viljoh9

Kansalaispalkka, perustulo ja perustili samaa hömppää eri paketeissa

Nykyisen hallituksen ohjelmaan on kirjattu perustulon kokeilu. Saa nähdä milloin se alkaa, vai jääkö hanke vain juhlapuheiksi. Demareilla tai ainakin osalla heistä oli aikoinaan tavoitteena kansalaispalkka. Se on hautautunut hiljaisuuteen. Nyt Lepomäki kauppaa Kokoomuksen ideaa perustilistä.

Jokainen 18 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen saisi alkupääomakseen 20 000 euroa, josta voisi nostaa 600 euroa kuukaudessa, jos mitään muuta tuloa ei olisi. Alkupääomaa riittäisi ilman muita tuloja kahdeksi vuodeksi ja reiluksi seitsemäksi kuukaudeksi. Sen jälkeen tili menisi miinukselle ja sen varassa kitkutellut siirtyisi muun sosiaaliturvan piiriin.

Perustili toimii niiden kohdalla, jotka eivät sitä tarvitsisi. Se olisi kiva lisäpääoma työtulojen päälle, mutta niille, jotka eivät koskaan pääse vihreälle oksalle se olisi vain yksi niukan toimeentulon vaihe ennen siirtymistä vaikkapa työttömyysturvan peruspäivärahalle.

Ihmeteltävää on ainakin siinä, miksi pitää hyysätä niitä, joilla menee muutenkin hyvin ja jotka eivät lähtörahaa muutoinkaan tarvitse, kun sitä on muutenkin alkuvaiheessa pappa betaalar -periaatteella ja myöhemmin perintönä.

Kuluja perustili yhteiskunnalle aiheuttaa. Samalla se kasvattaa tuloeroja entisestään. Kaikkea sitä poliittisen uskon huumassa kehdataankin kaupata. Olen pitänyt Lepomäkeä tolkun porvarina, mutta tässä kohdin hän alittaa kaikki mahdolliset rimat.

Perustulo, jota hallitus aikoo kokeilla on samaa hömppää. Jotta siihen riittää rahaa, pitää tason olla niin alhainen, ettei sillä kukaan pärjää. No, käyhän se verukkeesta hokemaan, että työteon pitää olla aina kannattavampaa kuin joutenolon. Perusolettamus on, että heikkopalkkainenkin työ alkaa kelvata, kun mitään muuta aitoa vaihtoehtoa ei ole.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (96 kommenttia)

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Miten kuudella sadalla ei muka elä? Kämpän saa vähän etäämmältä kolmella sadalla. Helsingistäkin saa kimppakämpän sillä hintaa. Muuhun jäisi vielä useita satoja euroja.

Ovatkohan suomalaiset tottuneet vähän liian hyvään..

Juhani Nurminen

Heitäpä nyt herra Pylkkönen jonkinlainen laskelma siitä, että mihin nuo 600 euroa kuukaudessa kuluisivat. Ja esimerkin vuoksi vielä vaikkapa kolme varteenotettavaa paikkakuntaa josta löytyisi sinkkumiehelle tyydyttävän asumistason kämppä kolmellasadalla.

Entä jos tuo sinkkumies olisikin etä-isä jolla kaksi lasta käymässä pe-su kahdesti kuukaudessa?

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen

Kyllä €uroistakin voidaan keskustella, mutta siinä mennään pahasti vikaan. Eihän tämä perustilitulo tule käyttöön ennen, kuin vihreät asettuvat kyntömiehen työhön. Pitää ottaa käyttöön elintasokori, jonka sisältöhinta voidaan asettaa lakentayksikön perustaksi.

Nimikkeitä syntyy joka päivä uusia. Minä nimitän järjestelmää kansalaisturvaksi (Katu). Katujärjestelmään pitää kuulua jokaisen Suomen kansalaisen, lapset, nuoret,vanhat, miehet, naiset ja vieläpä ne kolmannetkin. Syntyessään lapsi saa huomenlahjaksi oman Katurahastonsa. Lapsilisästä on nostettavissa nykytapaan osuus, mutta tietty osuus siirtyy turvarahastoon. Turvarahasto on Katujärjestelmän hallinnassa, kunnes lapsi on kykenevä itsenäisesti hoitamaan rahastoaan. Katujärjestelmä sijoittaa kertyvää rahaa ja tulos tuloutetaan takaisin rahastoon.
Rahastoa hoitais joku finanssitalo, jolloin tilin omistajalle otetaan samalla turvavakuutus ongelmatilanteiden varalle.

Normaalitilanteessa nuorella on tilillään sopiva pesämuna aloittaessaan mahdollisia opintojaan. Mikäli nuori suuntaa heti peruskoulun jälkeen työelämään, niin tililtä on mahdollisuus nostaa määriteltävä rahamäärä tukemaan työelämän ensiaskelia.

Varsinaisen työelämänsä aikana henkilö maksaa sovittavan määrän palkastaan turvarahastoon. Siirtyessään eläkkeelle, on turvarahasto kokonaan käytettävissä eläkkeen tapaan. Mikäli kuolo nappaa ennen, kuin tili on tyhjä, niin tilin varat siirtyvät testamentin, tai perintäkaaren mukaisesti perillisten kansalaisturvarahastoon.

Jotta pahallakin kelillä rahasto toimisi, sijoitetaan Katurahastoon verovaroista tietty prosentti. Näin tehden turvarahaston tililtä nostosta ei peritä veroa. Saattaa olla, jotta progressiokäyrää pitää pikkasen sorvata.

Edelläkuvatun toteutumiseksi sosiaaliturvamaksut, eläkemaksut ja kaikki sosiaalituet poistetaan (myös työnantajalta). Jäljelle jää vain harkinnan varainen tuki erityistapauksissa.

Kansalaisturva on toteutettava yhdessä soten kanssa, muuten tulee törmäys.

Ellei tämä toimi, niin tehkää sitten parempi. Mä meen nyt kahville...

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Onhan se hyvä, että on ideoita. Syytä on kuitenkin muistaa, että vain se toteutuu, mikä on realistista.

Käyttäjän HannuValtonen kuva
Hannu Valtonen Vastaus kommenttiin #73

Tämän päivän visiot ovat huomista realismia. Vain voittajat ovat oivaltaneen tämän vankkumattoman totuuden.

Juhani Nurminen

Nyt suunnitelmissa oleva perustulo(kokeilu) on sellainen torso, että ei sitä kannattaisi edes kokeilla. Mutta voidaanpa sitten todeta: ei toimi, ei!

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Kyllä 600 eurolla kuussa voi elää, kun asuu maalla perintökämpässä, eikä maksa vuokraa. Aika harvalla on siihen mahdollisuus. Kimppakämpässä asuen raha riittää asumiseen jopa Helsingissä, mutta ruoka onkin haettava ilmaisruuan jakelupaikoista. Hengissä pysymiseen 600 riittää, mutta ei oikeaan elämiseen. Miten pärjää sen jälkeen, kun perustili on miinuksella?

Juhani Nurminen

Totta. Monelle tekee nykyisinkin tiukkaa kun saa tuon 485e/kk + vuokran ja muut asumiskulut + lääkkeet + työ/koulumatkakulut + muun "pakollisen".

Sitten on myös "toinen sektori" joka saa nykyiset sosiaalitukirahat riittämään jopa niin hyvin, että rahaa jää säästöön ja voi tehdä vaikka ulkomaanmatkan joka vuosi.

Suurin osa köyhistä sjoittunee noiden kahden ryhmän välille - oletan, en tiedä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Perustilin idea on se että JOS nousee joskus suurituloiseksi, saa maksaa käyttämäänsä sosiaaliturvaa takaisin. Miinuksellehan se sai mennä vaikka äärettömästi. Se on siis perustulo johon on ympätty lisävero suurituloisille.

Paljon vasemmistolaisempi vaihtoehto kuin perustulo.

Taisi olla noin 85% maailman väestöstä jotka kuluttavat alle 20 dollaria päivässä. Kyllä sillä elää.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Taisi olla noin 85% maailman väestöstä jotka kuluttavat alle 20 dollaria päivässä. Kyllä sillä elää."

Mitenkäs tuo ostovoimapariteetti? Persauk... pienituloisten pitää vain ymmärtää muuttaa vaikka Vietnamiin, niin hyvin tulevat toimeen?

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #14

Toinen ongelma on myös tuon absoluuttisen köyhyyden/varallisuuden määrittämisen metodologiset ongelmat. Huomattavan suuri osa taloudesta köyhillä alueilla tapahtuu rahatalouden ulkopuolella. Ihmiset viljelevät oman ruokansa ja vaihtavat palveluita muiden kanssa ilman että mitään kirjataan missään vaiheessa ylös. Onpahan jopa absoluuttista köyhyyttä tutkiva sosiologi todennut että koko mittari on informaatioarvoltaan käyttökelvoton.

Ja vaikka luku olisikin ostovoimapariteettikorjattu ja riittävän tarkka, sekä kiellettäisiin eriarvoisuuden merkitys kokonaan, on pieni kysymysmerkki kuinka hyvin täällä pohjolan pakkasissa ja D-vitamiinivajeissa pärjäisi aaltopahvista tehdyssä hökkelikylässä syöden pelkkää riisiä vuoden ympäri.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #14

Tämän takia kansainväliset köyhyysvertailut tehdään huomioiden ostovoimakorjattu valuuttakurssien vaihtosuhde.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #27

Ja samasta syystä niissä kansainvälisissä vertailuissa ei heitellä mitään X-prosenttia maailman väestöstä tulee toimeen nimellisellä summalla Y -tyyppisiä argumentteja.

Jyrki Paldán

"Perustilin idea on se että JOS nousee joskus suurituloiseksi, saa maksaa käyttämäänsä sosiaaliturvaa takaisin."

Sama ideahan on myös verotuksessa, erityisesti progressiivisessa sellaisessa. Sama idea on myös perustuloon usein liitetyssä(esim. vasemmistoliiton ehdotus) verokorjauksessa, jonka tarkoitus on leikata perustulo hyvätuloisilta pois.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #19

Perustiliin liittyy kannuste minimoida oma sosiaaliturvan käyttö. Tätä verotuksessa ei ole mukana. Päin vastoin, veroihin perustuvassa systeemissä jokaisella on insentiivi maksimoida saamansa sosiaaliturva.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #23

23.

Millä tavoin perustili kannustaa minimoimaan oman sosiaaliturvansa ja miten se lisää hyvätuloisten maksamaa osuutta/vähentää heidän saatavaa osuuttaan?

24.

Niinhän sitä voisi kuvitella maapalloakin littanaksi, mutta tuollaisen vaikutuksen todistaminen on taas sitten vähän hankalampi juttu. Työllisten ja työtuntien määrä ei ole juurikaan kasvanut, vaikka hyvin pitkälti kaikkealla läntisessä maailmassa hyvätuloisten veroastetta on järjestelmällisesti laskettu useita vuosikymmeniä. Suomessa ollaan vielä ehkä lastenkengissä, mutta onhan täälläkin jo saatu pääomaverot puoleen siitä mitä ne olivat ennen Ahoa ja varallisuusvero pois.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #31

Esimerkiksi 1000 € perustulon ja 40% tasaveron yhdistelmän vaikutus progressioon olisi muuten minimaalinen nykyiseen verrattuna, paitsi että se loiventaisi merkittävästi alimpia tuloluokkia nyt rasittavan todella jyrkän veroasteen kasvun. En tiedä mitä haluat todistettavan, tuo on simppelisti laskettavissa? Rahoituksellisesti jää toki jokunen miljardi avoimeksi, enkä itse osaa arvioida vähenisivätkö tuet ja tarveharkinnan kustannukset vastaavasti.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #34

Verotuksen progressio ei sinällään ole kovinkaan jyrkkä, mutta marginaaliveroaste nousee tukien ehdollisuuden takia hyvin korkeaksi. Jos vertaillaan perustuloa nykyisellä progressiivisellä verotuksella ja ehdottamaasi perustuloa 40%:n veroasteella, on jälkimmäisessä huomattavan paljon jyrkempi verorasitus alemmissa tuloluokissa.

Tuo ei sinällään ollut se asia johon pyysin todistusta, vaan siihen että progressiivisella verotuksella olisi jotain merkittäviä haittavaikutuksia. Muutakin kuin hyvätuloisten paha mieli.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #44

Sitä saat kysellä muilta kuin minulta. Esitin vain näkemykseni siitä, miten perustulo saattaisi olla toteutettavissa. Nykyisellä veromallilla se ei nähdäkseni ole tehtävissä, joten vertailusi ei mielestäni ole relevantti. Progressiota kuuluu verrata nykytilanteeseen.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #44

Tutkimustiedon valossa työllistymisveroaste ja pienituloisten palkkaverotus ovat selkeästi tärkeämpiä kuin suurituloisempien verotus - ainakin työllisyyden kannalta. Toki osaavasta porukasta joutuu kilpailemaan kansainvälisesti jolloin veroasteellakin on oma merkityksensä. Samoin paremmin palkatuissa ammateissa esiintyy enemmän vapaaehtoista downshiftausta kuten lääkäreiden vajaat työviikot, mutta ainakaan itse en ole törmännyt mihinkään aineistoon joka viittaisi muuhun kuin siihen että nettotulojen kasvaessa nämä henkilöt voisivat lähinnä lyhentää työviikkoa entisestään. Joka taas ei ole yhteiskunnan näkökulmasta toivottavaa.

Yhteiskunnan tehtävä on mielestäni kuitenkin tarjota myös hyville veronmaksajille runsaasti vastinetta korkeista veroista. Tai alentaa veroja.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #31

Pakkasella olevaa perustiliään joutuu rahoittamaan sosiaalivakuutusmaksuillaan mikäli ansiotaso nousee riittävän korkeaksi. Siis pienituloinen saa pitää rauhassa perustilinsä miinuksella maksamatta sinne mitään siinä kun suurituloinen joutuu maksamaan tuloistaan osan perustilille kunnes 'velat' on maksettu.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #36

Eikö tuo päde ihan mihin tahansa muuhunkin sosiaaliturvaan, paitsi tietysti siten että ne maksut hoidetaan veroina ja/tai vakuutusmaksuilla ja sosiaaliturvaa saadaan joko tarpeen mukaan tai perustulon tapauksessa jatkuvasti? Mikä tekee perustilimallista tuossa suhteessa poikkeuksellisen?

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #51

Jos tuleva suurituloinen päättääkin elää viidellä satasella kuuden sadan sijaan, hänen ei tarvitse maksaa sitä satasta myöhemmin takaisin. Siinä on selkeä insentiivi säästää sosiaaliturvarahoja. 'Tuleva suurituloinen' voi myös päätyä pienituloiseksi jolloin hänen ei tarvitse maksaa mitään takaisin mutta veronmaksajat ovat säästäneet satasen kuussa.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #52

Ah, aivan. Noinhan se tietysti on, joskin ihan sama vaikutus on myös niihin pienituloisiin, - kuten mainitsitkin, ja siksi on halpaa retoriikkaa ratsastaa tuolla hyvätuloisten tulonsiirtojen pienentämisellä.

Entä kuinka merkittävä tuo vaikutus mielestäsi on?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #54

Eikö Pylkkönen juuri väittänyt ettei pienituloinen joutuisi maksamaan vajetta takaisin. Miten silloin voisi väittämä "ihan sama vaikutus on myös niihin pienituloisiin" olla tosi?

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #56

Koska Pylkkösen esittämä effekti on seuraava;

Nuori työtön/opiskelija miettii että joutuu tulevaisuudessa maksamaan ottamaansa sosiaaliturvaa takaisin, ja siksi nostaa sitä varovaisemmin. Jos hän päätyy hyvätuloiseksi, hän on nostanut vähemmän sosiaaliturvaa kuin olisi ilman tuota erillistä "takaisinmaksuvelvoitetta". Jos hän taas päätyy pienituloiseksi, hän on ihan samalla tavalla nostanut aikaisemmin vähemmän sosiaaliturvaa. Eroa ei siis synny tuloluokittain.

Hyvätuloinenkaan ei joudu maksamaan sen ihmeemmin mitään vajetta takaisin sinä aikana kun hän saa hyviä tuloja, sillä tiliä ei saa miinukselle nostorajaa enemmän, ja se on väistämättä hyvätuloisella vähemmän kuin tilille automaattisesti tilitettävä osuus tuloista.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #59

Tuohan olisi mahtava mekanismi, jos kaikki nostaisivat vain sen minkä ihan välttämättä tarvitsee. Ihmiskuvasi on toki positiivisempi kuin minun. En usko kaikkien olettavan maksavansa vajetta koskaan...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #54

Itseasiassa ainakaan omalla kohdallani Suurituloisten tulonsiirtojen kritisoiminen ei ole retoriikkaa. Turhia rahan liikkeitä edestakaisin tulisi välttää. Ihan jo senkin vuoksi että systeemi muodostuisi ymmärrettäväksi ja hallittavaksi. Tiedän että itsekin käytän 'kauhun herättämiseen' välillä tuota Suomen sosiaaliturvamenoa joka huitelee noin 65 miljardista eurossa. Mutta eihän se oikeasti sitä tarkoita että noin paljon rahaa ja palveluita jaettaisiin 'sosiaalitapauksille'. Ei lähimainkaan.

Intuitiivisesti ajattelisi että lainaelementin vaikutus jäisi pieneksi, mutta kun katsoo vaikka kuinka vähän opiskelijat turvautuvat opintolainaan, vaikutus saattaa kasvaa suureksikin. Koroton perustili olisi toisaalta opiskelijallekin merkittävä parannus nykytilanteeseen jossa laina joudutaan hakemaan pankista ja päälle maksamaan korkoja ja kuluja.

Jyrki Paldán Vastaus kommenttiin #72

"Itseasiassa ainakaan omalla kohdallani Suurituloisten tulonsiirtojen kritisoiminen ei ole retoriikkaa."

Tässä tapauksessa se valitettavasti jää sille tasolle.

Esittämäsi mekanismi, jonka vuoksi "potentiaalisesti tulevaisuuden hyvätuloiset" rajoittaisivat sosiaaliturvanostojaan sen vuoksi että ne joutuu maksamaan takaisin hyvätuloisuuden realisoituessa, koskettaa ihan samalla tavalla myös niitä joista ei tule hyvätuloisia. Kyseessä ei siis ole hyvätuloisten sosiaaliturvan epäsuora supistaminen, vaan kaikkien nuorten tasapuolisesti, jolloin "hyvätuloisten sosiaaliturvan vähentäminen" on nähdäkseni juuri sitä tyhjää retoriikkaa. Tarkoituksesi voi toki olla hyväkin, olemmehan molemmat jo todenneet olevamme yhtä mieltä ansiosidonnaisten ja eläkkeiden katottamisen tarpeesta. En vain millään näe miten perustili asiaa parantaisi lainkaan, päinvastoin.

Mahdollisesti tuo vaikutus olisi jopa päinvastainen kuin esittämäsi, sillä nykyisellään opintolainaa ottavat enemmän nimenomaan ne sosioekonomisesti hyvässä asemassa olevat. Koroton laina on miltei aina hyvä ottaa, jos vain on vakuuttunut että likviditeetti tulevaisuudessa riittää sen maksuun. Asiasta epävarmemmat, eli sosioekonomisesti heikommassa asemassa olevat, taas ovat paljon varovaisempia lainansa nostamisessa. Oletettavasti perustilin tapauksessa asia toimisi hyvin samalla tavalla, jolloin tulonsiirrot sosioekonomisesti hyvässä asemassa oleville kasvaisivat ja heikossa asemassa oleville pienenisivät.

"Turhia rahan liikkeitä edestakaisin tulisi välttää."

Ellei tuo siirtely vaadi lisää byrokratiaa tai merkittäviä määriä muitakaan resursseja, miksi? Esimerkiksi perustulon tapauksessa tuo edestakainen rahan liikuttelu on lähes yhdentekevää, kun taas vastikkeellisten tukien tapauksessa se tosiaankin on kuormittavaa ja järjetöntä.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #23

Sen väitteen voisin vielä hyväksyä, että jokaisella on insentiivi maksimoida saamansa tulot (mikä joissain tapauksissa tarkoittaa tietoista ja vapaaehtoista sosiaaliturvan varaan jättäytymistä), mutta tuo kuulostaa epäloogiselta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #40

Asiaa voi ajatella vaikka opintolainan kautta. Melko vähäinen osa opiskelijoista nostaa opintolainaa vaikka se on käytännössä korotonta lainaa. Sen joutuu maksamaan takaisin. Perustilin osalta nostetut tuet joutuu myös maksamaan takaisin, joskin vain siinä tapauksessa että tulot nousevat kohtuullisiksi. Oletettavasti osa suhtautuu siihen kuin velkaan ja käy mieluummin töissä kuin käyttää perustiliään ainakaan alkusaldon jälkeen.

Sen sijaan opintotukea nostavat luultavasti aika lailla kaikki siihen oikeutetut vaikka se aiheuttaa kollektiivisen verorasituksen.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #42

Perustilin logiikasta olen kanssasi samaa mieltä. Edellisessä yritin kommentoida lähinnä väitettä insentiivistä maksimoida saamansa sosiaaliturva.

Sosiaaliturvan maksimointi kun aika monessa kohdin tarkoittaisi käytännössä alhaisempien kokonaistulojen hyväksymistä, mikä ei kuulosta kovin loogiselta, erityisesti pienituloisten joukossa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #43

Suomessa on paljon mahdollisuuksia kikkailla sosiaaliturvan kanssa. Esimerkiksi opintotuen sijaan käytetään työttömyysetuuksia ja työttömyysetuuksien sijaan haetaan saikkua. Ihmisiä opiskelee samoja tutkintoja kaikilla näillä eri etuuksilla.

Myös työttömyysturvan 300€ suojaosa lisäsi merkittävästi työttömien osa-aikatyön tekemistä mutta vain alle 300€ kuukausituloihin saakka.

Ihmiset ovat erittäin laskelmoivia.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #45

Enhän minä sitä kiistänytkään, etteikö ihminen olisi laskelmoiva, vaan perustan oman argumenttini juuri sille.

Väitän, että suurimmalla osalla tavoitteena on maksimoida omat tulot, ei saadun sosiaaliturvan määrä. Rautalankaa: työntekijä pysyy töissä, jos saavuttaa siten korkeammat kokonaistulot kuin jättäytymällä pois töistä, jolloin saisi kyllä korkeampaa sosiaaliturvaa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #47

Sosiaaliturvan käytön maksimoiminen on teoriassa monille kannattavampaa kuin työtulojen maksimoiminen vaihtoehtoiskustannuksista johtuen. Kokonaistuloja joutuu arvioimaan myös suhteessa menetettyyn vapaa-aikaan.

Työssäkäyvä jättäytyy harvoin pois töistä saadakseen sosiaslietuutta, mutta sosiaalietuuden saajan työllistyminen riippuu myös saatujen sosiaalietuuksien määrästä ja työllistymisveroasteesta.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #19

Maallikosta tuntuisi, että juuri tukien ja progressiivisen verotuksen yhdistelmä on kaikkien loukkujen äiti. En oikein näe muuta tietä perustuloon, kuin että sillä korvataan verotuksen progressio.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin Vastaus kommenttiin #24

Sosiaalitukien aiheuttama tuloloukku ja progressiivisen verotuksen aiheuttama kannustinloukku ovat kaksi eri asiaa. Ensinmainittu kohdistuu kaikista pienituloisimmille ja aiheuttaa pahimmillaan yli sadan prosentin rajaveroasteita, sen sijaan jälkimmäinen kohdistuu keskituloisille ja aiheuttaa tyypillisesti nihkeän tuntuisen, mutta monien pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa asuvien sietämän noin 50-60% rajaveroasteen kun myös veroluontoiset työntekijä- ja työnantajamaksut huomioidaan. Perustulon ja keski- ja suurituloisille edulliseksi mitoitetun tasaveron yhdistelmä olisi valtiontaloudelle täysin mahdoton kestää.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #39

Laskin joskus työmiesaskin kanteen, että 1000 € perustulolla ja 40% tasaverolla pitäisi tukipuolella saada säästetyksi viitisen miljardia. +/- tilanteen saavuttamiseksi. En jaksanut kaivella onko niitä sen verran, enkä osaa arvioida minkä verran byrokratiasta säästettäisiin. Jälkimmäinen lienee 0 €, jos virkamiehiltä kysytään, vähän norminpurkutalkoiden tapaan.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin Vastaus kommenttiin #41

Olet ilmeisesti laskenut väärin. 40% tasavero tuottaa suunnilleen sen verran kuin nykyinen progressiivinen ansiotulovero, mutta 1000€ kuukausittaisen perustulon hintalappu on noin 50 miljardia euroa vuodessa. Siinä on yli 30 miljardia euroa enemmän kuin koko sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan budjetti on, mikä antaa osviittaa siitä, minkä suuruista alijäämää tuollainen perustulomalli olisi tekemässä. Suuruusluokan ymmärtämiseksi sen voi myös suhteuttaa lukuihin, joiden mukaan valtion vuotuinen lisävelanotto on 5-7 miljardin haarukassa ja viime vuosien siirrot valtion eläkerahastoista ovat olleet paria miljardia.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #49

Tänä päivänä ansiotuloja ei veroteta lähellekään 40%. 132 mrd tuloista kannetaan 30 mrd veroa, eli 23%. Mallissani bruttomenot toki kasvavat 48 mrd, mutta verotettavien tulojen kasvun myötä tuloverot kasvavat 42 mrd. Kysymys johon en osaa vastata on voisiko perustulo säästää tuon 5-6 mrd muista tuista ja byrokratiasta?

Numerot ovat isoja, koska malli on yksinkertaistettu korvaamaan progression. Toki perustulo voisi tuossa olla 600 verottomana, mutta yksinkertaisuus kärsisi ja yksinkertainen on kaunista...

Edit: Tarkistin piruuttani budjetista ja siellä oli opintotuki + eläkkeet + työttömyystuet 6,7 mrd. Ei perustulo noita kaikkia ehkä täysimääräisesti korvaa, mutta saattaisihan tuo balansoida laskelmassani. Ei ainakaan mahdottomalta vaikuta jos vielä muutaman sadan milj säästötkin saisi aikaiseksi.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Miten paljon oletat veronmaksajien rahoja uppoavan perustilien alkupääomien ja mahdollisten alijäämien rahoittamiseen?

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #37

Eihän sinne kukaan sentään mitään alkupääomaa ole laittamassa. Kyse ei ole pankkitilistä...

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin Vastaus kommenttiin #55

Jos positiivinen perustilin saldo tarkoittaa merkittäviä helpotuksia ja valinnanvapautta rahan nostamiseksi ulos positiivisen saldon omaavalta tililtä, realisoituu alkusaldo ennen pitkää valtion budjetissa riihikuivaksi euromääräksi. Toimivat sosiaaliturvatilit edellyttäisivät sitä, että niille on pakkosäästettävä kun on tuloja ja nostaminen on rajoitettu tilanteisiin, joissa sosiaaliturvan tarve on todellinen työttömyyden, sairauden, opiskelun tai korkean iän takia. Lisäksi pitää keksiä tapoja kompensoida yli vedettyjä tilejä ja maksaa niiden omistajien sosiaaliturvaa. Sellainen järjestelmä degeneroituisi helposti samantapaiseksi kuin jo olemassaolevat työttömyyskassat ja eläkerahastot.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #57

Kommenttini koski siis sanaa alkupääoma, joka on luonnollisesti virtuaalinen käsite. En edes yritä argumentoida perustilin puolesta, koska oma mallini ratkaisee asian paljon elegantimmin ja vähemmällä byrokratialla.

Käyttäjän CarolusLinden kuva
Carolus Linden

Kyllä perintökämpässäkin voi olla yhtiövastike 400-600 kuukaudessa. Siihen sitten lisäksi muut asumisen kulut.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

Tuskin 600e sellaisenaan riittää mihinkään.
Perustuloon kuuluisi sisältää kiinteä asumistuki ja vähän päälle elämiseen. Perustulonhan ei ole tarkoitus kustantaa koko elämää vaan tehdä siitä juuri ja juuri mahdollista. Kun tukien saaminen ei riipu tuloista, pystyy elämästä tehdä leveämpää käymällä vaikkapa osa-aikatöissä.
Kiinteä asumistuki ajaisi porukan asumaan halvemmalla mutta antaisi halvalla asuville enemmän rahaa. Helsinkiläisillä tämä on tietysti hankalampaa elleivät he tee jotain liittojen ja rakennusfirmojen hyväveliperseilylle.
Tuo kokoomuksen malli oli aika erikoinen veto, mutta mitäpä muuta muuta voi porvareilta odottaa.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

"Tuskin 600e sellaisenaan riittää mihinkään." Siinäpä se. Jos perustulon päälle kuitenkin tarvitaan muita tukia, syntyy perustulosta vain yksi lisäviritys nykyiseen sosiaaliturvaan. Parempi olisi, että selvitettäisiin vain se, miten sosiaalituen tarvitsija saisi kaikki saatavansa samalta luukulta. Kun yhden luukun järjestelmä saadaan toimimaan, on se saajan kannalta ihan sama, millä nimikkeillä tuki tulee.

Juhani Nurminen

Olen kanssasi samaa mieltä. Aikoinaan Aamulehdessä kirjoitin, että perustulon pitäisi yksinäisellä olla 1300 euroa kuukaudessa. Tuo kattaisi sen mitä moni saa tänä päivänä, eli: työmarkkinatuen + asumistuen + toimeentulotuen, ja antaisi jokaiselle todellisen mahdollisuuden asuinpaikan vapaaseen valintaan, jne.

Kirjoitukseni aamulehdessä: http://www.valtakunta.fi/2012/perustulo.php

Ja vaikka siirryttäisiin perustuloon niin silti olisi pakko säilyttää myös toimeentulotuki - sitä edellyttävät kansainväliset Suomen ratifioimat sopimuksetkin.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Perustulo on kuin aikanaan siirtyminen kommunismiin, tietyt porukat jaksoivat keskustella siitä iltamyöhään jo läpi 1990-luvun. Se ei koskaan toteudu, mutta onhan se visiona kaunis.

Siihen liittyy kiinteästi unelma byrokratian vähentämisestä byrokraattisen työryhmävalmistelun avulla. Se ei ole koskaan missään maassa onnistunut eikä se onnistu nytkään. Nämä ihmisen elämää monelta kantilta pohtivat monet "luukut" ovat merkittävä jollei pääasiallinen työllistäjä sosialismissamme eivätkä ne ole todellakaan poistumassa mihinkään.

Vallan keskittämistä tietysti yritetään sotessa ja muissa laatikkoleikeissä, mutta mihinkään tehostamiseen "käyttäjän" kannalta se ei tietenkään johda.

Käyttäjän CarolusLinden kuva
Carolus Linden

"Yhden luukun käytännön" lisäksi pitäisi lakisääteisesti määrätä rahasumma, johon yltämiseen tuen tarvitsijoilla on oikeus "palollisten menojen jälkeen". Näin suitsittaisiin eriarvoistavaa harkinnanvaraisuutta.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Kiinteän asumistuen voisin vielä ostaa. Eli käytännössä se olisi korotettu perustulo niille jotka eivät enää asu vanhempiensa luona tms.

Käyttäjän rutanen1965 kuva
Jari Rutanen

Perustulo yksin ei riitä, vaan se vaatii tuekseen mm. irtisanomiskynnyksen laskemisen => palkkauskynnyksen laskun sekä (PK-seudun) asumisen kustannusten kohtuullistamisen => liikkuvuuden helpottaminen.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Pienituloisuuden rajan on viimeksi SDP:ssä määritellyt puolueen silloinen puheenjohtaja Jutta Urpilainen, joka syyskuussa 2009 totesi pienituloisuuden rajan olevan yksilötasolla tulotasolla 3000 euroa / kk.

Ei siis mikään ihme , että demareiden kansalaispalkka-ajatus on hautautunut syvään hiljaisuuteen.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Mitään siinä ei ole lopullisessa muodossa vaan se oli esiselvitys ja sitten työryhmä kerää vielä lisää tietoja ja malleja, rahoituksia ja ketkä pääsevät.

Lopullinen selvitys on vasta marraskuussa 2016 ja jonka jälkeen hallitus yms. päättävät 2017, että mistä lähdetään liikkeelle.

Lainaus sieltä työllisyysvaikutuksista Kelan perustulosivuilta selvityksistä:

"Suurin osa haastatelluista asiantuntijoista suhtautui myönteisesti perustuloon, vaikka kriittisiäkin näkemyksiä esitettiin erityisesti perustulon vastikkeettomuuteen liittyen. Universaalia perustulomallia pidettiin toisaalta tasa-arvoisena, mutta toisaalta haasteellisena ja liian kalliina toteuttaa. Kaikki haastateltavat olivat yksimielisiä siitä, että työn vastaanottamisen kannustavuutta tulisi lisätä niin, että työn vastaanottaminen lisää aina käteen jäävää tuloa. Lisäksi oltiin yhtä mieltä siitä, että nykyinen sosiaali- ja työttömyysturvajärjestelmä on liian monimutkainen ja aiheuttaa byrokratialoukkuja. Keinoista tai perustulon mallista, joka parhaiten poistaisi näitä esteitä, oli erilaisia näkemyksiä."

Niin, että nyt jäitä hattuun ja jos ei ole vielä lukenut esiselvitystä, lukemaan siitä 200 + 100 sivua. Marraskuussa saadaan sitten taas luettavaa, kun on ensin perusasiat luettu.

Käyttäjän jounisnellman kuva
Jouni Snellman

Tulossa sossun lottoarvonta- ainakin minulle tuon MTV3:n uutisen päällä näkyy sopivasti Veikkauksen mainos : D

http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tata-p...

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Minun oli pakko avata erillinen selain, joka sallii mainokset. Minulla luki mainos: SpecsSavers "Ilmainen kokonaisvaltainen näöntutkimus".

10 000 on tuulesta temmattu, sillä selvityksessä tarkoitettiin ehdotetun budjetin riittävyyttä. Ongelmaksi muodostui, että otanta olisi liian pieni ja koska erilaisia yksiköitä on olemassa kuitenkin paljon. Otannan pitäisi olla enemmän kuin 10 000 ja vaatii lisää budjetoimista siihen perustulokokeiluun. Koska maailmalla oli tutkimustuloksissa havaittu, että saman perustulokokeilussa jotkut perheyksiköt toisissa paikoissa pärjäsivät paremmin kun taas toiset eivät ja sen vuoksi pieni otanta voi antaa kovin väärän kuvan.

Tässä Kelan eilinen blogikirjoitus 26.05.2016: http://blogi.kansanelakelaitos.fi/arkisto/3157

"Kansa kannattaa valtakunnallista kokeilua

Kokeilun alueellisen laajuuden kohdalla suurin osa (61 %) vastaajista oli sitä mieltä, että kokeilu tulisi suorittaa valtakunnallisesti. Pelkkiä paikallisia kokeiluja kannatti 28 prosenttia vastaajista. Näiden kahden yhdistelmää, jossa kokeilussa olisi valtakunnallinen ”palikka” yhdistettynä paikallisiin kokeiluihin sai vain vähän kannatusta (9 % vastaajista). Ei osaa sanoa -vastauksia tuli 2 prosenttia."

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Jäitä tarvitaankin paljon. Vielä ei ole selvillä sekään, miten perustulokokeilu toteutetaan.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

@17. Senhän takia jatketaan tietojen keräämistä edelleen ja ruvetaan mallintamaan lisää. Veikkaisin, että 2017 keväällä aletaan sitten taas blogikirjoituksia rakentelemaan perustulokokeilun suunnitelmista ja näkemyksistä, kun hallitus ja eduskunta on jonkin mallin valinnut.

Käyttäjän PetriPirskanen kuva
Petri Pirskanen

Toisaalta ymmärrän pointtisi. Mutta onhan se pikkaisen ärsyttävää että saat jostain vaikka 200e niin ne otetaan sulta pois. . Samoin veronpalautukset ynm.. tuohon pitäisi saada nopeasti muutos.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Ansiosidonnaiset tuet pois ja sosiaalibyrokratia alas! Tästä säästyneet rahat tasataan osittain kaikkien vailla töitä olevien välillä.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Kimmo Hoikkala ei ole ajatellut asiaa loppuun saakka. Työttömyysturva, sairauspäivärahat ja tapaturmakorvaukset ovat ansiosidonnaisia, samoin eläkkeet. Tietysti on myös niin, että niillekin, joilla ei ansiotuloja ole, pitää toimeentulo turvata, mutta se ei oikeuta poistamaan korvauksia, joiden maksamiseen tarvittavia rahastoja palkkatuloilla on kerrytetty.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Ansiosidonnaisille soliaalietuuksille pitäisi säätää riittävän matala katto. Yhteiskunnan tehtävä ei ole korkean elintason turvaaminen hyvätuloisille.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #28

Millä perusteella mielestäsi yhteiskunnan tehtävä on eri elintason turvaaminen eri kansalaisille?

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #29

Tuo hyvä kysymys. Valtion ydintehtäviin ei kuulu sinänsä sosiaaliturvan ylläpitäminen rahoittamalla sitä, vaikka valtion niin tekeekin teollisesti kehittyneissä yhteiskunnissa käytännön syistä johtuen.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #30

Onneksi tuo on vain Pertti Väänäsen mielipide. Minun mielestäni valtion ihan erityistehtävä on tuloerojen tasaaminen ja sosiaaliturvan ylläpito niin, ettei kukaan joudu heitteille. Kehittymättömissä yhteiskunnissa sellaiseen ei ole mahdollisuutta, mutta se on eri asia.

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #32

Kysymykseni oli siis, että miksi valtion tehtävänä olisi tuloerojen ylläpitäminen?

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #35

Minä en ole sellaista väittänyt!

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck Vastaus kommenttiin #64

Nähtävästi en osannut tulkita sanomaasi oikein. Luulin että katto tarkoitti eri tasoja sen alla. Ilmeisesti tuo katto olisi siis kaikille saajille maksettava summa?

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #32

Tuloeroja voidaan rajoittaa juuri säätämällä katto ansiosidonnaisille sosiaalituille. Sosiaaliturvamaksut kuitenkin kerättäisiin täysimääräisinä, jolloin tapahtuisi tulontasaus. Eivät taida kuitenkaan sos.demit tähänkään suostua?

Juhani Nurminen

#26
Miksi ei oikeuttaisi. Kun vaan säädetään asiasta laki niin siinä on riittävä oikeutus. Lienet sen ikäinen, että tiedät millä rahoilla mm. ensimmäiset eläkkeet on maksettu. Niitä ei suinkaan maksettu eläkkeelle jääneiden rahoilla.

Käyttäjän KimmoHoikkala kuva
Kimmo Hoikkala

Eikö olisi järkevää antaa töistä kaikki rahat suoraan työntekijälle ilman eläkemaksuja ja ay-jäsenmaksuja? Työntekijä saa sitten ihan itse päättää mitä rahoilla tekee.

Käyttäjän topira kuva
Topi Rantakivi

Löysin netistä sellaisen yli vuosi sitten tehdyn karkean ja yksinkertaisen perustulolaskurin, joka perustuu negatiiviseen tuloveroon.

Siitä voi sitten katsella, että miten se vaikuttaa tuloihin. Muuttujia siinä on varmaan paljon, mutta siitä ei kannata valittaa kun koko asia on alkutekijöissään.

Mutta muistakaa, että tämä perustulokokeilu on vasta esiselvitys ja mitään mallia ei ole vielä tiedossa ja lopullinen on vasta tänä vuonna marraskuussa.

Siinäpä tämä linkki:

http://www.tyrannyofmajority.net/blog/fin/perustul...

Mutta on se kummaa, kun mitään perustulolaskureita ei ole esitetty muualla. Johtuu ihan siitä, ettei ole laskentamallia.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Kansalaispalkalla on mieltä vain, jos se toteutetaan tasa-arvon vuoksi, ei muuten.

Jos kaikki saavat pohjalle jonkun summan, se tietysti pitää rahoittaa verotusta korottamalla ja progressiota kiristämällä. Tällöin hyvätuloiset eivät siitä hyödy, mutta vähävaraisilta vähenee ratkaisevasti kyykytys ja nöyryyttäminen.

Koska täystyöllisyyteen (= kaikille palkkatyötä) ei ole paluuta, vaikka työtä kyllä riittäisi, perustulon avulla on mahdollista työskennellä ilman merkittäviä toimeentulo-ongelmia muuallakin kuin palkkatöissä.

Nykyinen käytäntö, joka kieltää työttömältä työn tekemisen jotta hän tulisi edes jotenkuten toimeen, on enemmänkin rikospoliisin asia, sillä se estää ihmisiä saamasta mitään aikaiseksi muuten kuin virallisen palkkatyön avulla. Perustulo olisi ainakin askel rahan ylivallasta kohti aikaansaannoksia.

Ja aikaansaannokset kai ovat yhteiskunnassa olennaisia, ei raha, joka itsessään ei ole yhtään mitään.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Mark Andersson, mahtaneeko ideallasi olla käytännön mahdollisuuksia. Sehän tarkoittaa tulonsiirtoa heikompien hyväksi. Yleinen suuntaus on pitkään ollut päinvastainen eli tuloerot ovat olleet kasvussa. Kyllä minä kovasti ideaasi kannatan, mutta epäillen vahvasti sen käytäntöön saattamista.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Skeptinen olen minäkin.

Aikaansaannokset kun ovat nykyään pelkkä pakkopulla päätavoitteen, rahan, saavuttamiseksi. Siksi tätä on syytä kutsua taloususkonnon synkäksi aikakaudeksi – uskotaan sellaiseen, mikä ei ole totta ja on jopa todistettavasti pelkkää fiktiota.

Raha.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #66

Todellakin. Mitä ylirikkaat varallisuudellaan tekevät? Säilövät entistä suurempiin rahastoihin, joilla loppujen lopuksi ei ole kuin odotusarvoja siitä, että tämä tai tuo sijoitus tuottaa niin ja niin paljon. Voi tuottaakin virtuaalisia pelimerkkejä, kunnes koko rakennelma romahtaa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Pian tulee kokonainen vuosikymmen täyteen kun tuloerot ovat laskeneet. Loistava vuosikymmen tämä onkin ollut :)

Käyttäjän MaxStenbck kuva
Max Stenbäck

Totta ihmeessä verotusta joudutaan korottamaan merkittävästi, mutta miksi ihmeessä progressiota lisättäisiin? Perustulo sinänsähän olisi radikaali progressiota kasvattava päätös.

Käyttäjän kyy kuva
Mark Andersson

Progressiota olisi syytä viilata perustulon vuoksi, mutta koska enää vain muutama prosentti verotuksesta on progression piirissä, sitä pitäisi laajentaa muista syistä.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Kaikissa mainitsemissasi malleissa olisi se etu, ettei toimeentulosta pudonneen tarvitse käydä "luukulla" hakemassa perustoimeentuloa. Jokainen saa perustulon/peruspalkan, jonka verottaja perii pois niiltä, joiden tulot riittävät.

Yhteiskunta säästää, kun kyykyttävät palveluntarjoajat pudotetaan välistä pois ja jokainen saa tarvitsemansa perustoimeentulon ilman lippusia ja lappusia ja niitä vahtivia viranomaisia.

Lepomäen esittämä lainamalli on tarpeeton ja jumiuttaa ne, jotka joutuvat käyttämään yli annetun enimmäismäärän, pysyvään kannustinloukkuun.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Jep. Ja ne oikeasti heikoimmat jotka eivät saa haettua tukia, tulevat myös perustulon piiriin. Rahatonta aikaa ei tule kenellekään.

Viimeisestä kappaleesta: pakolliset maksut perustilille tuskin olisivat juuri korkeampia kuin nykyiset sosiaalivakuutusmaksut. Niiden kannustinvaikutus ei välttämättä nousisi kovin korkeaksi. Ymmärrän kyllä pointtisi. Mikäli maksut olisivat korkeat ja henkilö olisi joutunut nostamaan tililtä vaikka neljäkymmentä vuotta rahaa, sitä olisi vaikea saada nollille. Perustilimalli voisi kuitenkin myös hillitä sosiaalimenojen kasvua - ehkä. Ja sekin on tavoittelemisen arvoinen asia.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Tässä ei tarvitsisi tehdä kuin muutama päätös asioista, joista kaikki ovat lähes yhtä mieltä.

Nykyisenkaltainen pilkottu sosisaliturva on aikansa elänyt. Entistä pienempi määrä ihmisiä myöskään kykenee tulemaan toimeen pelkästään omalla palkkatyöllään. Se kaatuu joko siihen, että työstä maksettava sopimusten mukainen palkka on niin suuri, että työnantaja ei voi sitä maksaa. Tai sitten siihen, että palkka on niin pieni, että sillä yksin ei tule toimeen.

Ratkaisu on siis perusturva, joka on yhtenäinen ja yksinkertainen. Ja sen kustannukset tasataan verotuksen kautta. On itsestään selvää, että muutoksesa tulee olemaan voittajia ja häviäjiä. Tavallaan on myös itsestään selvää, että voittajat tulevat olemaan pienituloisissa ja häviäjät keskituloisissa ja suurituloisissa. Se on vain hyväksyttävä. Se, miten suuri heidän tappionsa on, riippuu siitä, kuinka paljon perusturva vähentää tarvittavan hallinnon määrää ja lisää taloudellista toimeliaisuutta. Joskus on vain hypättävä veteen ja lähdettävä uimaan.

Siitä on oikeastaan turha riidellä, mikä perusturvan malli on paras. Minun nähdäkseni sekä perustilissä että negatiivisessa tuloverossa on omat hyvät puolensa. Ja varmasti myös huonot puolensa. Molemmat mallit pitäisi vain laskea läpi nykyistä sosiaaliturvaa vasten. Kokeilla ja joko valita tai yhdistellä ominaisuuksia tekemättä siitä kuitenkaan liian monimutkaista. Nyt suunnitteilla olevan kokeilun suunnitelma ei vaikuta oikein hyvältä. Mutta vielähän sitä on aikaa parantaa. Parempi myös edes kokeilla jotain kuin olla kokeilematta mitään.

Perusturvan on oltava samanlainen koko maassa. Silloin sen ohjausvaikutus on keskittämistä vastustava, väittäisin. Asumistuki taas pitää irrottaa perusturvasta ja siirtää kunnallisella tasolla maksettavaksi. Silloin sen vaikutus ohjaa kuntia vähintään hillitsemään asumisen hintatason nousua. Harkinnanvarainen toimeentulotuki tarvitaan tietenkin edelleen mutta uskoisin oikein mitoitetun perusturvan vähentävän sen käytön tarvetta. Pahinta, mitä vielä toimintakykyiselle ihmiselle voi tehdä, on lannistaa hänet tukiviidakolla sen ikuiseksi asiakkaaksi.

Se että perusturvassakin tulee olemaan hyväksikäyttäjiä, on myös itsestään selvää. Niin on joka tukijärjestelmässä. Niin aukotonta järjestelmää ei ole, että tuki menisi aina pelkästään oikeille saajille heidän tarpeidensa mukaan. Siltäkin osin perusturva olisi hyvä, että se ohjaisi useimpia käytetävissä olevien tulojen maksimointiin, ei tukien maksimointiin. Nythän tukien maksimointi kannattaa, koska tulojen maksimointi suurien tukien tilanteessa on lähes mahdotonta. Niin suuri voi olla se tuloaukko, jossa jokainen ansaittu sentti otetaan suoraan vähintään sataprosenttisesti pois tuesta. Kaikki monimutkaiseen tukijärjestelmään liittyvät yritykset pitää tulovirran kasvu ja tukien lasku kohtuullisessa tasapainossa ovat hirvittäviä laskentahimmeleitä. Ja sosiaalivirasten porukan matemaattiset kyvyt ikävä kyllä loppuvat jo heti alkumetreillä. Valitettavasti.

En voi kuin ihailla Lepomäen ajattelukykyä. Hän selkeästi hakee ratkaisuja siihen, että ihmiset voisivat tulla toimeen omillaan. En näe hänen toimissaan millään tavalla halua köyhien kyykyttämiseen. Hitaammat vaan eivät pysy ajattelussa mukana ja silloin aina ryskyy. Toisin kuin esimerkiksi sosiademokraatit, joille ilmeisestikin mahdollisimman suuri tuen hakijoiden määrä ja heidän hallinnointinsa on kannatuksen välttämätön ehto. Suuresta tukivirrasta voi aina ohjata suuren virran myös omaan taskuun, vrt. VVO. Se on sitä jakovarapolitiikkaa.

JK. Lisäksi nykyiset tuet tulevat muutostilanteessa aina pahasti myöhässä.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #79

Juho Joensuun hyvin perustellun yhteenvedon perusteella näyttää, että Suomeen luodaan verotuksella tuloja tasaava järjestelmä. Se antaisi samanlaisen perusturvan kaikille. Asumistuki kuitenkin jäisi kuntien vastuulle, jolloin se parhaiten hillitsisi asumiskustannusten nousua.

Nyt tarvitaan niitä jäitä. Niin suureen tulorakenteen muutokseen, jota Joensuu kaavailee, ei suostu elinkeinoelämä eivätkä kansalaiset lukuun ottamatta niitä, jotka laskevat hyötyvänsä. Mitä enemmän on hyötyjiä, sen kalliimmaksi järjestelmä tulee muille ja sitä mahdottomampi se on käytännössä toteuttaa, että annetaan olla, vaikka tuollainen haaveilu mukavaa aivojumppaa onkin.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #80

Ei tuo nyt mitään mukavaa aivojumppaa ole vaan itsestäänselvyys. Jos ymmärtää pätkän vertaa matematiikkaa, ymmärtää, että jo tällä hetkellä tehdään tulontasausta sekä verotuksen kautta ottamalla että tukien kautta antamalla.

Kansantalouden tuotto + velanotto - velkojen lyhennys on joka hetki se, mitä jaetaan. Ihmisten käytettävissä olevat resurssit ja ihmisten tarvitsema minimitoimeentulo ovat molemmat integraaleja yli kaikkien ihmisten. Nyt sen integraalin yksittäisiä, infinitesimaalisia osia (jos ajatellaan jatkuvana funktiona) tai tässä diskreetin järjeselmän tapauksessa siis yksittäisiä ihmisiä, käsitellään monimutkaisen tukiviidakon säännösten kautta. Mutta integraalin arvo ei siitä muutu, vaikka osaelementtien väliset siirtosäännöt muuttuvat.

Jos tulonsiirrot eivät riitä minimitoimeentulon turvaamiseen, on siis kaksi vaihtoehtoa. Lisätään tulonsiirtoja tai kasvatetaan käytettävissä olevia resursseja. Perusturva on ensi vaiheessa nollasummapeli nykyisiin tulonsiirtoihin nähden. Nollasummapelissä aina, jos joku voittaa niin joku myös häviää. Sekin on matemaattinen tosiasia. Mutta hyvin toteutetulla perusturvalla voi saada aikaan dynaamisia vaikutuksia, jotka lisäävät käytettävissä olevia resursseja. Jos ne kaiken lisäksi alkavat kiertämään kansantaloudessa ilman hallinnon apua, dynaaminen vaikutus entisestään vahvistuu. Mitä vähemmän kansantalouden kierrosta hukkuu hallinnon kitkaan, sitä parempi on kansantalouden tuotto.

Väitän, että koko tuo osuus olisi jopa kohtuullisen helposti mallinnettavissa. Ei minään tarkkana mallina mutta oleelliset komponentit sisältävänä kylläkin. Siitä vain hallitus etsimään muutaman oleellisen alueen matematiikkaa osaavia opiskelijoita työryhmäksi, jolle vielä maksettaisiin gradujensa tekemisestä. Siinä pitäisi olla ainakin sosiaaliala, tilastotiede, kansantaloustiede ja järjestelmädynamiikka mukana. Järjestelmädynamiikka siksi, että saataisiin aikaan muutakin kuin excel-taulukko...

Jos niin yksinkertainen asia ei mene kaaliin kuin se, että ei tässä ole tarkoitus antaa jokaiselle 600 lisää kuussa käteen, niin syytön minä siihen olen.

Mutta keskimäärin ottaen ihmiset eivät ymmärrä matematiikasta mitään. Niin kova vääntö oli aikanaan verotuksen sairauskuluvähennyksistäkin.

Käyttäjän jln kuva
Jarno Luoma-Nirva Vastaus kommenttiin #80

"Niin suureen tulorakenteen muutokseen, jota Joensuu kaavailee, ei suostu elinkeinoelämä eivätkä kansalaiset lukuun ottamatta niitä, jotka laskevat hyötyvänsä."

Itse asiassa sekä kansalaisten enemmistö[1] että viime vaalien ehdokkaiden enemmistö[2] kannattavat perustuloa, joten sen toteutuminen on oikeastaan käytännössä varmaa, kysymys on enää lähinnä aikataulusta, yksityiskohdista ja siitä, ketkä haluavat olla mukana johtamassa muutosta ja ketkä yrittävät viimeiseen asti harata toimimattomaksi havaitun järjestelmän korjaamista vastaan.

[1] http://www.stakes.fi/yp/2002/4/024andersson.pdf
[2] http://www.tyrannyofmajority.net/collective/vaalit...

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Juho Joensuu, jos viitsit lukea, mitä Keskustapuolueessa on perustulosta tai tässä vaiheessa sen kokeilusta päätetty, sinulle selviää, ettei Keskustassa eikä missään muussakaan hallituspuolueessa ole valmiutta tulonsiirtoihin vähempituloisten hyväksi. Sitä sinun mallisi edellyttää. Ei tässä ole kyse matematiikasta, vaan politiikasta ja se on kirkkaasti parempiosaisten puolella.

Käyttäjän jln kuva
Jarno Luoma-Nirva

Sekä keskustan että perussuomalaisten viime vaalien ehdokkaista suurin osa kannatti perustuloa, keskustan ehdokkaista peräti 83%. Itse asiassa lähes kaikkien puolueiden ehdokkaista enemmistö kannatti sitä, ainoastaan kristilliset, kokoomus ja SDP vastustivat. Sinänsä mielenkiintoista, että nimenomaan SDP vastustaa perustuloa kaikkein jyrkimmin.

http://www.tyrannyofmajority.net/collective/vaalit...

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Niin varmaan kannattavat siihen saakka, kunnes sanan ympärille pitää koota sisältöä. Perustulo kuulostaa kauniilta, mutta siihen sen mahdollisuudet loppuvat. Ei tämänkään blogin monissa varsin hyvin muotoilluissa kommenteissa ole yhtään esitystä, jonka pohjalta asian voisi ratkaista.

Perusongelma on se, että jos perustulo on tarpeeksi matala, voidaan se toteuttaa ilman merkittäviä tulonsiirtoja, mutta samalla edelleen jäljellä jää tarve paikata perusturvan aukkoja muilla sosiaaliavustuksilla. Jos taas perustulo todella riittää elämiseen, nousevat sen ylläpitokulut ja samalla verot mahdottomiin.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #89

"Jos taas perustulo todella riittää elämiseen, nousevat sen ylläpitokulut ja samalla verot mahdottomiin."

Tiedätkö edes, mitä väittämäsi tarkoittaa, jos siihen sovelletaan vähänkään matemaattista ajattelua?

Suomen laki nähdäkseni edellyttää jo nyt, että kaikille kansalaisille on taattava sellainen toimeentulo, joka riittää elämiseen. Mikä siis kustannetaan verovaroista (ja velanotosta).

Nyt siis joko kaikille ei järjestetäkään riittävää toimeentuloa (pidän sitä hyvinkin mahdollisena, aika pitkälle vielä eletään Antti Rinteen aikaisilla pelisäännöillä) tai sitten se järjestetään, jolloin kustannukset eivät voi nousta, koska edelleen ovat samat kulut. Ellei toimeentuloa järjestetä, se pitäisi järjestää. Joko lisäämällä velanottoa, lisäämällä verotusta tai järkiperäistämällä tukijärjestelmää, jolloin saadaan kulusääsöjä.

Mutta kun sen perustulon ei ole tarkoituskaan olla täysin kaiken kattava, kaikki muut tuet korvaava järjestelmä. Vaan PERUStulo, joka takaa sen, että kukaan ei putoa täysin tukijärjestelmän ulkopuolelle. Samalla se mahdollistaa sen, että jokainen ansaittu euro lisää kokonaistuloja. Ongelmallinen on enää toimeentulotuki, joka riistää sataprosenttisesti jokaisen saadun euron toimeentulotuen rajaan saakka. Joka tapauksessa omaa henkilökohtaista käytettävissä olevaa tuloa voisi lisätä jo pienilläkin tuloilla. Verovaikutuksen voi summamielessä tehdä täysin kustannusneutraaliksi niiden tukijärjestelmien osalta, jotka se joko kokonaan tai osittain korvaa. Se on pelkkää matematiikkaa, ei mitään muuta.

Verojärjestelmän muutokset ovat kieltämättä vaikeita. Eihän valtiovarainministeri Urpilainenkaan hyväksynyt 2013 kuin lievennetyn version Sipilän ehdotuksesta, joka olisi nostanut erityisesti suurten pääomatulojen verotusta. Sekin piti ensin Arhinmäen selittää muulle hallitukselle.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #90

Juho Joensuu, itsepä tuon määritit. "Mutta kun sen perustulon ei ole tarkoituskaan olla täysin kaiken kattava, kaikki muut tuet korvaava järjestelmä. Vaan PERUStulo, joka takaa sen, että kukaan ei putoa täysin tukijärjestelmän ulkopuolelle."

Tuollaisena perustulo korvaisi nykyisen toimentulotuen. Käytännössä muuttuisi vain tuen nimike. Mikä se sellainen uudistus on? Mikä estää ilman tuen nimen muutosta korjaamasta järjestelmää niin, ettei se riistä, kuten määrität, "jokaista saatua euroa toimeentulotuen rajaan saakka."

Järjestelmää on jo korjattu siten, että vaikkapa peruspäivärahalla oleva voi ansaita 300 euroa kuukaudessa ilman tukien menetyksiä.

Tosiasiassa Suomessa on jo käytössä perustulo, jonka ulkopuolelle ei voi pudota, ellei ryhdy elintasotaiteilijaksi elämään ilman mitään tukea. Näitäkin on. Olennaisempaa kuin nimikkeillä leikittely, on toteuttaa yhden luukun järjestelmä. Silloin tuen saaja saa kaikki eri tuet yhdellä ja samalla hakemuksella.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #92

Ei, kun se nimenomaan ei korvaisi harkinnanvaraista toimeentulotukea (sillä toimeentulotuki on harkinnanvarainen, hidas ja pahimmillaan jopa mielivaltainen). Ja sen takiahan siihen jäisi edelleen kannustinloukku, joka kuitenkin olisi paljon helpompi ylittää kuin nykyinen. Se saattaisi jopa henkisesti auttaa selviämään itsenäisesti sen loukun alueellakin. Useimmille ihmisille tuottaisi tyydytystä jo se, että selviää itse eikä tarvitse lähteä sossuun, vaikka käytännössä jopa menettäisi suhteessa toimeentulotuen minimiin.

Sen sijaan se korvaisi näitä ei-harkinnanvaraisia (no, ehkä työmarkkinatuki on osittain harkinnanvarainen, ainakin, kun harkitaan, onko joku opiskelija tai yrittäjä vai ei) siten, että se takaisi tieyn tulon automaattisesti ilman mitään lippusta, lappusta ja selittelyesseetä. Silloin saattaisi jäädä jopa aikaa hakea töitä itsenäisesti ja/tai tehdä niitä sitten vaikka vain tunnin viikossa ja silloin ansaita suunnilleen koko summan sen perustulon päälle. Nyt aika menee siihen, kun miettii, miten asettaisi sanansa ja mitä kaikkia liitteitä pitää niputtaa mukaan, ettei parin viikon päästä tule viestiä, että hakemuksenne käsittelemiseksi pyydämme teitä lähettämään seuraavat lisäselvityket:...

Tällä hetkellä joka ikinen tukitilanteessa itse ansaittu sentti kiertää byrokratian kautta, jos tuensaaja toimii lakien mukaan. Siellä harkitaan, onko se niin vähän, että se ei vaikuta tukeen. Sen 300 saa ansaita, jos on päässyt työmarkkinatuelle. Ellei, et saa ansaita. Toimeentulotuki tippuu heti sillä eurolla, jonka vaikka sukulainen ymmärtämättömyyttään laittaa tilille eikä anna suoraan käteen. Kielteiseen tukipäätökseen riittää sekin, että nollatuloisella on eläkevakuutus, jonka varoja ei kuitenkaan voi nostaa, koska takaisinoston ehdot eivät täyty. 'Vintillä olisi ruokaa mutta hiiret söi portaat.'

Millaisesta rautakangesta se pitää vääntää, että tarkoitus ei ole tehdä täysimääräistä tukea vaan tuki, joka helpottaa ja kannustaa omatoimiseen selviämiseen. Sanoin jo kerran, että Lepomäki on ajatuksissaan enemmmän alkiolainen kuin moni alkiolainen. Hän haluaa sellaisia tukimuotoja, jotka auttavat omatoimista selviytymístä. Mutta heitäkään ei jätetä heitteille, jotka tarvitsevat lisätukea. Sitä se köyhän asialla oleminenkin on. Autetaan ihmisiä tulemaan omillaan toimeentuleviksi ja huolehditaan heistä, jotka eivät edes auttaen siihen kykene. Demarit ilmeisesti haluavat valvottua holhousta joka ikiselle tukisentille. Työllistäähän se, ilmeisesti demarien äänestäjiä...

No, minä nyt taidan lopettaa tähän. Me kaksi emme puhu edes samaa kieltä...

JK. Pistetään nyt sitten tähän vielä vastuu(vapaus)lauseke, kun on tullut olluksi varsin monisanainen.
Kaikki täällä esittämäni on siis minun mielipiteitäni siitä, miten käsitän perustulon ajatuksen ja miten se periaatteessa pitäisi toteuttaa. Keskusta ei ole vastuussa mielipiteistäni eivätkä mielipiteeni ole tulkintaa Keskustan ohjelmista. En ota myöskään kantaa, onko kyse kansalaispalkasta, perustulosta, negatiivisesta tuloverosta vai perustilistä tai niiden paremmuudesta.
Mutta otan vahvasti kantaa siihen, että tämänkaltainen uudistus pitäisi tehdä ja olisi kohtuullisen helposti tehtävissä, kunhan vain päätettäisiin se tehdä. Nykyisellä hallituksella olisi myös voimaa pistää uudistus liikkeelle.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #93

Niinpä. Minä en ymmärrä, miten yhteiskunnan varat ilman huomattavaa verojen korotusta riittävät kaikille tarvitseville tulevaan vastikkeettomaan tukeen.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #94

No, menköön vielä tämä. Sen ymmärtämiseenhän sitä matematiikkaa tarvitaan, että osittainen tuki, joka kaikille tulee automaattisesti (ja tulojen noustessa kompensoituu verotuksessa), lisättynä tarpeisiin perustuvalla harkinnanvaraisella tuella, ei voi olla kalliimpi kuin nykyisten tukien summa, koska lain mukaan molemmat takaavat kaikille saman mini(mi)toimeentulon.

Tälläkään hetkellä kaikki eivät hae oikeutettua minimitoimeentuloa. Ja hekin, jotka hakevat, monet joutuvat hakemaan sen muutosteitse. Siinä kurki kuolee, ennen kuin suo sulaa. Sama tilanne tulisi olemaan myös uudessa tilanteessa. Osa jättäisi sen tietoisesti hakematta, koska pystyisi täyttämään vajeen riittävän hyvin itse ja haluaisi välttää ikävän viranomaisbyrokratian. Mutta kukaan ei jäisi automaattisen tuen ulkopuolelle.

Perusturva tulee juuri niin paljon halvemmaksi kuin säästetään siinä, että tuen käsittelyn hoitaa tietokone. Lisäksi syntyy lisää toimeliaisuutta siitä, että ajan voi käyttää hyödyllisesti eikä tukihakemuksiin. Muutama virkailija voidaan siirtää muihin töihin. Jäljelle jäävälle henkilökunnalle jäävät sitten käsiteltäväksi erikoistapaukset. Ehkä käsittelyaikakin nopeutuu henkilökuntaa lisäämättä.

Oliko tämä riittävän selkeästi kerrottu. Perusturvassa ei ole tarkoitus antaa kenellekään yhtään sen enempää kuin nykyinen toimeentulotuki takaa. Päinvastoin, vähemmän mutta paremmin organisoituna. Sillon se ei voi tulla kalliimmaksi muuta kuin siinä tapauksessa, että nyt jää suuri osa tukeen oikeutettuja ihmisiä kokonaan tuen ulkopuolelle. Muiden kuin sosiaalidemokraattien mielestä se taas ei ole oikein.

JK. Hei, haloo? Mitä on ei-vastikkeeton tuki? Vastikkeellinen tuki on minusta palkkaa, ei tukea.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Olen imarreltu, että minua vähintään 30 vuotta nuoremmat miehet suosittelevat ajatuksiani. Pitäisiköhän lähteä politiikkaan, kun saavuttaa Bernie Sandersin iän :-)

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #91

Minusta sinun pitäisi harkita. Punnittua puhetta ja osuvia ajatuksia heittelet.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Kaikkien hallitusten toimet sen jälkeen, kun talouskasvu pysähtyi 2008, ovat olleet pelkkää näpertelyä yksityiskohtien kanssa. Keskustassa, kuten muissakin hallituspuolueissa, on valmiutta tulonsiirtoihin vähempituloisten (jopa tulottomienkin) hyväksi. Karrikoidusti voi sanoa, että demarit ovat aina keskittyneet ansiosidonnaisen työttömyysturvan suojelemiseen. Se on vain pieni osa vähempituloisista.

Nyt vain lopulta on hallitus, joka yrittää katsoa myös kokonaiskuvaa. Niitä tukia saa kaataa sinne järjestelmään lisää ikuisesti, jos keskitytään vain tukemiseen.

Perustulouudistus tarkoittaisi todellakin koko ajattelun muutosta. Nykyinen tukijärjestelmähän suorastaan rankaisee yrittämisestä. Sillä hetkellä, kun saat yrittäjästatuksen, olet kaikkien (sosiaali)tukien ulkopuolella. Samoin se rankaisee pienistä tuloista. Pahimmassa tapauksessa ne leikataan sataprosenttisesti pois tuista. On varmaan mahdollista, että menetys on ylikin 100%. Opiskelija on usein täydellinen väliinputoaja. Onneksi sentään nykyään opiskelija, joka ei saa opintotukea, voi saada yleistä asumistukea.

Joka tapauksessa nykyinen järjestelmä alkaa olemaan kuin korttitalo. Se on rakennettu pienistä yksityiskohdista, joita on lisätty sinne, kun ei ole haluttu ottaa keneltäkään mitään pois. Kuka idiootti on vielä sitä mieltä, että tarvitaan kolme eri asumistukijärjestelmää. Siitä huolimatta eläkeläisten asumistuen yhdistäminen yleiseen asumistukeen torpattiin. Jos yhteen korttiin koskee, koko talo huojuu. Valitettavasti sen korttitalon korjaamiseen ei riitä pelkkä politiikka vaan tarvitaan myös matemaattista osaamista.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset