viljoh9

Helteen puolueellisuus tai puolueettomuus ei ole mitattavissa

Parhaillaan julkisuudessa käydään vilkasta keskustelua, toimiko entinen valtakunnansovittelija Minna Helle virassaan puolueellisesti. Keskeinen väite on, että Helle toimi puolueellisesti eli työnantajapuolelle edullisella tavalla, kun hän piti kevään sovitteluissaan kiinni ns. yleisestä korotuslinjasta ja siirtyi loppujen lopuksi kesken rakennusalan sovittelun työnantajapuolen leiriin.

Millä puolueellisuuden voi mitata tässä tapauksessa, jossa sovittelija jo alun perin on ollut työantajamyönteinen. Näkemykseni on, että Helle toimi virassaan niin puolueettomasti kuin oman käsityksensä mukaan kykeni. Ei ole Helteen vaan hänen nimittäjiensä vika, että sovittelijaksi valittiin henkilö, jolla on puolueettomasta toiminnasta työnantajapuolta enemmän ymmärtävä näkemys.

Nyt Helle varmaankin ihmettelee suuresti juuri sitä, millä perusteella hänet on puolueelliseksi määritelty. Samaa ihmettelevät hänen arvostelijansa, mutta juuri toisin päin. Heille työnantajapuolen näkemysten ymmärtäminen on selkeintä puolueellisuutta, mitä työmarkkinoilla voi olla.

Ymmärrän hyvin työntekijöiden palkankorotustarpeen, mutta koko totuus ei ole siinä. Tärkeintä on, että työntekijöiden saama palkkasumma kokonaisuutena nousee. Se taas toteutuu parhaiten työllisyyden kohenemisen kautta. Jo työssä olevien työehtojen parantaminen yli tuottavuuden nousun, heikentää työllistymistä.

En väitä työtekijäpuolen vaatimuksia kohtuuttomiksi. Ne vain sopivat huonosti tilanteeseen, jossa työnantajat yrittävät kysynnän tyydyttämiseksi palkata lisää työvoimaa. Uusilla työntekijöillä on harvoin riittävää ammattitaitoa tarjottuun tehtävään. Koulutus on siis se, mihin pitää panostaa.

Helle korostaa juuri ilmestyneessä kirjassaan kokonaisuuksien ymmärtämisen tarvetta ja avoimuutta. Molempia tarvitaan. Puolueellisuussyyttely ei johda mihinkään. Siihen, rikkoiko Helle äkkilähdöllään joitain työelämän sääntöjä, en osaa ottaa kantaa. Sitä varten pitäisi tietää, mitä valtakunnansovittelijan sopimukseen on kirjattu eroamisesta kesken virkakauden, vai onko kirjattu mitään.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (19 kommenttia)

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Valtakunnansovittelija Minna Helteen suurin synti on se, että hänet on valittu virkaansa vuorollaan palkansaajien leiristä ja hän nyt kesken kauden loikkaa työnantajan edunvalvojaksi. Kun myyrä on havaittu, se aiheuttaa luottamuspulaa.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Lyhyt oppitunti virkamiehen esteellisyydestä (Finlex):

27 §
Esteellisyys

Virkamies ei saa osallistua asian käsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen.

Mitä virkamiehen esteellisyydestä säädetään, koskee myös monijäsenisen toimielimen jäsentä ja muuta asian käsittelyyn osallistuvaa sekä tarkastuksen suorittavaa tarkastajaa.

28 §
Esteellisyysperusteet

Virkamies on esteellinen:

1) jos hän tai hänen läheisensä on asianosainen;

2) jos hän tai hänen läheisensä avustaa taikka edustaa asianosaista tai sitä, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

3) jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa hänelle tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulle läheiselleen;

4) jos hän on palvelussuhteessa tai käsiteltävään asiaan liittyvässä toimeksiantosuhteessa asianosaiseen tai siihen, jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

5) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä on hallituksen, hallintoneuvoston tai niihin rinnastettavan toimielimen jäsenenä taikka toimitusjohtajana tai sitä vastaavassa asemassa sellaisessa yhteisössä, säätiössä, valtion liikelaitoksessa tai laitoksessa, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoa;

6) jos hän tai hänen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettu läheisensä kuuluu viraston tai laitoksen johtokuntaan tai siihen rinnastettavaan toimielimeen ja kysymys on asiasta, joka liittyy tämän viraston tai laitoksen ohjaukseen tai valvontaan; tai

7) jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

Läheisellä tarkoitetaan 1 momentissa:

1) virkamiehen puolisoa ja virkamiehen lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa, isovanhempaa ja virkamiehelle muuten erityisen läheistä henkilöä samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa;

2) virkamiehen vanhempien sisarusta sekä hänen puolisoaan, virkamiehen sisarusten lapsia ja virkamiehen entistä puolisoa; sekä

3) virkamiehen puolison lasta, lapsenlasta, sisarusta, vanhempaa ja isovanhempaa samoin kuin tällaisen henkilön puolisoa sekä virkamiehen puolison sisarusten lapsia.

Läheisenä pidetään myös vastaavaa puolisukulaista. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä.

29 §
Esteellisyyden ratkaiseminen

Virkamiehen esteellisyyttä koskeva kysymys on ratkaistava viipymättä.

Virkamies ratkaisee itse kysymyksen esteellisyydestään. Monijäsenisen toimielimen jäsenen ja esittelijän esteellisyydestä päättää kuitenkin toimielin. Monijäseninen toimielin päättää myös muun läsnäoloon oikeutetun esteellisyydestä. Jäsen tai esittelijä saa osallistua esteellisyyttään koskevan asian käsittelyyn vain, jos toimielin ei olisi ilman häntä päätösvaltainen eikä hänen tilalleen ole ilman huomattavaa viivytystä saatavissa esteetöntä henkilöä.

Esteellisyyttä koskevaan päätökseen ei saa hakea erikseen oikaisua eikä muutosta valittamalla.

30 §
Asian käsittelyn jatkaminen

Esteellisen virkamiehen tilalle on viipymättä määrättävä esteetön virkamies. Virkamies saa kuitenkin käsitellä kiireellisen asian, jonka ratkaisuun esteellisyys ei voi vaikuttaa.

Lähde:

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Onhan tuossa pitkä mekaaninen luettelo virkamiehen esteelisuudestä- Minna Helteen puoluellisuuden tai puolueettomuuden arviointiin luettelosta ei ole mitään apua.

Jarkko Mynttinen

Kirsin "luettelosta" on apua Puolueettomuuden arviointiin, johon se on nimenomaisesti tarkoitettukin.

Helteen puolueettomuutta tulee arvioida lain, eikä mielipiteiden mukaan.
Valtakunnansovittelija on virkamies, ja hänen toimeensa sovelletaan mm. työäriitojen sovittelusta annettua lakia 420/1962, ja hallintolakia 434/2003. Ihan samoin kuin ylinopeutta ajavaan autonkuljettajaan sovelletaan tieliikennelakia 267/1981, ei henkilökohtaisia mielipiteitä ja arvioita, arvioidaan virkamiehen puolueettomuutta lain mukaan.

Valtakunnansovittelijan esteellisyydestä on työriitojen sovittelusta annetun lain 420/1962 6§:n mukaan säädetty ”Sovittelijan esteellisyydestä on voimassa, mitä tuomarin esteellisyydestä on säädetty”. Tuomarin esteellisyydestä on säädetty oikeudenkäymiskaaren (OK, 4/1734) 13 luvun 1-9 § säännökset. Hallintolain 434/2003 28 §:n mukaiset esteellisyysperusteet, jotka Kirsi onkin jo omassa kommentissaan maininnut, ovat lyhyemmin seuraavat...

1) Asianosais- eli osallisuusjäävi
2) Edustajanjäävi
3) Intressijäävi
4) Palvelussuhdejäävi
5) Yhteisöjäävi
6) Virasto- ja laitosjäävi
7) Yleislausekkeeseen perustuva jäävi

En erittele niitä tässä tarkemmin, mutta varmaan noista jokin sopii myös Helteen tapaukseen?

Sitten on erikseen olemassa hyvän hallinon oikeusperiaatteet, eli
1) Yhdenvertaisuusperiaate
2) Tarkoitussidonnaisuusperiaate
3) Puolueettomuus- eli objektiviteettiperiaate
4) Suhteellisuusperiaate
5) Luottamuksensuojan periaate

Tässä on kyse siitä, onko virkamiehen toiminta rikkonut/vaarantanut puolueettomuusperiaattetta (kohta 3). Puolueettomutta on konkretisoitu monilla erityissääntelyillä, kuten lainalaisuusperiaatteella, lahjomakielloilla ja muilla virkarikossäännöksillä, virkamiesten sivutoimien rajoittamisella sekä
esteellisyyssäännöksillä. Lisäksi tuomarinohjeet, virka- ja tuomarinvalat ja eräät muut virkamies- ja tuomarinetiikan alaan kuuluvat sääntelyt edistävät objektiivisuutta.

Puolueettomuus- eli objektiivisuusperiaate vaarantuu esimerkiksi siis esteellisyyden takia, mutta se voi vaarantua myös virkamiehen ennakkoasenteiden takia. Käsittelyn puolueettomuuden takaamisella on tarkoitus lisätä hallintotoiminnan uskottavuutta ja yleistä luottamusta viranomaisiin. Puolueettomuus edellyttää myös objektiivisuutta (mm. miltä asia näyttää ulospäin) ja kieltää samalla mielivallan ja ennakkoasenteet käsiteltävään asiaan suhtautumisessa.

Virkamiehen henkilökohtainen ennakkoasenne asiaan voi tulla esteellisyysperusteena punnittavaksi yleislausekkeen (kohta 7) puitteissa. Ennakkoasenne voi lainkäytössä aiheuttaa tuomarin esteellisyyden varsinkin silloin, kun tuomari on etukäteen julkisesti ottanut kantaa asiaan tai sen ratkaisemiseen. Esteellisyys voi syntyä lähinnä silloin, kun virkamies etukäteen julkisesti ottaa sitovan tuntuisesti kantaa tietyn ratkaisuvaihtoehdon puolesta. Ennakkoasenteeseen viittaa Helteen tapauksessa mm. kannanotto "yleiseen linjan" puolesta jo ennen työriitojen neuvottelujen alkamista.

Luottamus Helteen puolueettomuuteen on vaarantunut myös sillä perusteella, että hän on neuvottelujen aikaan käynyt samanaikaisesti neuvotteluja toisen asianosaisen neuvotteluosapuolen (EK) kanssa heidän palvelukseen siirtymisestä, jolloin neuvottelujen lopputuloksesta on voinut olla hyötyä Helteelle, ylipäätään siihen syntyykö heidän välillään työ- tms. suhde ja millä ehdoilla? Jos neuvotteluja ei ole käyty tai Helle on jo ennen neuvottelujen alkua kieltäytynyt EK:n tekemästä työ- tms. tarjouksesta, silloin ei esteellisyyttä ole. Esteellisyyden syntyminen ei välttämättä edes edellytä, että virkamies on ollut itse tietoinen puolueettomuutta vaarantavasta olosuhteesta (PeVM 10/2010, s. 6).

Löydän tästä ainakin kaksi puolueettomuutta vaarantavaa tekijää, eli ennakkoasenteen ja jääviyden käydä toisen asianosaisen (EK) neuvotteluosapuolen kanssa samanaikaisesti neuvotteluja palvelusuhteeseen siirtymisestä.

On siis ymmärrettävä, että puolueettomuutta arvioitaessa ei ole väliä sillä onko Helle tosiasiallisesti toiminut puolueettomasti vai ei, joten puolueettomuutta ei ole tarvettakaan ”mitata” yhtään mitenkään, vaan arvioida onko viranhoito olllut puolueetonta tai onko puolueettomuus vaarantunut? Esteellisyysarviossa oleellista on puolueettomuutta- eli objektiivisutta arvioitaessa miltä asia näyttää ulkopuolisen silmin, eikä hyvältä kyllä valitettavasti näytä.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Voisi kuvitella, että työntekijäpuoli on tyytyväinen, kun työmarkkinajohtajaksi työnantajapuolelle valitaan henkilö, jolla on hyvä ymmärrys työntekijäpuolen asioista ja joka on työssään osoittautunut huomattavan päteväksi. Tyytyväisyyttä luulisi vielä lisäävän se, että tällainen henkilö valitaan nimenomaan Teknologiateollisuuteen, joka on Suomen suurin vientiala, joka työllistää suoraan tai välillisesti 700 000 henkeä ja joka vastaa 70 % Suomen elinkeinoelämän tutkimus- ja tuotekehitysinvestoinneista.

Työmarkkinajohtajan vastaa, paitsi työehtosopimusneuvotteluista, myös
jäsenyritysten työsuhdepalvelusta ja työelämän kehittämishankkeiden toteutuksesta, sekä edustaa alaa kansainvälisissä teknologiateollisuuden työmarkkinajärjestöissä.

Kannattaisi varmaan ajatella, voisiko tällaisella henkilöllä tällaisissa tehtävissä olla positiivista vaikutusta vaikkapa teknologiateollisuuden pärjäämiseen, työelämän laatuun ja työpaikkojen syntymiseen. Kannattaisi myös muistaa, että tämä on elinkeinoelämämme kansainvälisin sektori, jossa ei voida rajoittua ajattelemaan asioita impivaaralaisesti suomalainen työnantaja vastaan duunari -ajattelumallilla. Työpaikkoja tänne luovat tai täältä vievät saksalaiset ja kiinalaiset yritykset. Jos täällä rajoitutaan niin lyhytnäköiseen ja kapea-alaiseeen asioiden tarkasteluun kuin tämän nimityksen yhteydessä on tehty, meille käy hullusti.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Aalto on oikeassa. Ongelmat ovat parhaiten ratkaistavissa, kun riidan ratkaisun tavopitteeksi otetaan kokonaisuuksien ja kunkin alan realististen mahdollisuuksien ymärtäminen. Vaikuttaa, että toisen osapuolen aseman ja tavoitteiden ymmärtämys on hyvin vähäistä. Vaatimuslistat ovat aivan liian kapea tapa yrittää edetä nykyajan nopeassa muutosvauhdisa. Avainsanoja ovat kokonaisuuksien ymmärtäminen ja yhteistyöhakuisuus. Siihen keskeisin liima on luottamus.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Usein olen Viljo kanssasi aika erimielinen. Mutta tällä kertaa saat täydet pisteet maltillisesta näkemyksestäsi.

En ole seurannut Helteen toimintaa sen enempää. Mutta joku aika sitten näin hänet muistaakseni Peter Nymanin haastateltavana. Siitä haastattelusta jäi jäljelle mielikuva erittäin täyspäisestä ihmisestä, joka ymmärtää sekä omat taitonsa että rajansa.

Helteellähän oli tasan kaksi mahdollisuutta keskustellessaan työpaikasta. Joko hänen olisi pitänyt irtisanoutua välittömästi aloittaessaan keskustelut mutta tietämättä lopputulosta. Tai sitten tehdä kuten nyt teki. Tärkeämpää kuin oman aseman muodollinen turvaaminen oli sovittelutyön jatkuminen häiriöttä. Nythän hän joutui ottamaan sovittelutyössään erityisesti huomioon sen, että hän ei voi tehdä mitään sellaista, joka rikkoisi puolueettomuuden. Henkilö, joka ymmärtää asian, pystyy sen myös tekemään.

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

Helle hillotolpalle. Suomen kieli on kaunista.

Käyttäjän usjussi kuva
Heikki Karjalainen

Helteen sovitteluneuvottelujen lähtökohta:

- työnantaja antoi raamit, että tämä on maksimi, minkä yli palkoissa ei mennä

- työntekijäpuoli oletti, että yli pitää mennä ja, teki näin omat ehtonsa, jota ei Helle länget kaulassaan voinut viedä eteenpäin.

Missä se puolueellisuus näkyy, kun molemmilla osapuolilla seinä välissä ?

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Siinä on ongelman ydin. Työntekijäpuolen tiukat ennakkovaatimukset ja toisaalta työantajapuolen jyrkkä rajaus ehdoista, joita ei saa ylittää, ovat kaksipuoleinen seinä, joka on pakko joltain osin rikkoa, jotta edes päästään aitoon neuvottelutilanteeseen. Työmarkkinoiden asenneilmasto ennalta asetettuine vaatimus ja rajauslistoineen on yksi pahimmmista kehityksen esteistä.

Käyttäjän Mahjong kuva
Erkki Martikainen

Eikö Helteen tehtävä ollut sovitella näitä kiistakumppaneita sopimukseen joka sopii molemmille. En voi ymmärtää miten voi olla puolueellinen kun kummankaan suhteen ei mitään painostuskeinoa ole vaan etsii ratkaisuja jotka voisivat tyydyttää riittävästi molempien osapuolten toiveet.
Ovatko neuvottelujen osapuolet jotenkin aivottomia, jotka ovat sovittelijan vietävissä, jos näin on niin turhaan maksettuja jäsenmaksuja on paljon.

Käyttäjän ArvoTammela1 kuva
Arvo Tammela

Muistutus, Minna Helleen valtakunnansovittelijaksi nimitti edellisen hallituksen työministeri Lauri Ihalainen. Kaikki varmasti muistavat Ihalaisen työhistorian.
Odotan milloin ammattiliittojen korkeat viskaalit vaativat Ihalaista tilille "epäonnistuneesta" nimityksestä.

Tosin tuntuu oudolta, että Helle sai toimia valtakunnansovittelijana reilun kolmen vuoden ajan ilman ammattiliittojen julkista arvostelua. Voisiko tästä päätellä, että liitot olivat tyytyväisiä ay-taustaisen sovittelijan työhön.

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Minä vähän epäilen, että tähän metelöinnin kiivauten vaikuttaa se, että työntekijäjärjestöjä kismittää, kun työnantajat hoksasivat napata pätevän ihmisen omiin riveihinsä. Niiden vain kannattaisi muistaa, että fiksun ihmisen kanssa on parempi neuvotella kuin lautapäisen pölvästin. Tämä myös heidän omalta puoleltaan.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Viljo, edellä mainitsemani esteellisyysperusteet (28 § 7. kohta) "jos luottamus hänen puolueettomuuteensa muusta erityisestä syystä vaarantuu" on soveltuva tässä kohdin.

Ja se liittyy siihen, että "miltä tämä näyttää" eri sidosryhmille. Ei saisi muodostua edes epäilystä esteellisyydestä näin tärkeässä viranhoidossa. Näin asiatasolla ilmaistuna, ei henkilökohtaisena kannanottona.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Esittämäsi estellisyysperuste ei sovi Helteen tapaukseen. Minä en ainakaan tiedä, missä asiassa ja tapauksessa Helle olisi toiminut esteellisenä ollessaan valtakunnansovittelija. Se on jo toinen juttu, jos hänellä on aiemman toimensa perusteella sellaista tietoa, joka tekee hänet esteelliseksi jossakin nykytehtävänsä yksityiskohdassa. Näyttöä siitäkään ei ole. Puolueettomuus, puolueellisuus ja esteellisyys ovat kaikki eri asioita. Jos on esteellinen, niin on, mutta sillä ei ole mitään tekemistä puolueellisuuden tai puolueettomuuden kanssa.

Jarkko Mynttinen

Virkamiehen henkilökohtainen ennakkoasenne asiaan voi tulla esteellisyysperusteena punnittavaksi yleislausekkeen puitteissa.
Muita esimerkkejä ovat pitkäaikainen mutta jo päättynyt palvelussuhde asianosaiseen ja asianosaisena olevan osakeyhtiön hallituksen jo lakannut jäsenyys (KHO 14.5.2011/1145). Myös tilapäinen asiantuntijatehtävä saattaa jäädä arvioitavaksi yleislausekkeen puitteissa (Oka 1985, s. 78-79). Virkamies ei tietenkään ole jäävi pelkästään sillä perusteella, että hän tuntee asianosaisen.

Löydän tästä Helteen tapauksesta ainakin kaksi puolueettomuutta vaarantavaa tekijää, eli valtakunnasovittelijan ennakkoasenteen ja jääviyden käydä toisen asianosaisen (EK) neuvotteluosapuolen kanssa samanaikaisesti neuvotteluja palvelusuhteeseen siirtymisestä.

Puolueettomuus, puolueellisuus ja esteellisyys ovat eri asioita, mutta niillä on keskinäinen riippuvuussuhde, joten niitä ei voi käsitellä toisistaan irrallisina asioina ja ilmiöinä. Puolueettomutta on nimenomaisesti KONKRETISOITU mm. hallintolain 434/2003 28 §:n esteellisyysperusteilla, joten puolueettomuudella ja esteellisyydellä jos millä varsinkin on tekemistä toistensa kanssa. Esteellisyys vaarantaa puoluettomuuden ja puolueettomuus aiheuttaa esteellisyyden.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #17

" Esteellisyys vaarantaa puoluettomuuden ja puolueettomuus aiheuttaa esteellisyyden."

Eikös valtakunnansovittelijan, jos kenen, pidäkin olla puolueeton suhteessa riitaosapuoliin. Jos ja kun sovitelija tavoittelee riitaan ratkaisua, jonka kumpikin osapuoli voi hyväksyä, ei siinä puolueellisesti voi toimia, puolueellisti toimien ratkaisua ei löydy, vaan riita syvenee. Se on jo toinen juttu, jos jompikumpi osapuolista ei sovittelijan puolueettomuuteen luota.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Ihmeellistä horinaa. SAK voi samalla asettaa vaikkapa pääministeriehdokkaan omista riveistään SDP:n puheenjohtajana.

Mitä vasemmiston kieroutuneet lainoppineet tästä sanovat ?

Jarkko Mynttinen

Jätetään ideologinen "horina" vähemmälle ja tarkastellaan asiaa lain näkökulmasta.
Enkä tiedä mitä nuo vasemmiston kieroutuneet lainopineet sanoisivat asiasta, mutta laki sanoo ainakin seuraavaa...

Pääministerin valinnasta on säädetty Suomen perustuslaissa (PeL,731/1999). Ministerin kelpoisuudesta on säädetty (PeL 60.1 §). Ministerien on oltava rehellisiksi ja taitaviksi tunnettuja Suomen kansalaisia. Muita kelpoisuusehtoja ministerille ei ole.

Perustuslain 63 §:ssa on mm. säännökset ministerin sidonnaisuuksista, joiden pohjalta voidaan arvioida ministerin mahdollisuuksia hoitaa virkaansa. ”Valtioneuvoston jäsen ei saa ministeriaikanaan hoitaa julkista virkaa eikä sellaista muuta tehtävää, joka voi haitata ministerin tehtävien hoitamista tai vaarantaa luottamusta hänen toimintaansa valtioneuvoston jäsenenä.
Ministerin on viivytyksettä nimitetyksi tultuaan annettava eduskuntaa varten selvitys elinkeinotoiminnastaan, omistuksistaan yrityksissä ja muusta merkittävästä varallisuudestaan sekä sellaisista ministerin virkatoimiin kuulumattomista tehtävistään ja muista sidonnaisuuksistaan, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa hänen toimintaansa valtioneuvoston jäsenenä”.
Ministeri on virkamies, ja hänen toimintaansa sovelletaan muutoin myös hallintolain 434/2003 27-28 §:n esteellisyyssäännöksiä. Näitä ei tule sekoittaa edellä kerrottuihin ministerin kelpoisuusehtoihin (PeL 60.1 §). Kysymys ei ole kelpoisuusehdoista, vaan perustuslaissa ministerille säädetystä erityisestä velvollisuudesta sanoutua irti ja pysyä tässä toimessaan irti mainitunlaisista tehtävistä.

Päämisteriehdokkaana toimii käytännössä eduskuntavaaleissa eniten ääniä (kansanedustajapaikkoja) saaneen puolueen puheenjohtaja. Käytännössä hnestä tulee myös hallitustunnustelija, jonka johdolla käydään hallitusneuvottelut. Eduskunta johtaa hallituksenmuodastamisprosessia, ja valitsee pääministerin.

Eli tuohon toteamukseesi pääministeriehdokkaasta…
SAK ei voi asettaa pääministeriehdokasta, mutta SAK:n jäsen voidaan valita SDP :n puheenjohtajaksi, ja SDP:n puheenjohtaja voidaan valita Suomen pääministeriksi, kunhan perustuslain vaatimukset toteutuvat. Puolueen puheenjohtaja valitaan kunkin puolueen omien sääntöjen (ei lakien) mukaan. En tunne SDP :n sääntöjä, mutta nekin lienevät saatavissa SDP internet sivuilta?. SDP voi kuitenkin kenenkään estämättä valita puheenjohtajakseen kenet haluaa omien sääntöjensä (ei lain) puitteissa.
Jos puolue tavoittelee hallituspaikkaa (näin poikkeuksetta lienee?), on jo puolueen puheenjohtajan valinnassa syytä kiinnittää huomio siihen, että puheenjohtaja täyttää ministerin kelpoisuusehdot (PeL 60.1 §). Ja sitten jos eduskuntavaalien jälkeen tulee konkreettinen tilanne puolueen puheenjohtajan asettamiseksi pääministeriehdokkaaksi, on vielä varmistuttava, että pääministeriehdokas täyttää perustuslain 63 § sidonnaisuutta koskevat ehdot...ei se tämän vaikemapaa ole.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset