viljoh9

Koko maa asuttuna: toteutumaton illuusio

Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista haluaa pitää koko maan asuttuna. Haluun liittyy vaatimus, että valtio turvaa palvelut tasaisesti joka puolelle maata. Mitä tällainen yhteiskunnan kehityksen jämäyttäminen paikoilleen maksaa, siihen tutkimus ei ota kantaa lainkaan.

Haave koko maan asuttuna pitämisestä on jo lähtökohdaltaan väärä. Ei Suomessa koskaan ole asuttu koko maan alueella, vaan meillä on verrattain laajoja erämaa-alueita ja niitä on ollut koko ajan. Asutus on levittäytynyt vesistöjen varteen ja alueille, joilla voi jotain viljellä. Asutus ei koskaan ole levinnyt alueille, joilla ei ole toimeentulon edellytyksiä.

Nykyaika matkailijoineen on tuonut elinkenojen harjoittamisen mahdollisuuden hyvinkin karuihin olosuhteisiin. Ne ovat suorastaan matkailun ja eräretkeilytoiminnan ehto. Kysymys on jo siitä, miten keskittyneeksi toiminta on vara päästää, kun se ei enää vedäkään hiljaisuudellaan ja yksinäisen luonnon kokemuksena.

Nykyaika on hävittänyt kyläyhteisöt ja niihin tiiviisti kytkeytyneen pienimuotoinen yritystoiminnan. Ei ole enää kyläseppiä, suutareita, vaattureita, kuppareita, kankaan kutojia, ei kohta rakennusmiehiäkään. He ovat valtaosin siirtyneet talotehtaiden ja suurten rakennusfirmojen palvelukseen.

Pientalojen valmistuksessa ja kaikenlaisessa remontoinnissa on vähitellen siirrytty järjestelmään, jossa liikkuva työryhmä tekee oman osuutensa ja siirtyy sen jälkeen toiseen kohteeseen. Tässä mallissa korostuvat ammattitaito ja aikataulut. Täsmällinen ja samalla joustava jaksotus nopeuttaa työn valmistumista ja säästää kuluja.

Tällaiselle työryhmälle on jokseenkin saman tekevää, missä sen jäsenet vakinaisesti asuvat. Työaikainen asunto on usein matkailuauto tai asuntovaunu. Työtä tehdään siellä, missä sitä on tarjolla ja perin harvoin sitä tarjotaan sivukyliltä. Ryhmät ovat harvoin itsenäisiä toimijoita. Niiden taustalla on useimmiten iso yritys, jolle tämä on kannattava työn organisoinnin muoto.

Kaikkineen paremman kannattavuuden tavoite on johtanut tuotantoyksiköiden koon kasvuun. Pienkauppoja ei enää ole. Maatilat vähenevät ja tilakoko kasvaa. Ihmisille kehitys on merkinnyt yhä useammin siirtymistä asutuskeskukseen. Ensimmäisinä ovat autioituneet sivukylät. Saman tien niistä loppuvat koulut ja kaupat. Jäljellä jääneille palvelut kaikkoavat yhä kauemmaksi.

Tätä taustaa vasten ymmärrän hyvin ihmisten huolen ja vaatimuksen koko maan asuttuna pitämisestä. Asia on vain niin, ettei pelkkä asumisen tukeminen riitä. Pitäisi synnyttää ja pystyä ylläpitämään sivukylien työpaikat. Se taas on aivan liian kallista. Jotkut pelinörtit ja suunnittelijat voivat työnsä puolesta asua missä tahansa. Hyvin harvat heistä vain maaseudulla viihtyvät, joten ei siitäkään ratkaisuksi ole.

Keskittyminen jatkuu. Se ei kestämättömän illuusion ylläpidolla lopu, mutta onhan siinä kansalla suuri yhteinen haave, joka ei koskaan toteudu.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Karuja näkymiä, enkä yhtään epäile, etteikö blogisti olisi näköalapaikalla.

Silti pitäisi mielestäni etsiä niitä myönteisiä esimerkkejä, joista ainakin Muurame on kohtuu hyvä. Siellä ei ole KePua laskettu pilaamaan maaseutua.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Muurame hyötyy Jyväskylän läheisyydestä; on lähestulkoot Jyväskylän sisällä. Kavukeskusten ympäristökuntien menestys on osa kekittymisilmiötä.

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

Onhan Muurame nykyään Jyväskylän sisällä, kun Korplahtikin on liitetty Jyväskylään, samoin kuin Säynätsalo, mutta eivät ne olleet edes naapureita 60-luvulla. Verrattuna vaikkapa etäämmällä sijaitsevaan Korpilahteen, Muuramelle ei ole tullut tarvetta liittyä Jyväskylään. On siellä siis jotain osattu tehdä oikein ja paremmin.

Käyttäjän vheinonen802 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #7

Muuramella ei ole tarvetta liittyä Jyväskylään niin kauan kuin se voi itsenäisenä kuntana hyödyntää Jyväskylän palveluja. Siellä vallitsee selkeä hyväksikäyttötilanne. Tuskin muuramelaiset ovat taloudenpidossa muita taitavampia.

Käyttäjän beige03 kuva
Risto Laine

Tietyillä yritysaloilla on samantekevää missä toimipaikka sijaitsee, kun kaikki palvelut / tuotteet ostetaan Netissä. Se on kasvava trendi ja kilpailuetu. Olen itse sellaisella alalla, jossa tämä trendi kasvaa. Melko ihmeellistä tämä Digi-aika.

Kalliit kaupunki palvelut, kiinteistöt ja työvoima ei koko yritysmaailmaa hokuttele.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Olet töissä kasvualalla. Asia on varmasti, kuten kirjoitat. Maaseutua piristäisi kovin, jos tällaisen yrityksen työntekijät todella myäs asuisivat maaseudulla. Joku asuukin, mutta enimmältään ei, sillä kaupungin läheisyys tarjoaa enemmän erilaisia osallistumismahdollisuuksia.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

On jo nyt havaittavissa, että tyhjenevillä alueilla esiintyy työvoimapulaa. Nuoret kaikkoavat ja jäljelle jää ns. passiiviväestö. Ainoa toivo on varttuneemmissa ruuhka-suomeen kyllästyneissä ammattiosaajissa, jotka muuttavat sopivan työpaikan löydettyään.

On sääli, että sellainen yhteisöllinen elämäntapa on hävinnyt, mitä edusti suomalainen maaseutu. Itse olen varttunut sellaisessa ja kun kyläyhteisöt olivat toimivia, niin kaikki hyötyivät. Kaikki söivät leipää ja kaikilla oli vain muutama kanttura tai hyvin pientä muuta elinkeinoa, nykyisiin vaatimuksiin verraten. Tosin omat vaatimukset keskittyivät vain vapaa-aikaan, liikuntaharrastuksiin kavereiden kanssa ja kalastusilmoihin.

Käyttäjän vheinonen802 kuva
Viljo Heinonen

Autioituvien seutujen työvoimapula on osa kokonaisilmiötä, joka osaltaan estää näiden alueiden nousun.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Maaseudun väestörakenteen muutoksen pitää tapahtua vapaehtoista ja luonnollisella tavalla. Kun suuret ikäluokat lähti työnperään etelän kaupunkeihin ja Ruotsiin saakka niin sellaista exodusta ei enää tule.

Kun katsoo helsingin asuntohintoja Pasila 100 neliön asunnon hinta 535000 €
Hakaniemi 44 neliötä 498000 € siis tälläistä on asuntojen hintakehitys. Taasen kelatuella asuvat eivät sentään asu näilla seuduin vaan tuolla Itäkeskuksen maisemissa.

Siispä meillä on ollut ja on vääränlainen yhteiskunnan tukipolittiikka on kyseenalaista tukea asumista pääkaupunkiseudulla pitäsi tukea työpaikkojen perustamista maaseudun kasvukeskuksiin.

Tämä Ylen taloustutkimuksen kyselyn mukan 79% ihmisistä halua asua maaseudulla, tämä on tyrmäävää ja on kyllä otettava huomioon yhdyskunta suunittelussa ja kehityksessä. Siis pois pakkokehityksestä vaan annetaan tilaa luonnolliselle muutosvirralle.

On jotenkin epämiellyttävää kuulla sanontaa ei koko maata voi asuttuna pitää näin länsimaisessa vapaan ihmisen oikeudesta valita asuinpaikkansa. Tietenkään ei pidä odottaa että R kioski on nurkan takana ja työpaikka mutkan takana.
Oliko se näin että sosialistisissö maissa ihmisille määrätiin asunpaikka.

Käyttäjän vheinonen802 kuva
Viljo Heinonen

Missä haluaa asua ja missä todella asuu, ovat kaksi eri asiaa. Se on kuin entisen pariskunnan mielihalu. He haluavat taas Pariisiin, vaikka eivät ole siellä koskaan käyneet. Asuinpaikkakunnan ratkaisee mitä suurimmassa määrin työ. Tästä ovat vapaana vain digiajan etätyöntekijät, joilla on sama, missä asuu, kunhan yhteydet toimivat. Se joukko lisääntyy, mutta toistaiseksi heitä on niin vähän, etteivät he vaikuta esimerkiksi rakentamiseen.

Halu asua maaseudulla on kulttuurijäämää. Suurin osa suomalaisista on peräisin maaseudulta. On luonnollista, että sinne halutaan takaisin. Käytännön mahdollisuuksia siihen on kovin vähän. Maaseudun kaipuuta korvataan kesäasunnoilla, joita lapset eivät enää halua rasitteikseen.

Mielikuva maaseudusta ihanteellisena asumispaikkana säilynee pitkään ihmisten mielissä pitkään. Vasta seuraavat sukupolvet eivät kaipaa maaseutua, kun eivät ole siellä asuneet kuin korkeintaan työn täyteisinä viikonvaihteina. Sellainen työleirielämä viehättää yhä harvempia. Niinpä niitä jo nyt saa paikoin todella edullísesti, kuten saa maaseutuasuntoja, joihin yhteiskunnan palvelut ovat kymmenien kilometrien päässä.

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

Tässä kyselyssä oli taas kysymykset laadittu niin, että saatiin haluttu tulos. Totta kai jokainen haluaisi pitää koko maan asuttuna, kun siitä ei tarvitsisi maksaa mitään. Olisi pitänyt kysyä, että "kuinka paljon haluat maksaa siitä, että koko maa pysyy asuttuna?". Veikkaanpa, että jakautuma olisi ollut hyvin erilainen ja varmasti "0 euroa" vastauksiakin olisi ollut huomattava määrä.

Käyttäjän sepposimonen2 kuva
Seppo Simonen

Mutta nyt saatiin tälläisellä kysymyksen asettelulla tälläinen tulos mitäs vikaa siinä on. Siis kansa haluaa koko Suomen olevan asuttuna.
Pähkinäsaaren rauhan rajoilla ei olisi kovin paljoa tuota niin moituttua maaseutua.

Käyttäjän ArvoTammela1 kuva
Arvo Tammela

Saarijärven kaupungissa asuva demari Heinonen ja Järvenpään kaupungissa asuva perussuomalainen Jääskeläinen ovat todellisia asiantuntijoita kertomaan meille maalaisille, miksi koko maata ei voi pitää asuttuna. Uskokaamme siis heidän vankkaa asiantuntemusta ja muuttakaamme sankoin joukoin heidän kotikapunkeihin nauttimaan kaupunkilaisten onnellisesta elämästä.

Käyttäjän vheinonen802 kuva
Viljo Heinonen

Tervetuloa Saarijärvelle. Täällä riittää tyhjiä ja tyhjeneviä liiketiloja yrittämiseen - vähän suurempaankin. Tyhjiä asuntojakin on varsinkin sivukylillä. Ei ole asunto, van asukaspulaa. Lisää tiloja tarvitaan vain vanhuspalvelun puolelle- Ei hätää. Niitä rakennetaan. Liiketoiminta on sekin, mutta aika nopeasti ohi menevää. Jos syntyvyys ei nouse, eikä uusia asukkaita muualta tule, kuihtuu Saarijärvi olemattomiin muutamassa vuosikymmenessä. Tilaa täällä riittää. Puutetta on ennen kaikkea ihmisistä.

Käyttäjän ArvoTammela1 kuva
Arvo Tammela

Heinonen, muistaakseni Saarijärvi, entinen kunta, muuttui KAUPUNGIKSI joskus 1900-luvun loppupuolella. Pitihän minunkin vaimoni kanssa olla juhlimassa tätä suurta onnea sinä uudenvuoden yönä. Voi sitä juhlapuheiden hehkutusta. Puheiden mukaan Saarijärven uudella kaupungilla on edessään loistava tulevaisuus. Taisi käydä päinvastoin, sillä kaupungistumisesta alkoikin alamäki. Asukasluku vähenee ja kylät autioituvat. Se siitä kaupungin maalaisille tuottamasta onnesta. Voi vain arvailla, olisiko suunta ollut toinen, jos Saarijärvi olisi jatkanut eloaan maaseutumaisena kuntana.
Tervetulotoivotuksestasi huolimatta en aio muuttaa Saarijärven kaupunkiin vaikka tyhjiä asuntoja olisi tarjolla.
Laukaan maaseutumaisessa kunnassa on hyvä asua ja täällä asukaslukukin kasvaa.

Käyttäjän vheinonen802 kuva
Viljo Heinonen

Laukaa pärjää Jyväskylän vedossa samoin kuin Muurame, Petäjävesi, Uurainen ja Vaajakoski. Saarijärven on pärjättävä omillaan. Ihan vähäistä vetoapua tulee Äänekoskelta, mutta se ei riitä vaikkapa asuntotuotannon elvytykseen. Merkittävä kasvutuki tulee Tarvaalan maaseutuopistolta. Hyvä, että sen kehittämiseen on satsattu. On täällä myös metalliteollisuutta, joka ei suinkaan ole kuihtumassa, kuten maatalous, jolle viime- ja tämä vuosi ovat olleet todella kurjia.

Toimituksen poiminnat