*

viljoh9

Vaatimus lakisääteisestä minimipalkasta kumpuaa tietämättömyydestä

Tämän aamun (19.10.) uutinen siitä, että 62 prosenttia suomalaisista haluaa minimipalkan kirjaamisen lakiin, osoittaa laaja tietämättömyyttä etenkin nuorten keskuudessa siitä, mitkä ovat heidän oikeutensa työelämässä. Kun ei tiedä juuri mitään oman alansa työehtosopimuksesta, ei silloin tiedä sitäkään, että työntekijän vähimmäisturvana ovat yleissitovan työehtosopimuksen minimiehdot.

Yleissitova työehtosopimus sitoo myös järjestäytymättömiä työnantajia. Hekin ovat velvollisia noudattamaan työsuhteissa oman työalansa työehtosopimuksen vähimmäisehtoja.

Normaalisitova työehtosopimus tuo työnantajan lisäksi velvollisuuksia myös työntekijöille. Työehtosopimuksen voimassaoloaikana ei saa ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin, koska työehtosopimuksella on sovittu työrauhan säilyttämisestä työehtosopimuksen voimassaolon ajan.

Työehtosopimuksiin sidottujen osapuolten on noudatettava työehtosopimuksessa sovittuja menettelyjä ja työsuhteessa noudatettavia vähimmäisehtoja.

Haastateltujen palkkavaatimukset (10 euroa tunnilta) olivat hyvin lähellä olemassa olevaa käytäntöä. Esimerkiksi kaupan alalla minimipalkka pääkaupunkiseudulla on 1678 euroa kuukaudessa ja 10,49 euroa tunnilta. Muualla Suomessa työehtosopimuksen mukainen minimi on nyt 1611 euroa kuukaudessa ja 10.07 euroa tunnilta. Koululaisten palkka on 70 % sopimuksen mukaisesta minimistä ja harjoittelijoiden 85 %.

Vähintäänkin kummallinen käsitys nuorilla näytti olevan myös siitä, että lakisääteinen minimipalkka voisi lisätä työllisyyttä sitä kautta, että nuoret hakeutuisivat työhön, kun siitä maksetaan ainakin sen verran, että palkalla tulee toimeen.

Työpaikkojen määrällä ei ole yhteyttä siihen, miten halukkaasti työhön hakeudutaan. Työllisyys määrittyy sen mukaan, miten tuotettaville tavaroille ja palveluille on maksukykyistä kysyntää. Valtio ja kunnat voivat kyllä työllistää tuottamattomaan työhönkin ja niin kymmeniä vuosia sitten tehtiinkin.

Tarjolla oli hätäaputöitä ja sittemmin työllisyystöitä. Pääosin ne olivat erilaisia tietöitä. Teitä rakennettiin sinne, missä tarvittiin töitä. Kun tiet aikoinaan valmistuivat, hakeutuivat varsinkin nuoret syrjäseuduilta joko Etelä-Suomeen tai Ruotsiin. Nykyään sentään teitä rakennetaan sinne, missä niitä tarvitaan.

Neuvoni nuorille: järjestäytykää oman työalanne ammattiliittoon ja ottakaa selvää palkka- ja työehdoista. Lakisääteinen minimipalkka ei ole ratkaisu. Sitä varten pitäisi luoda seurantajärjestelmä, jotta vähimmäispalkka säilyisi elinkustannusten noustessa vähintään entisellä tasollaan.

Nyt työehtojen noudattamista valvovat ammattiliitot. Minimiehdot kohenevat sitä mukaa, kun työehtosopimusten työehtoja saadaan kohennettua. Erillistä virkamiesorganisaatiota ei tarvita. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (10 kommenttia)

Käyttäjän valpperi kuva
petteri ritala

Nuoret eivät halua enää välttämättä kuulua liittoon, siksi tuo minimipalkka on helpoin vaihtoehto.

Osaltaan ollaan kyllästyneitä siihen, että liittojen toiminta on levinnyt vuokramarkkinoille, vaalityöhön ja kaikkeen muihin asioihin, mitkä eivät ole liittojen ydinalueita.

Liitot ajavat pikkuhiljaa itsensä nurkkaan, uusi sukupolvi ei koe niitä enää omakseen, eikä maksa mielellään mitään liittomaksuja, lähenee kansalaispalkan aika ja työelämän muuttuminen radikaalisti ei lisää liittoihin luottamusta.

Näin se vaan menee, eikä tätä kehitystä voi muuttaa.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Lakisääteisyys varmaan tuntuu monesta helpoimmalta ratkaisulta, mutta paras se ei ole.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Minäkin ihmettelin tuon kyselyn tuloksia ja ennen kaikkea sitä, että suuri osa todellakin ajattelee työpaikkojen lisääntyvän minimipalkan kautta. Mikähän logiikka siinä on?

Minimipalkkaan sisältyy myös sellainen ongelma, että siitä hyvin helposti muodostuu tietyillä aloilla käytännössä maksimipalkka.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"Työllisyys määrittyy sen mukaan, miten tuotettaville tavaroille ja palveluille on maksukykyistä kysyntää."

No hyvä, nyt kun tämä markkinoiden lainalaisuus on mennyt tajuntaan, voidaan koittaa seuraavaa:

Mikä mahtaa olla tuotettujen tavaroiden ja palveluiden hinnan vaikutus maksukykyisen kysynnän määrään?

Sen jälkeen voidaan pohtia sitä, mikä mahtaa olla palkkatason vaikutus tavaroiden ja erityisesti palveluiden hintaan, sitä kautta kysynnän määrään, ja edelleen työllisyyteen?

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Jätit huomiotta onko työntekijöiden työpanokselle maksukykyistä kysyntää milläkin hintatasolla.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi
Käyttäjän jperttula kuva
Juhani Perttu

Palkkatasolla ei juuri merkitystä, ratkaisevaa on verotuksen määrä. Maksukyky loppuu nopeasti, koska suurin osa hinnasta on veroa. Verotuksen takia esim. insinöörin tuntipalkka ei riitä siivoojan tuntipalkan maksamiseen.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Tavara- ja palvelutuotannon hinta määrittyy pääomakulujen- ja käyttökulujen, työpalkan ja palkkaan sidottujen sivukulujen mukaan. Niitä ovat verot ja mm. vakuutus- ja eläkemaksut. Sivukulujen osuus on lähes puolet kokonaiskustannuksista. Kansakunnalla pitää olla ostovoimaa hieman enemmän, mitä ovat kaikki tuotantoon liittyvät kulut yhteen laskettuna. Muuten tuotetut tavarat jäävät ostamatta ja palvelut käyttämättä.

Kaikissa tapauksissa kulutus jää tasolle, mihin varat ja sen päälle otetut velat riittävät. Velatkin, kuten asuntolaina ja kulutusluotot pitää joskus maksaa. Sitäpä saa sitten pohdiskella, mikä olisi yhteiskunnan kannalta paras tulonjako, jotta elinkeinoelämän kaikelle tuotannolle riittää kysyntää. Se on sitten jo toinen kysymys, miten kulutusta verotuksella ohjataan. Esimerkeistä käyvät arvonlisäveron lisäksi perittävät valmisteverot, kuten alkoholista, tupakasta, sokerista ja polttoaineista perittävät verot.

Käyttäjän EsaPaloniemi kuva
Esa Paloniemi

Lakisääteisellä minimipalkalla on taipumus muuttua matalapalkka-aloilla maksimipalkaksi. Jos palkka 10 eukkoa tunti ja siihen vielä 40% sivukuluja päälle, niin työn pitäisi tuottaa kapitalistille enemmän kuin 14 äyriä tunnissa että se työnantajalle kannattaisi. Taitaa käydä niin että matalapalkkatyöt muuttavat Kiinaan matalampien palkkojen maahan.

http://asfalttikukka.blogspot.fi/

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Pääoma on kansainvälistä. Sen jo Marx totesi aikoinaan. Pääoma hakeutuu sinne, missä sen omistajat saavat pääomalleen parhaan tuoton. Kun Suomi ei pysty palkkojen alhaisuudella kilpailemaan, niin kyllä matalapalkatyöt muualle siirtyvät.

Se on jo kokonaan toinen kysymys, että Suomalainen tuotanto pystyy paremman tuottavuutensa ja korkean ammattiosaamisen ansiosta palkkatasostaan huolimatta kilpailemaan maailman markkinoilla. Siihen pitää panostaa. Ei ansiotason laskuun.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset