalueiden hävittämistä ja taivaankin peittämistä korkeilla rakennuksilla.
On kammottavaa elää jatkuvan mylleryksen ja maiseman hävityksen keskellä.

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

Jos ei pidetä asuttuna,ei myöskään puolusteta,valvota,kehitetä,-eli pidetään asuttuna ja kehitetään !

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Jari Pirppu; Saa sitä haaveilla mitä vain, mutta se ei estä syrjäseutujen autioitumista.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Ei tosiaan estä, jos meillä on liikaa viljoheinosia maan autioittamista ajamassa. :-)

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #9

En koe itseäni lainkaan toimijaksi, joka voi Suomen asutusta mitenkään säädellä. Jospa kuitenkin pysyttäisiin tosiasioissa. Unelmat, tavoitteet ja realismi ovat eri asioita.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #11

Kysyin asiasta siksi, että saisit tilaisuuden kertoa, kannatatko haja-asutusalueiden autioittamista, vai yritätkö taistella tuollaista kehitystä vastaan. Oletan toistaiseksi, että blogikirjoituksesi oli tarkoitettu enemmän kannustamaan tuollaiseen kehitykseen kuin sitä vastustamaan. Joka tapauksessa se, että asiasta noin kirjoitetaan, myös ajaa asioita tuohon suuntaan.

Suomi on demokraattinen maa, jossa äänestäjät periaatteessa päättäävät siitä, miten haja-asutusalueita tullaan kohtelemaan. Siksi olet toimija sekä äänestäjänä, että blogikirjoittajana, joka ohjaa asioita ja muiden mielipiteitä tiettyyn suuntaan. Ei pidä ihmetellä, jos sellaiset henkilöt, jotka eivät pidä aktiivista autioittamista tarpeellisena, esittävät toisen suuntaisia näkökulmia keskustelussa.

Unelmat ja tavoitteet ja realismi ovat kaikki todellisia tekijöitä yhteiskunnassa. Usein unelmat ja tavoitteet toteutetaan. Niiden estäminen ei ole ehkä oikea tapa toimia, vaan pitäisi pyrkiä niiden toteutumisen tukemiseen.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #13

Olen itse asunut haja-asutusalueella omakotitalossa. Tiedän sen asumismuodon hyvät puolet ja kulut. Se sopii erittäin hyvin hyväkuntoisille omatoimisille terveille ihmisille, mutta jo monilapsisille perheille se on ongelmallista, kun jo yksin koulumatkat vaativat järjestelynsä, joita ei taajamissa tarvita puhumattakaan harrastuksista siis muista kuin luonnossa liikkuminen, jota on tarjolla maksutta koko ajan.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes Vastaus kommenttiin #11

Sosdemitkin halusivat aikanaan pitää maamme asuttuna saadessaan pinta-alalisät pienviljelijöille maamme elintarvikehuollon turvaamiseksi, mutta nyt on linja ja tavoittet muuttuneet.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Jahas, taas ollaan hyötyeläimiä tarhaamassa.
Eikös perinteinen tapa ole ollut, että eläinten omistaja rakentaa häkkikanalan eivätkä kanat itse? Ajatus siitä, että esimerkiksi minun pitäisi sijoittaa puoli miljoonaa asuakseni olosuhteissa joissa en halua asua, kuulostaa jotenkin epäreilulta.

Jukka Laine

Itä-ja kaakkoisosissa maata palvelut paranivat kun alueelle muutti venäläisiä tuoden lisää pääomaa maahan. Palveluiden kysyntä kasvoi ja syntyi taloudellista aktiviteettiä.

Väestö ikääntyy maassamme ja palveluita rahoitetaan lainaamalla rahaa ulkomailta. Kehitys ei ole kestävällä taloudellisella pohjalla. On edullisempaa tuottaa palveluita jos asiakkaat ovat lähellä.

Kyseessä on siis enemmän kuin koko maan asuttuna pitäminen. Ihmiset sulloutuvat muutamalle alueelle koska taloudelliset edellytykset heikkenevät laadukkaaseen elämään. Kaupunkiin katupölyä ja liikenteen päästöjä nielemään.

Eläkepommi on iskenyt Suomeen. Pelastaako liikemies Rinne Suomen valtiovetoisilla investoinneilla. Nestettä ei myydä. Oikeassa elämässä talous elpyisi ja työikäisiä nuoria muuttaisi Suomeen veroja poistamalla. Maaseutu elpyisi erityistalousalueita luomalla.

Nykyinen tukipolitiikka estää aidot markkinaehtoiset investoinnit. Kuten energiasektorilla on nähty miten tuet vääristävät tuotannon.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Mikähän skenario mahtaa siintää blogistin ajatuksissa?

Kehä kolmosen ulkopuolelta alkaisi suuri pohjoinen erämaa, karhujen, susien, ilvesten ja hirvien valtakunta, jonne kehäkolmosen sisäpuolelta päästäisiin liikkumaan korkeintaan pitkospuita pitkin jalkaisin ja talvella hiihtämällä.

Eivät toki Suomen päättäjät niin tyhmiä ole että tällaista kaavailisivat.

Toki Suomen metsiä, järviä, soita ja peltoja hyödynnetään jatkossakin. Se edellyttää sitä että ihmisillä on maaseudulla hyvät olosuhteet asua ja että maaseudulla on myös taajamia, joissa on asiointimahdollisuus, terveydenhoitopalveluita, viranomaispalveluita ja kulttuuripalveluita.

Toki maaseudunkin ihmisiä suojaavat poliisi, palokunta ja Suomen armeija.

Toki maaseudullakin pitää olla liikenneyhteuksiä, niitä pitkin liikkuvat maaseudun tuottamat raaka-aineet ja maaseudulla jalostetut tuotteet ihmisten lisäksi.

Metsien puut, maito, vilja ja elintarvikkeet, sellu, paperi ja kaivostuotteet pitää liikkua paikasta toiseen. Tarvitaan rataverkostoa ja maantieverkostoa ja miille ylläpitäjiä. Ihmisten pitää päästä mökeilleen, laskettelukohteisiin, muihin lomakohteisiin, kansallispuistoihin, sukuloimaan, tai ajelemaan muuten vain maaseudulle.

Eihän maaseudun autioittamisessa mitään järkeä ole, eikä sellaista tule tapahtumaan.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Kehä kolmosen ulkopuolella alkaa harvempaan asuttu Suomi, jossa on elinvoimaisia taajamia, mutta yhä vähemmän haja-asutusta kymmenien kilometrien päässä asutuskeskuksista. Elinvoimaisia kyliä voi joissakin kunnissa ja kaupungeissa olla useitakin.

Matti Istanmaki

Mukava että edes jotkin paikat ovat mielestäsi säilyttämisen arvoisia.
Tiesitkö että Lontoosta, Brysselistä, Pariisista ja Berliinistä katsottuna Suomi on tuppukylä. Samalla ajattelutavalla pelaavat tuumivat siellä että täällä valot voitaisiin sammuttaa ja lyödä laudat kirkkojen ikkunoihin.
He ovat yhtä oikeassa kuin ne, joiden mielestä sairaala kannattaa lopettaa ja rakentaa samat vuodeosastot isompaan kaupunkiin täällä meillä.

Käyttäjän RaimoTossavainen kuva
Raimo Tossavainen

Unelmat, tavoitteet ja realismi ovat eri asioita. Juuri noin. Laitappas tuo lause Antti Rinteelle ja muillekin demariryhmän jäsenille.
Havahtuisivat tosiasioihin ja lopettaisivat sen populistisen räksytyksen eduskunnassa. Tällä hetkellä sana realismi on demareille tuntematon käsite. Onneksi se on vastuullisen hallituksen tiedossa, ja toimivat sen mukaisesti.

Tarkoitettu kohtaan 11

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Havahtuisivat tosiasioihin ja lopettaisivat sen populistisen räksytyksen eduskunnassa. Tällä hetkellä sana realismi on demareille tuntematon käsite. Onneksi se on vastuullisen hallituksen tiedossa, ja toimivat sen mukaisesti."

Tämä ei liity blogin aiheeseen, mutta populiustinen räksytys eduskunnassa ei alkanut demareista, eikä se lopu demareihin.

Populistinen räksytys eduskunnassa johtuu siitä että opposition on yritettävä parhaansa mukaan kerätä kaikkien niiden äänet jotka ovat tyytymättömiä hallituksen politiikkaan. Niin on oppositio aina tehnyt. Sillä tavalla oppositio voi kukistaa hallituksen. Se on realismia.

Miten oppositio voisi kerätä kannattajia tukemalla hallitusta. Niiden äänet jotka kannattavat hallituksen politiikkaa menevät hallituspuolueille, ei oppositiolle.

Näin on myös Rinteen oppositiossa meneteltävä jos aikoo päästä vielä hallitukseen ennenkuin kausi puheenjohtajana on lopussa.
-------------

Suomen kohtalo ei ole muuten hallituksen käsissä vaan Ay- liikkeen käsissä ja se riippuu yhteiskuntasopimuksen tuloksista. Niissä pöydissä ei ainoastaan duunari neuvottele omista palkoistaan, vaan myös porvaripuoloueiden äänestäjät omistaan, siis herrat ja narrit ovat aivan yhtä paljon vastuussa yhteiskuntasopimuksen syntymisestä kuin joku SDP:tä äänestävä duunarikin.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Populistinen räksytys todennäköisesti jatkuu, mutta onneksi eduskunnassa (kaikissa puolueissa) on jonkun verran sellaisiakin edustajia, joiden suuhun nuo kaikkein tyhjimmät puheet eivät helposti tietään löydä.

Risto Laine

Asuminen täällä landella on paljon halvempaa, tosin myös palkkataso verratuna pääkaupunkiin. Siellä tuppaa maksaa sinkkunuorelle kuppanen 29 neliön komero tonnin kuussa, kun vastaavaan melkein uuden veroista saa tässä meidän pitäjässä alle neljänsadan.

Liikkuminen ei ole ongelma nykyaikana ja näyttäisi tänne hämeeseen tulevan pääkaupunki seudulta lapsiperhe populaa ja myös yrityksiä näyttäisi tulevan, onhan täällä tontit ja rakentaminen/vuokraus huokeampaa. Eräs tuttu yrittäjä muutti 2 vuotta sitten helsingistä toiminnat tänne, eikä ole katunut.

Saa nähdä millaisiin mittoihin päästään muuttoliikkeessä, kun punatöötit lätkäsee tietullimaksut, ettei nyt vain kukaan tule helsingin hippien chillauskaduille ajeleen autoilla.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Asumisen ja etenkin tonttimaan hintaan vaikuttaa erityisesti se, miten lähellä keskustaa tai miten hyvin liikeyhteyksien varrella asutus on. Yhtälö toimii siten, että kun työmatkakulut ja muutkin liikkumiskulut ovat pienet, on asunto kallis. Erämaassa asuminen ei juurikaan maksa, mutta perin harva sinne haluaa.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Voi olla aika yleinen kuvio sellainen, että joku haluaisi asua maaseudulla, mutta kun se työpaikka on tarjoilla vain kaupungissa.

Risto Laine

Mielestäni kanta-häme ei ole erämaata missä asun, mutta ehkä kehäI asukin mielsestä varmaan. Täällä jopa panostetaan kaavoitukseen ja tehty erinomaista työtä sen eteen. Olemme saaneet teollisuutta ja yrittäjiä tänne, jopa työpaikkoja luotua. Varsinkin tuohon junaradan läheisyyteen on tullut melkoisesti uutta asuntoaluetta. Meillä hämeenlinnassahan tunnetaan eräs asuntoalue siitä, että siellä asuu pitkälle helsingin virkamies/naista perheineen ja eduskunta työntekijöitä.

Elämää on vaikka hajautettuna. Repikää piiperöt siitä.

Käyttäjän RaimoTossavainen kuva
Raimo Tossavainen

Ei maaseutu ja tiestö voi rapistua.Suomen metsäteollisuudessa on tapahtumassa suuria investointeja. Sitä kautta vientiin tulee valtavasti lisää volyymia ja niitä kaivattuja vientituloja.
Varkauteen uusitiin juuri metsää tarvitseva tehdas. Äänekoskelle ja Kuopioon valmistuvat ruuret tehtaat lähivuosina.
Esim Kuopion tehdas nielee noin 200 rekkakuormaa vuorokaudessa. Äänekoski varmaan samaa luokkaa.
Tämä puutavaran paljous ei kasva pikitien varressa. On siis erittäin tärkeää, että maaseudun tiestöstä pidetään huolta, eikä niiden anneta rapistua.
Samoja teitä pääsevät lomalaisetkin sitten maaseudulle lomailemaan, ja tuovat kesäisin vilkkautta maalle.
Jokainen tekee itse valinnat, missä haluaa asua. Mutta jos rakentaa töllin johonkin korpeen, niin rakentakoon. Mutta samalla hänen pitää olla tietoinen siitä, että pikitietä ei tule eikä myöskään katuvaloja. Eikä terkkari eikä posti ole nurkalla. Mut sen perusteella ei voi vaatia verohelpotuksia, verot on maksettava samalla tavalla, kuin cityssäkin asuvat.
Siis tieverkoston ylläpito on elintärkeää koko Suomelle.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

"Mut sen perusteella ei voi vaatia verohelpotuksia, verot on maksettava samalla tavalla, kuin cityssäkin asuvat."
Olen juuri päinvastaista mieltä. Verotus voisi olla jossain määrin (käänteisessä) suhteessa (ajalliseen) etäisyyteen yhteiskunnan palveluista. Silloin se olisi suoraan takaisinkytkentä henkilökohtaisen päätöksenteon kautta. Jos haluat edullisemman verotuksen, voit vaikuttaa siihen, jos hyväksyt, että palvelut ovat kauempana.

Käytännössä samalla tasapainotat kehitystä, joka toimii keskittämisen hyväksi. Yleensä tehokkaampi resurssien käyttäjä ryöstää aina resurssit loppuun. Tällä hetkellä keskittynyt asuminen on resurssien käyttömielessä tehokkaampaa kuin haja-asuminen. Siispä se ryöstää tarvitsemansa resurssit loppuun aina katastrofiin saakka. Optimaalisen tehokas järjestelmä on aina kaikkein haavoittuvin häiriösietoisuuden mielessä. Keskittämistä kannattavat heinoset ja muut sosialidemokraatit ovat perusasioiden ymmärtämättömyydessään ajamassa yhteiskuntaa kaaokseen.

Tätä maailmaa ei enää ohjata 1900-luvun alun sosialidemokraattisin ajatuksin. Ympäristö on muuttunut.

Käyttäjän RaimoTossavainen kuva
Raimo Tossavainen

Siksi kerroin verojen maksusta, koska rajan veto lienee mahdotonta tai ainakin hyvin tulkinnanvaraista. Miten määriteltäisiin kuka maksaa ja kuka ei.
Tulee tilanne, että kilometrin päässä naapuri saa helpotuksia, mutta minä en.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #26

Lähinnä ajattelin, että (valtionveron) veroperuste voisi olla esimerkiksi kuntakohtainen, ei suinkaan kilometrietäisyys terveyskeskuksesta.

Silloin vantaalainen maksaisi vähän vähemmän kuin helsinkiläinen, oululainen vähemmän kuin vantaalainen ja savukoskelainen selvästi vähemmän kuin kukaan edellämainituista. Tai voihan olla, että oululainen maksaisi enemmän kuin vantaalainen, onhan heillä yliopisto ja yliopistollinen keskussairaala siinä ihan vieressä.

Mutta tämä on vain ajatusheitto. Sitä saa kehitellä ja parempiakin ajatuksia saa esittää. Nyt kuitenkin tilanne on se, että eri puolilla Suomea saa nimenomaan valtion tarjomia palveluja huomattavan eritasoisesti. Nähdäkseni kuitenkin valtiolle maksetulla verolla on tarkoitus saada valtion tarjoamia palveluita. Sen sijaan, että tuotaisiin kaikki siihen palvelujen äärelle kannattaa miettiä sitäkin vaihtoehtoa, että palvelun peruskustannuksesta maksaa enemmän hän, jolla ne ovat paremmin tarjolla.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

On kovin ongelmallista saada verotus vastaamaan kuluja, joita yksilö yhteiskunnalle aiheuttaa. Otetaan malliksi vaikka pääosin kunnan ylläpitämä uimahalli. Kävelymatkan päässä olevat sitä eniten käyttävät, sivukyläläiset tuskin koskaan. Kuitenkin hekin maksavat kunnallisveroissa osuutensa uimahallin ylläpitokuluista.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Siis tieverkoston ylläpito on elintärkeää koko Suomelle."

Eiköhän siellä maakunnassa tarvita myös väkeä joka pyörittää niitä tehtaita ja ylläpitää tiestöä, sekä hakkaa ja hoitaa metsää ja kuljettaa puut tehtaalle. Näillä ihmisillä on myös oltava koti ja perhe, kauppapalvelut, terveyspalvelut, koulut, järjestyksenvalvonta ja palokunta,

Jättäisit siis kaikki nämä inmiset tietoyhteiskunnan ulkopuolelle, ilman telepalveluja, ilman radioa ja TV:tä. Toki yleverot kuitenkin pitää maksaa.

On tässä skenariossa naurussa pitelemistä.

Kovin on pääkaupunkiseudun pojilla kovat luulot itsestään ja omasta tärkeydestään, ja maalaisten arvottomuudesta.

Käyttäjän MikkoNiska kuva
Mikko Niska

Täysin toteuttamiskelvottomana ja kaikkea maalaisjärkeä uhmaten esitän väestön ikätekijöiden nojalla merkittäviä vero- ja muita helpotuksia nuorille, sanotaanko keski-ikään saakka, jotta he asuttaisivat maaseutua ja ollen parhaassa aktiivi-iässään, kehittäisivät yritteliäisyyttä ja sitä kautta taloudellista kantokykyä asuinsijoilleen.

Sitten kun jokin maaginen ikä saavutettaisiin, insentiivit käännettäisiin toisinpäin, eli ikääntyvä ja yhä enemmän yhteiskunnallisten huoltorakenteiden tarpeessa oleva väestö ikään kuin "eläköityisi" suurempiin taajamiin, joissa tämä väestö kyettäisiin kohtuullisin kustannuksin hoitamaan.

Totta kai päätön idea eikä lainkaan kelvollinen edes kohtalaisen mittakaavan yleistyksiin, mutta ainahan sitä voi ideoida vaikka mitä.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Voisi harkita myös vanhusten siirtoa kaupungeista pikkupaikakunnille, sillä tosiasiassa vanhustenhoito on niissä usein taloudellisempaa. Tärkeintä olisi tietenkin vanhusten viihtyvyys. Moni maalta kotoisin oleva voisi palata mielellään kotikulmille. Osa tietenkin jäisi mieluiten työuran aikaisille asuinseuduilleen.

Käyttäjän vilenin kuva
Aimo Remes

Tämä onkin Kärsämäellä toteutumassa, sillä kunta on ostamassa tontin, että Attendo voi rakennuttaa vanhojen kehitysvammaisten palvelukodin Kärsämäelle.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #42

Tuosta voisi tulla tosi hyväkin konsepti. Paljon riippuu siitä, millaisia ihmisiä saadaan töihin ja miten paljon panostetaan hyvään palveluun vs. säästöihin (sama pätee tietenkin kaupungissa). Maaseutu voi olla kehitysvammaisten kannalta hyvä ja innostava ympäristö.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #42

Ikäihmisille sopivan asumispaikan pitää täyttää viiden k-kirjaimen sääntö: Kirkko, kauppa, kapakka, kirjasto ja kuntosali pitää olla rollaattorimatkan päässä. Lisäarvoa antaisivat teatteri ja uimahalli. Lisäksi tontti ei saa olla jyrkässä rinteessä eikä mäen alla.

Käyttäjän RaimoTossavainen kuva
Raimo Tossavainen Vastaus kommenttiin #66

Luettelosta kirkko pois. Antaa katteettomia lupauksia kansalaisille. Lupauksia joilla ei ole mitään todellisuuspohjaa.

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen Vastaus kommenttiin #71

Olen 100% varma, ettet tiedä onko kirkon lupaukset katteettomia vai ei. Joten pidetään henkilökohtaiset uskomukset omina tietoina ja keskitytään maanpäällisiin asioihin.

Kirkolla voi olla iso merkitys vanhusten hoidossa sosiaalisena laitoksena estämässä sekä henkistä että ruumillista näivettymistä ja eristäytymistä - siis "tämänpuolisessa elämässä".

Lääketieteelliset tutkimukset ovat selvästi osittaneet, että ruumillisella hyvinvoinnilla ja henkisella hyvinvoinnilla on vahva yhteys. Henkinen (tai hengellinen) hyvinvointi pitää ruumiin terveenä. Sitä kutsutaan tämän alan kirjallisuudessa "mind body connection. Jokainen pitäköön uskonsa, - sinäkin. Amen!

Käyttäjän RaimoTossavainen kuva
Raimo Tossavainen Vastaus kommenttiin #75

Olen 100 % varma, että ovat katteettomia. Kirkkolaitoksen ylläpitoon uhratut varat voisi käyttää suoraan vanhusten hyvinvointiin laitoksissa. Nyt niillä varoilla narrataan vanhuksia kirkon lupauksilla ikuisesta elämästä, jota taatusti ei koskaan tule. Että silleen...

Käyttäjän MattiJuhani kuva
Matti Loikkanen Vastaus kommenttiin #81

Vahva on uskosi! Jokainen tulkoon autuaaksi uskollaan. Mutta on 100% typerää julisttaa faktana jotain tuonpuollista (vaikka ateismia) josta et varmasti tiedä mitään. Keskitytään tämän maailman asioihin. Amen!

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Urbanisoituminen on yksi globaaleista megatrendeistä. Halutaan tosiaan asua siellä, missä tapahtuu. Keskeisimpiä ongelmia Suomen suhteen tässä on se, että erinäiset määräykset, säädökset ja normit yhdessä ja erikseen estävät tiiviin ja viihtyisän kaupunkiympäristön rakentamisen.

Markkinatalouspohjaisesti tarkasteltuna suurin asuntokysyntä Helsingin ja siten koko Suomen sisällä kohdistuu kaupungin tiheimmin asutettuihin ja palveluiltaan monipuolisimpiin alueisiin, jotka kaavoitettiin ja rakennettiin ennen kuin oli kuultukaan valokulmasäädöksistä, parkkipaikkanormeista, esteettömyysvaatimuksista, melusäädöksistä sun muista. Kallio, Kruununhaka tai Punavuori olisivat täysin mahdottomia rakentaa nykyään.

Suuressa kuvassa suomalainen pykäläviidakko on jumiutunut 60-luvun lähiöihanteisiin, joten uusillakaan rakennettavilla alueilla ei pystytä vastaamaan laadulliseen kysyntään, minkä esimerkiksi Jätkäsaari ja Kalasatama kauppakeskuslähtöisillä kaavoillansa osoittavat. Parempaan pitäisi pystyä.

Jouni Suonsivu

AR: "Urbanisoituminen on yksi globaaleja megatrendejä."

On ja ei.

Italia on esimerkki maasta, jonka väestö on kasvanut maltillisesti viime aikoina ja, kyllä, siirtymä on kaupunkeihin on tosiasia - mutta niin, että maa on jotakuinkin kaikkialla asuttu. Pari-kolmekymmentä vuotta sitten useimmat suuret ja keskisuuret kaupungit olivat nykyistä suurempia:

Milanossa oli enimmillään 1,7 miljoonaa asukasta, nykyään 1,3 miljoonaa.
Torinossa oli enimmillään runsas miljoona asukasta, kykyään vajaa miljoona.
Napolissa on käynyt torinot: runsaasta vajaaseen miljoonaan. Sama kehityskulku koskee mm. Palermoa, Genovaa, Bolognaa, Firenzeä ja montaa muuta kaupunkia.

Milanon suuralueella (riippuen siitä, minne viivan piirrämme) asuu 4 tai jopa 7 miljoonaa asukasta. Tuo neljä viittaa melko suureen osaan koko maakunnasta, kun taas seitemän viittaa melkein koko Lombardiaan.

Sattumaako? Ei. Laajemmat suurkaupunkiseudut ja lähimaaseutu kasvaa. Jokseenkin Suomen kokoisessa 60 miljoonan asukkaan maassa lopputulema (tähän asti) on siten, että maa on asutettu, vaikka painopisteet muuttuvatkin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Jos Suomessakin asuisi yli kymmenen kertaa enemmän ihmisiä, olisi aivan realistista pyrkiä pitämään koko maata asuttuna kaupungistumisesta huolimatta.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt

Kysyntä (=asuntojen hintojen kehitys) aika pitkälti osoittaa sen, mikä trendi on milloinkin menossa. Suomessa ja monessa muussa maassa se on siirtyminen haja-asutusalueilta muutamiin keskeisiin kaupunkeihin. Sitä voidaan tietysti pyrkiä jarruttamaan laatimalla valtiotasolla pykäliä tai paikallistasolla nimbyttämällä, kuten tehdäänkin.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #32

Mutta et kai väitä, että kaupunkiasuntojen hintaraso kesrtoisi suoraan sen, miten paljon ihmiset haluavat vaihtaa haja-asutustyylisestä asumismuodosta kaupunkimaiseen asutusmuotoon. Kannattaa siis tehdä ero asumisviihtyvyyden ja muiden kaupunkien intatasoa nostavien tekijöiden välillä.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt Vastaus kommenttiin #34

Koko maan mittakaavassa yleinen muuttoliike maalta kaupunkeihin nostaa asumisen hintaa kaupungeissa, ja kaupunkien mittakaavassa hinnat nousevat erityisesti kaikkein urbaaneimmilla alueilla (ruutukaavaa, umpikorttelia, korkeaa väestötiheyttä, sekoittuneita toimintoja). Tarkoittaa sitä, että lähiöissä asuu paljon tyytymätöntä porukkaa, jotka asuisivat mieluummin keskustassa.

Pointti siinä, että päästäisiin kaikkein helpoimmalla, jos suosiolla tehtäisiin uudisrakentamista kaupunkimaisella tavalla, eikä niin kuin aikoinaan tehtiin, että ammuttiin haulikolla kasa pistetaloja pitkin peltoja, ja sitten lätkäistiin ostari keskelle.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #36

Hinnat ovat tosiaan korkeimmillaan suurimpien kaupunkien keskustoissa (ja toki joissain pistemäisissä luksuskohteissa myös). Tämä ei kuitankaan tarkoita sitä, että (tästä syystä) lähiössä oltaisiin tyytymättömiä, tai että asuisivat mieluummin (asumisympäristön paremmuuden vuoksi) keskustassa. Jos hinnasta voisi tuollaista päätellä, pitäisi kai päätellä myös, että helsinkiläiset haluavat asua Tukholmassa (olettaen että asunnot ovat siellä kalliimpia), ja rakentaminen pitäisi keskittää sinne.

Uudisrakentamista voi tehdä ihmisten haluamalla tavalla. Helsingin tiivistäminen ei sitä monen mielestä ole. Moni haluaisi asua omassa talossa oman järven rannalla. Kaupunkien liepeilä olevat omakotitalotkin ovat olleet monien suosiossa.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #34

Ihmisten halut ja mahdollisuudet ovat eri asioita. Se toteutuu, mikä on realistista.

Käyttäjän yorka kuva
Atte Rätt Vastaus kommenttiin #64

Juuri näin. Se asumisihanne lienee edelleen omakotitalo järven rannalla keskellä kaupunkia. Omakotitalo meren rannalla keskellä Helsinkiä onnistuu, jos ostaa vaikka Räikkösen Kimin lukaalin Kuusisaaresta. Viimeisin näkemäni hintapyyntö oli 14,5 miljoonaa.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

> Urbanisoituminen on yksi globaaleista megatrendeistä. Halutaan tosiaan asua siellä, missä tapahtuu.

Urbanisoituminen on tosiaan yleinen trendi. Mutta keskittymiseen johtavat monet syyt. Se että joku viihtyy siellä missä tapahtuu on vain yksi mahdollinen syy monien joukossa.

Jokaisella yhteiskunnalla ja organisaatiolla on taipumus keskittyä. Mahtavimmat johtajat haluavat kasata "hovia" ympärilleen, korkeisiin virkoihin tähtäävä haluaa herrahissin juurelle, patrioottiset kuntalaiset tekevät kaikkensa oman kuntansa mahtavuuden kasvattamiseksi jne. jne. Keskittymistä ja keskittämisetä siis tapahtuu, eikä aina yhteiskunnan eduksi. Johonkin tasapainotilaan tähtäävän yhteiskunnan kannattaa rajoittaa tällaista kehitystä erilaisin toimenpitein, jotta yhteiskunnassa säilyy vähän divergenssiä, ja jotta yritykset ja yhteiskunta eivät monopolisoidu ja jäykisty. Toimivin yhteiskunta sisältää laajan kirjon erilaisia polkuja, eikä se anna vallan ja rahan keskittyä liikaa.

Kaupungeissa eri ihmiset pitävät urbaaneimmasta betonikeskustasta ja väljemmistä, vähän maaseutumaisemmista omakotialueista. En tiedä miten paljon halusit puhua nimenomaan betonikeskustan muodikkuudeta ja miten paljon yleisestä keskittymiskehityksestä.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Ainakin tarkoitukseni oli painottaa blogissani yleistä kehityssuuntaa, eikä paneutua arkkitehtuuriin, jolla tosin on asumisviihtyisyyteen iso merkitys.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Kiitos Atte Rätt hyvästä tiivistyksestä. Eipä ole korjaamista.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola

Urbanisoituminen on megatrendi, jota voidaan hidastaa luokkaa vuosikymmenellä kaatamalla rahaa kaivoon.

Se, että kuinka paljon rahaa kaivoon kaadetaan, on arvokysymys.

Janne Suuronen

Laskin joskus hintalapun suuruusluokaksi 10mrd euroa / vuosi. Päälle epäsuorat kustannukset talouden tehottomammasta toimimisesta.

Samaan suuruusluokkaan oli omissa arvioisaan päässyt parikin eri korkeakoulun professoria.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Amos Ahola ja Janne Suuronen,

Mistä arvelette noiden arvioimienne kulujen syntyvän? Samaan syssyyn voitte kertoa miten nuo kulut poistettaisiin (ihmiset kaupunkiin siirtämällä tai jollain muulla tavalla), niin ei tarviste kysyä sitä erikseen.

Käyttäjän AmosAhola kuva
Amos Ahola Vastaus kommenttiin #59

Tuolla pohdintaani kuluista:

http://amosahola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/216064-h...

Kulut poistuvat ajan myötä kun muuttoliikenteen tarkoituksellisesta hidastamisesta luovutaan.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu Vastaus kommenttiin #67

Koulukyydit - ylimääräinen kustannuserä pitkien etäisyyksien kunnissa, mutta maksettaneen paikallisesti
Laajakaistat - kaupallista toimintaa ja/tai omia tuhlailuvalintoja, eli ei mikään ongelma

Ekstrapoloit koulukyydeistä miljardien kustannukset. En ymmärtänyt mistä nuo luvut loihdit.

Toteat että kolmannes kunnista tekee tappiota, ja siksi koulukyydit ja muut kulut ilmeisesti päätyvät jotenkin muille kunnille (ja niistä kai jotenkin niille tiiviisti asutuille eikä toisille haja-asutuskunnille). Et selittänyt miten. Lievästi tappiollisia tilinpäätöksiä voi kai tehdä vuoroon voitollisten kanssa. Vasta jatkuva velkaantuminen olisi hälyttävää.

Valtionosuuksiin et mennyt. Ne olisivat mielenkiintoinen keskustelunaihe. Luokittelen ne tulontasauksiin (rikkaat saavat niitä vähemmän kuin köyhät). Ei erityistä tukea haja-asutukselle, vaan normaalia tulontasausta köyhille.

Maataloustuet ovat myös milelenkiintoisia. Normaalia kaikissa rikkaissa maissa, eikä muutettavissa, koska maanviljelystä ei voi siirtää kaupunkiin.

Kuvailet kuntien tilaa saattohoidoksi. Monet kunnat toimivat ihan hyvin. Ehkä pitäisi olla vähän enemmän pohjia kuin nuo koulukyydit, jotka nekin kunnat kaiketi kustantavat itse, ja silti talous toimii useimmilla ihan hyvin. En löytänyt artikkelista mitään, mikä osoittaisi tavallisen hyvin hoidetun Suomalaisen haja-asutuskunnan olevan "saattohoidossa". Tai ehkä siinä mielessä ja sitten, jos aktiivinen maaseudun alasajopolitiikka pääsee Suomessa yleistymään, mutta ei siis kunnista itsestään johtuen.

Jotain vähän konkreettsempaa laskelmaa kehiin, niin voin kommentoida tarkemmin.

Matti Istanmaki

Viljo kirjoittaa asiasta jota hän ei ymmärrä. Tälläisessä tapauksessa tuskin kannattaa kumota väitteitä kohta kohdalta.

Kysymys: Keskittämispolitiikka on jatkunut 90-luvulta asti. Maaseudun hyvinvointirakenteita ja palveluja on purettu niin, että on jouduttu yhdistelemään kuntia että ei rikottaisi lakeja.
Mitä säästöä ja lisäarvoa on syntynyt? Missä se näkyy muualla kuin kortistoissa ja lähiöissä?

Teoria taajamien elättämästä maaseudusta on myytti.
Väite ei pidä paikkansa historiallisesti, filosofisesti, taloudellisesti eikä oikeudellisesti. Se ei kestä lähempää tutkiskelua.

Vaikka olisikin sitä mieltä, on muualla kuin suurempien kaupunkien läheisyydessä tiet jo siinä kunnossa, että olisimme kiitollisia jos hyötyjät viitsisivät edes iloita saamistaan varuskunnista, poliiseista, kouluista, verotoimistoista, hälytyskeskuksista...hiljaisuudessa.

Suomea ei aikoihin ole kehitetty tasa-arvoisesti kaikille kansalaisille samat palvelut ja mahdollisuudet turvaten.

T Piepponen

Särkien asuminen järvissä on sietämätön unelma.
Tunkekaamme ne savustettuna purkkiin - ihan vaan särkien parhaaksi.
Särjistä tulee onnellisempia purkeissa, kuten kassilohista kasseissa.

Kehitys on hienoa, kun se tuntuu tarkoittavan sitä, että teknisestä kehityksestä huolimatta jokin jo muulikärrien aikaan toiminut ei muka enää toimikaan. Varsinaista "kehitystä".

Käyttäjän KariHaapakangas kuva
Kari Haapakangas

Niin, kait aloittaja tietää, että sen ympyrätalon puoluetoimistonne katsantokannan mukaan koko Saarijärvi on sitä yhteiskunnalle kalliiksi tulevaa maaseutua, nk kepulandiaa.

Jos taas puhutaan siitä oikeasta taajamien ulkopuolella olevasta haja-asutuksesta, niin sen osuus on sen verta pientä ettei se yhteiskunnan taloutta kaada.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Kari Haapakangas: Kepulandiaa Saarijärvi kyllä on ja työttömyyskin sen mukaista eli Keski-Suomen kärkeä. Silti täälläkin on elinkelpoisia - siis säilyviä alueita - muitakin kuin kaupungin keskustaajama. Sivukylien autioitumista ei täällä eikä missään muuallakaan vastaavissa kunnissa pystytä estämään, vaikka halujakin olisi.

Se tässä keskustelussa on kummallista, että tosiasioista väännetään mielipiteitä ja puolueen kantoja, vaikka ne ovat aivan eri asioita kuin se elinkeino- ja asutusrakenteen muutos, jonka keskellä elämme ja jonka yksi ilmentymä on taajamien vetovoiman kasvu suhteessa haja-asutukseen. Se ei ole mielipide vaan vallitseva tosiasiallinen tilanne.

Käyttäjän juholaatu kuva
Juho Laatu

Täytyy muistaa vain, että "taajamien vetovoiman kasvu" on itseään toteuttava ennustus. Jos haja-asutusalueita ajetaan alas, tai keskuksia suositaan, niin tokihan taajamien vetovoima suhteessa lisääntyy. Mitään selvää syytä, jonka vuoksi haja-asutusalueet eivät voisi olla yhtä vetovoimaisia kuin ovat Suomessa aiempina vuosikymmeninä olleet ei taida olla. Pienten kuntien elinvoimaisena pitäminen tai salliminen on siis valintakysymys.

Käyttäjän Ari-PekkaLeppnen kuva
Ari-Pekka Leppänen

Nyt on Viljo pihalla kuin lumiukko. Ilmeisesti etätyö ja internet ovat uusia tuttavuuksia. Netti juuri mahdollistaa koko maan asuttamisen kun ihminen ei ole enää sidottu tiettyyn paikkaan.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Netti ei poista vaikkapa 20 tai 50 kilometrin matkaa terveysasemalle tai ruokakauppaan, eikä se anna naapuriapua joka lähimmillään voi olla 5 kilometrin päässä. Toki ruokaa voi tilata netin kautta, mutta ei se sitä kuljeta ja kuljetus maksaa. Voi myös kasvattaa itse ruokansa, mutta se on jo työtä tai vähintäänkin aikaa vievä harrastus.

Niille, jotka haluavat elää luonnosta nauttien ja samalla työläämmin se sallittakoon. Ei sitä kukaan ole kieltämässä, mutta mitään erillistä tukea ei pidä tällaisen elämänmuodon valinneille myöntää. Omavalintaisesta elämisen muodosta pitää itse maksaa sen aiheuttamat lisäkulut.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Netti ei poista vaikkapa 20 kilometrin matkaa terveysasemalle tai ruokakauppaan, eikä se anna naapuriapua joka lähimmillään voi olla 5 kilometrin päässä."

Naapuriapua ei kyllä pahemmin tarjota kaupungissakaan ja maalla, sen olen huomannut, se tulee kyllä yht6ä hyvin sieltä 20 km päästä kuin naapurista. Siihen että ruokakauppa on kaukana on jo totuttu, eikä edes kauppa-autojen palvelut näytä kiinnostavan kun halutaan lähteä sinn 20 km:n päähän shoppailemaan.

Viljolla on kovin tyly asenne maalaisia kohtaan. Itse en ole maalla koskaan viihtynyt, vaikka sieltä olenkin kotoisin, mutta tunnen maaseudun asukkaita ja siellä viihtyviä ihmisiä sen verran hyvin etten lähde niitä sieltä minnekään raahaamaan. Pienillä palveluilla ja hyvillä ideoilla voidaan heidän maalla elämäänsä mahdollistaa ja helpottaa, enkä osaa ajatella että se olisi minulta pois, ja vaikka olisi, en sitä sure.

Jotenkin uskon siihen että itse saan kaupungissa yhteiskunnan palveluita, sitten kun tarvitsen niitä, vaikka en tiedä varmasti. Olen myös sitä mieltä että maaseudun asukkaille kuuluu sellaisia palveluita mitkä heidän elämäänsä siellä parantaa. Epäkohtiakin toki on ja niitä pitää korjata. Päättäjät päättäkööt.

Maaseutu on hyvä olla asuttuna, jos ihmiset siellä haluaa asua heitä voi siinä kyllä kohtuudella myös tukea, verovaroistta, se ón mielipiteeni.

Toki ruokaa voi tilata netin kautta, mutta ei se sitä kuljeta ja kuljetus maksaa. Voi myös kasvattaa itse ruokansa, mutta se on jo työtä tai vähintäänkin aikaa vievä harrastus."

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Maaseudulla minäkin olen kasvanut. Oman kokemukseni mukaan suurimmat ongelmat ovat pitkät etäisyydet ja yksinäisyys. Nuorena, kun jaksaa, eivät etäisyydet kovin suuri haitta ole, mutta ikääntyessä se nousee jo asumisen esteeksi. Surkeinta on jäädä tavallaan erakkona vangiksi omaan taloonsa. Maisemat voivat olla viihdyttäviä, mutta eivät ne elätä.

Käyttäjän ArvoTammela1 kuva
Arvo Tammela

Heinonen, "Kepulandia Saarijärvi kyllä on ja työttömyyskin sen mukaista eli Kesi-Suomen kärkeä". Olipa demarimieheltä oiva huomio täydentämään alkuperäistä blogikirjoitusta. Sitä ihmettelen suuresti, miten Heinosen edustaman puolueen viisautta eivät äänestäjät ymmärtäneet viime vaaleissa. Miten auvoista elämämme nyt olisikaan, jos maatamme hallitsisi Antti Rinteen johtama hallitus. Saarijärven ja muiden erämaapitäjien asukkaista suuri osa asuisi nyt suuresti ihannoiduissa, täyteen ahdetuissa ja asumiskustannuksiltaan edullisissa keskustaajamissa. Hallitus olisi saanut vientimme vetämään ja uusia työpaikkoja olisi sen vaikutuksesta tullut ainakin 100 000 ( eli sama määrä, mikä edellisellä hallituskaudella jäi toteuttamatta ). Voi meitä onnettomia, joudummeko odottamaan tämän onnen ajan toteutumista vielä kolme vuotta?

T Piepponen

Heinonen väittää jossain kohtaa, että kaupungeissa on vähemmän yksinäisyyttä.

Mikä on valhe. Kaupunkiasuminen ei vähennä yksinäisyyttä, tai syrjäytymistä millään tavoin. Muistaakseni Jokainen kerrostaloon muumioitunut yksinäinen on löydetty kaupungeista.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Ääritapauksia sattuu sekä maseudulla, että kaupungeissa. Ovathan ne varottavia esimerkkejä. Se on jo toinen juttu miten paljon niillä on yleisempää merkitystä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset