*

viljoh9

Julkinen ja yksityinen terveyshuolto eivät samalla viivalle mahdu

Tämän päivän (11.7) yksi pääuutinen on ollut sen pahoittelu, ettei valinnanvapaus ja terveyshuollon yhtiöittäminen sujuneetkaan siten kuin yksityiset palveluiden tarjoajat ovat halunneet. Paras ratkaisu haastateltavien mukaan on se, että julkinen ja yksityinen terveyshuolto toimisivat samoilla säännöillä ja olisivat toimissaan samalla viivalla. Yhtiöittämisellä tämä ongelma muka ratkeaisi vaivattomammin.

Samat säännöt yksityiselle ja julkiselle terveyshuollolle eivät käy, kun julkinen terveyshuolto toimii voittoa tavoittelematta. Liikevoiton tavoittelu on yksityisen yrityslähtöisen toiminnan perusedellytys. Tietysti uutisessa vaadittiin myös julkiselle terveyshuollolle avoimuutta, jotta tiedettäisiin, miten kustannukset jakautuvat. Se tieto on jo olemassa ja selviää terveyshuollon kuntien ja kuntayhtymien talousarvioista ja tilinpäätöksistä. Se on toinen asia, osataanko niitä lukea.

Tällaisen uutisoinnin taustalla ovat terveysalan yritykset, jotka hamuavat kasvua siitä, että voivat vallata osan julkisesta terveyshuollosta itselleen. Mitä tällaisesta terveyshuollon rakennemuutoksesta kansalaiset hyötyvät tai menettävät on eri asia.

Minun kantani on, että terveyshuollon pitää olla yhteiskunnan hallinnassa jokseenkin nykyisellä pohjalla. Yksityistä sektoria tarvitaan paikkaamaan niitä osatoimintoja, joissa se on ketterämpi ja joissa toimenpiteet ovat ennakoitavissa. Näitä voivat olla esimerkiksi selkeät kirurgiset toimenpiteet ja vaikkapa fysikaalinen hoito ja kuntoutus, hammashoito ja näön tarkastukset.

Monia sairauksia sairastavat pitkäaikaispotilaat kuuluvat luontaisesti julkisen terveydenhoidon piiriin. Terveyspalveluiden tarvetta on useimmiten vaikea ennakoida. Eivät ihmiset niitä voi ostaa kuten kaupasta leipää, rakennustarvikkeita tai kodin koneita.

Toivottavaa on, ettei YLE enää yksipuolisesti sotkeennu keskeneräiseen asiaan, jolle juuri on otettu vuoden aikalisä. Asiaa valmisteleville virkamiehille pitää antaa poliittisesta ohjauksesta vapaa työrauha. Sitä ei tähän saakka ole ollut. Niinpä päävalmistelija ja tuleva oikeuskansleri Tuomas Pöysti taipui esittelemään eduskunnalle perustuslain vastaisen raakileen ja aivan varmasti samalla menetti osan uskottavuudestaan. Palkkiovirkaan hän pääsi, mutta sai mukaansa hankalan painolastin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Samaa mieltä.

Taisivat tulevan oikeuskanslerin käsitykset ja tiedot Suomen perustuslaista saada täystyrmäyksen jo valiokuntakäsittelyssä.

Hallituksen kansanedustajat onnistuivat näin säilyttämään kasvona, kun lainvastaisista lakiesityksistä eivät joutuneet ryhmäkurin paineessa äänestämään painamalla jaa-nappia.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Tässä sitä mökelletään ja hämmennetään sitä samaa, mihin on totuttu opposition taholta arvioimaan nykyistä terveydenhuoltoa.

Kuitenkin Euroopassa jamuualla länsimaissa juuri yksityiset lääkäripraktiikat kantavat vastuun perusterveydenhuollosta suomalaisen julkisen jonojen rasittaman terveyskeskuskäytännön sijaan. Erikoissairaanhoito on sitten julkista palveluntuotantoa kokonaisuudessaan. Britanniassa yksityiset palveluntuottajat ( lääkärit) hoitavat mm. lapsi- ja vanhuspotlaat päivystysaikoina kotikäynnein läpi vuorokauden tarpeen niin vaatiessa, joka olisi jo hyvä lähtökohta vertailulle Suomenkin tulevaa järjestelmää silmällä pitäen.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Lauri Kiiskin esittelemä malli on peruskaava Euroopan ja Britannian terveyshuollossa. Yksityiset hoitavat helpot tapaukset ja vaativampi erikoissairaanhoito on julkista palvelutuotantoa. Kyllä se Suomessakin käy, kun hinnat pysyvät kohtuudessa. Ei siihen tarvita laajaa yhtiöittämistä ja kokonaisten palveluketjujen siirtoa ulkomaisille sijoittajaketjuille. Mitä tehokkuutta se on, että yhteiskunnan varoja ohjataan yktyisen sektorin voitoiksi, jotka siirretään veroparatiiseihin?

Sen vielä totean, että yksityisen terveydenhoidon pitää olla vähintään 5 prosenttia julkista tehokkaampaa, jotta se aidosti voi saavutta 5 prosentin liikevoiton. Ongelma on siinä, miten tehokkuus mitataan. Nopeutuneina asiakskäynteinä vai asiakaskunnan kohentunena terveytenä. Miten sekin sitten todetaan?

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

Jono juttu on vähän vanhanaikainen juttu argumentiksi. Jonoja tulee olemaan aina, oli kyseessä yksityinen vai julkinen. Se on vähän myytti tuo jonoasia, voi verrata linja-autoon, jonossa sinne mennään sisälle jonossa tullaan pois. Jonotus ei sinänsä poistu koska hoitokäytäntö on periaatteessa sama ja vanhusten hoito vaatii saman ajan ihmisen kannalta. Lääkäri vastaanottaa ihmisiä jonossa. Hoitaja hoitaa yhden kerrallaan. Kirurgi leikkaa yhden kerrallaan. Käytän työterveyshuoltoa ja siinäkin joutuu jonottamaan ja odottamaan erikoislääkärille pääsyä viikkoja näin kesäaikaan. Vastaanotolla joutuu jonottamaan. Kaupan kassalla joutuu jonottamaan. Pankissa joutuu jonottamaan.

Voitaisiin kysyä ihan näin ongelmanratkaisumenetelmien kautta;

Mitkä on nykyisien järjestelmien (julkinen ja yksityinen) todelliset ongelmat tänä päivänä potilaan ja yhteiskunnan kannalta?

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren

Saksalainen käyttää terveydenhuollon palveluja 18 kertaa yhden kalenterivuoden aikana.Ilman asiakasmaksuja ja käytännöllisesti katsoen jonottamatta.
Työterveyshuolto on perusterveille.Kirurgit eivät niillä asemilla notku.

Jyrki Paldán

Jonot riippuvat ihan täysin potilaiden ja hoitohenkilökunnan määrän suhteista. Lääkärit ja hoitajat työskentelevät käytännössä ihan samaa tahtia julkisella kuin yksityiselläkin, joten merkittävää "tehokkuusetua" ei ole.

Yksityisten pienet jonot johtuvat vain ja ainoastaan siitä, että suurempi määrä resursseja uhrataan pienempään potilasmäärään. Pisimpiä jonoja saadaan toki piennettyä sillä, että kaikilla on yhtä taloudellisesti helppo pääsy mihin tahansa yksityiselle kuin julkiselle on nyt, mutta vastaavasti sen seurauksena lyhimmät jonot pitenisivät.

Kokonaisuudessaan jonoja voidaan lyhentää vain lisäämällä hoitohenkilökuntaa tai tehostamalla toimintaa (joka onnistuu käytännössä vain teknologian avulla, niin ohueksi on terveydenhuoltoa "tehostettu" henkilöstöpolitiikan kautta).

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Palvelun hinta yksityisellä puolella on veronmaksaja-asiakkaalle = palvelumaksu plus voitto plus tukiaiset plus veronkierto.
Palvelun hinta julkisella puolella on veronmaksaja-asiakkaalle = palvelumaksu plus tukiaiset miinus veronkierto.

Ei yksityinen ole niin paljon tehokkaampi, että kokonaiskustannus veronmaksajille olisi julkista halvempi.

Se, että julkista puolta kielletään hoitamasta omia kuntalaisiaan on sama, kuin että perhettä kielletään hoitamasta jäseniään. Perheen olisi pakko ostaa kaikki toimet yksityiseltä palveluntarjoajalta. Lasten ruokkiminen, pukeminen, aamu- ja iltapesu, maitokaupassa käynti, harrastuksiin vieminen... kaikki oliai perheeltä kiellettyä. Hullua.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Pekka Mansala on kommentissaan tiivistänyt hyvin, mitä terveydenhuollom kustannuksiin sisältyy yksityisellä ja julkisella sektorilla: Yksityisen puolen kustannuksiin sisältyvät yrityksen voitto, työvoima- ja tarvikekulut, tilavuokrat jne eli kaikki ne kulut, jotka toiminnasta aiheutuvat. Tuosta kokonaisummasta asiakkaat maksavat osuutensa asiakasmaksuina ja yhteiskunta loput. Lisäksi yritys saa hyödykseen sen, mitä pystyy veroja kiertämään.

Julkisella puolella on sama kulurakenne, mutta kuluista puuttuu voitto. Silloin, kun tehokkuus on samalla tasolla, on yritysksen voitto ylimääräinen kulu. Kannattaa siis harkita ja seurata tarkasti, milloin yksityinen terveyspalveluiden tarjoaja todella toimii kokonaisuutena julkista sektoria kannattavammin.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

Terveys- ja sosiaalipalvelujen yhtiöittäminen ei ole potilaan eikä yhteiskunnan edun mukaista. Yhtiöt tavoittelevat voittoa, kun julkiset organisaatiot pyrkivät tekemään oikein. Siinä se ero.

Yhtiöiden tehokkuus on enemmän tai vähemmän myytti. Yritysmaailman tehokkuusajattelu ja mittausmentaiteetti sopivat sosiaali- ja terveyspuolelle yhtä huonosti kuin yliopistoihin. Jälkimmäisestä on tarpeeksi varoittavia esimerkkejä.

Yhtiömallissa on lisäksi riesana liikesalaisuusajattelu. Se ei palvele yhteiskunnan eikä potilaan etua.

Sote-palvelujen yhtiöittäminen edustaakin lähinnä ideologista haihattelua.

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

''Julkinen ja yksityinen terveyshuolto eivät samalla viivalle mahdu''

Kysymys on siitä miten pitkälle voidaan hyväksyä julkinen sektori suojatyöpaikaksi.

On kuitenkin väärin, että verovaroja käytetään löysään työjeilyyn.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

"On kuitenkin väärin, että verovaroja käytetään löysään työjeilyyn".
Mutta veroparatiisiin niitä kuitenkin saisi siirtää miljardin verran vuosittain ?

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi

Tuskinpa maakuntien omistamat yhtiöt veroparatisiin rahoja vievät. Tämän päivän mallilla Atendolla ja vastaavilla on hyvät markkinat, sillä yhä enemmän kunnat joutuvat hoitamaan palvelusetelein tulevaisuuden vanhukset, koska omat paikat eivät riitä eikä ole hartioita tehdä paikkoja itse lisää.

Kaatuiko Sote perustuslakiin juridisilla perustuksilla vai poliittissilla näkemyksillä on myös pohdinnan paikka.

lainaus Janne Juuselan kirjoituksen lopusta,

"Perustuslakivaliokunnan näkemys, että hallituksen sote-ehdotus on perustuslain vastainen, ei kestä oikeudellista tarkastelua. Valiokunta näyttääkin tehneen poliittista tarkoitusmukaisuusharkintaa eikä objektiivista oikeudellista analyysiä."

http://dif.fi/blogit/perustusvaliokunta-sortui-sot...

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #11

" koska omat paikat eivät riitä eikä ole hartioita tehdä paikkoja itse lisää".
Mutta on hartioita ostaa yksityisiltä veronkiertäjiltä ylihintaan ?

Käyttäjän jsalmi kuva
Juha Salmi Vastaus kommenttiin #12

Pienelle kunnalle ostaminen tai palvelusetelien myöntäminen laitospaikkoihin on halvempi vaihtoehto.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #13

Tokkopa vaan.
Palvelun hinta yksityisellä puolella on veronmaksaja-asiakkaalle = palvelumaksu plus voitto plus tukiaiset plus veronkierto.
Palvelun hinta julkisella puolella on veronmaksaja-asiakkaalle = palvelumaksu plus tukiaiset miinus veronkierto.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #13

Palveluseteleiden osuus on noin prosentti terveydenhoitomenoista. Seteli ei ole minkään sortin ratkaisu, kun puuttuvat ne palveluiden tarjoajat, jotka ottavat seleteitä vastaan palvelunsa osamaksuna.

Jyrki Paldán

Voi olla että kohtaisit vaivaantuneita katseita hoitajien ja lääkärien suunnasta, jos vakavalla naamalla väittäisit heidän työpaikkojensa olevan "suojatyöpaikkoja" ja heidän työntekonsa "työjeilyä".

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset