viljoh9

Rakenteet vai asenteet kehityksen tiellä?

Ykkösaamun viera 22.12. olivat toimittaja Unto Hämäläinen ja entinen ministeri Liisa Hysälä. Hyssälä korosti kautta linjan sitä, miten vanhanaikaiset rekenteet ovat kehityksen jarruna. Hän syytti sekä ay-liiketta että valtion hallintoa vanhanaikaisuudersta. Valtion hallinto toimi hänen mukaansa sektoreittain siten, että kukin ministeriö pyrki korostamaan oman toimintansa merkitystä. Kuitenkin useimmat asiat ovat vaikutuksiltaan lajempia kuin yhden ministeriö toimialue, tärkeämpää olisi ollut eri sektorien välinen yhteistyö. 

Ratkaisuksi Hyssälä tarjosi rakenteellisia uudistuksia. Hän ei kuitenkaan määrittänyt tarkemmin, miten rakenteita pitää muuttaa, jotta ne toimisivat laaja-alaisemmin. Eri ministeriöiden yhdistäminen ei noussut esille lainkaan. Toinen keino olisi ollut jakaa ministeröiden tehtävät toisella tavalla, joka vastaisi paremmin vallitsevia olosuhteita. 

Keskustelussa sivuuttui täysin aseteiden vaikutus ratkaisuihin. Itse jäin ihmettelemään sitä, miten samat ihmiset muuttaisivat mielipiteitään ja asenteitaan pelkästään muuttuneiden tahtävien vuoksi. Teknisesti niin varmaan tapahtuisi, mutta ei aatteen tasolla ja sehän on jokaisen poliitikon peruslähtökohta. Kysymys olisikin vain siitä, miten jonkin viraston tai projektin johtoon valittu henkilö pyrkisi uudessa tilanteessa toteuttamaan omaksumiaan tavoitteita. 

Mielestäni Hyssälä itse on juuttunut sanaan rakenteellinen uudistus. Se muka ratkaisisi ongelmat. Yhtenä esimerkkinä nousi esille irtianomisen helpottaminen pienissä alle 20 henkeä työllistävisä yrityksissä. Hanke juuttui ay-liikkeen vastustukseen ja lopulta hallituksen piti ottaa asia haltuun ja laatia siitä tarvittava laki. Tuloksena oli vesittynyt laki, jossa henkilölukumäärää ei mainita. Mainitaan vain, että henklöstömäärä on otettava irtisanomistilanteessa huomioon. Muuttuuko mikään, selviää tulevaísuudessa.

Tästä siirryttiin joustavasti paikalliseen sopimiseen, jota ay-liike vastustaa. Paillallisen sopimisen laajentaminen olisi Hyssälän mukaan hyvin tärkeä työmarkkinoita uudistava ratkaisu. Mitähän tuo tarkasti tarkoittaisi, kun  paikalliselle sopimiselle ei ole mitään estettä, kunhan sopimus ei alita työehtosopimusten ja työlainsäädännön ehtoja, jotka on laadittu työntekijän eli heikomman osapuolen turvaksi. 

Jos vielä sopimusten tulkintaetuoikeus annettaisiin työnantajalla, menisi siinä työehtosopimusten yleissitovuus saman tien. Yleissitovuus antaa vähimmäisturvan siten, että kullakin työalalla on vähintään noudatettava sen työalan tai alaa lähinnä vastaavan  työehtosopimuksen vähimmäisehtoja. Tuo vastaavuus on hyvin tärkeä määritys. Siten minimitaso on on määritettävä myös uusille tehtäville, joista missään työehtosopimuksessa ei vielä ole mainintaa.

Paikallisen sopimuksen laajentaminen sellaisena kuin Hyssälä siihen vetosi, tarkoittaisi työnantajan saneluvallan kasvua. Se olisi hyvin nimellistä sopimista, jossa työntekijällä olisi vain kuuntelijan rooli. Siinä asetelma: hyväksy tai lähde, olisi koko ajan läsnä. Kun tuon tilanteen yhdistää työttömyysturven heikennyksiin, on päivän selvää, ettei ay-liike moista hyväksy, vaikka se Hyssälän ja hänen laillaan ajattelevien mielestä johtaa juuri siihen syytökseen, että ay-liike pitää yllä vanhoja rakenteita, eikä edes halua uudistua.

Sekään ei pidä paikkaansa viimeisin esimerkki on vaikkapa kiky-sopimus, jolla pidennettiin työaikoja korvauksetta, mikä merkisi tuntipalkkajen alenemista ja valtion viroissa myön alempia vuosiansioita, kun alennukset toteutettiin lomaoikeuksia leikkaamalla. Ay-liike pystyy muuntumaan tilanteen mukaan, mutta muutamia perusehtoja se ei suostu muuttamaan. Yksi näistä peruasioista on työehtosopimusten yleisitovuus. Se ei ole kuten väitetään paikallisen sopimisen este, ainoastaan este sille, ettei palkkoja ja muita työehtoja hekennetä alle vallitsevan minimin.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (14 kommenttia)

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

SAK:n ulostulo siitä, että irtisanomistilanteissa yritysten tulisi irtisanoa nuorimmat työntekijät ensimmäisenä on hyvä esimerkki ay-liikkeen kyvystä sopeutua muuttuvan maailman olosuhteisiin.

Olikos se Suomen kansainvälinen sijoitus taannoisessa OECD:n raportissa työmarkkinoiden jäykkyysmittarein 141:n ?

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Olikohan tuo aivan noin, että nuorimmat ovat irtisanomistilanteessa ensimmäisiä lähtijöitä? Yleinen periaate on ollut pitkään se, että viimeksi tulleet lähtevät ensimmäisinä, jos työvoimaa vähennetään. On siinä nuoruuteen nähden sen verran perää, että viimeksi töihin tulleet ovat yleensä nuorempia kuin yrityksessä pitkään työssä olleet, mutta ei tässä ole kysymys nuorten syrjintämenettelystä.

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Kyllähän tässä on käytännössä kyse nuorempien työntekijöiden syrjimisestä, et siitä voi olla toista mieltä.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Pitäisikö siis ammattitaitoisimmat työntekijät, joita yritys vaikeassa tilanteessa eniten tarvitse, irtisanoa ensin, vai pitäikö irtisanomisjärjestys arpoa? Hyvin vähän on riitoja tullut siitä, että vanhemmat työntekijät ovat saaneet säilyttää työpaikkansa. Onhan se työnantajankin kannalta useimmiten se edullisin ratkaisu.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Muistutan vielä siitä, että Suomessa pitää noudattaa Suomen työehtoja. Tästä on tuore oikeuden päätöskin. Työnantaja tuomittiin miljoonakorvauksiin ulkomaisen työvoiman alipalkkauksesta. Suurin ryhmä olivat puolalaiset Olkiluodon voimalatyömaan työntekijät.

Kuorma-autolikenteessä ulkomaisten kuljettajien alipalkkaus on lähes sääntö. Sitä hieman ihmettelen, ettei AKT ole siihen ongelmaan oikein kiinni päässyt. Vaikeaa se onkin, kun kuljettajat ovat liikkuvassa ammatissa. Useimmat eivät aja vakituisesti Suomessa. Kilpailun vääristymä on ilmeinen. Alalla pärjäävät lopulta vain ne, jotka teettävät työtä kaikkein alimmilla palkoilla. Miksiköhän se ei uomiinsa juuttuneelle ay-liikkelle sovi?

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Oliko kyseessä ulkomaiset vuokratyöntekijöitä värväävät firmat ko. tapauksissa ?

Vuokratyönvälitys on iso ongelma kautta EU:n, jossa välitysfirma on konkurssissa ja toimii jo toisella nimellä toisessa osoitteessa hyvissä ajoin ennen ongelmien ilmituloa. Kyseessä on ammattimainen rikollinen toiminta.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Olkiluodon tapauksessa oli kysymyksessä yhä toimiva yritys. Kysyn vain, mitä konkursin tehneeltä toimintansa lopettaneelta yritykseltä voitaisiin saada, vaikka se tuomittaisiinkin. Ainakaan mistään en ole lukenut tietoa, että juuri tässä tapauksessa työntekijät olisivat tuomiosta huolimatta jääneet ilman palkkojaan.

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Rakenteet vai asenteet kehityksen tiellä? Tarvitaanko kehitystä vai pelkästään muutosta? Voimmeko enää kehittyä ja kehittää?

Mitä azteekit tekivät, kun kulttuurilla meni huonosti? Kuningas neuvotteli pääpapin kanssa, ja pääpappi teki mitä osasi. Vastaus ongelmiin oli ihmisuhrit, ja kun meni oikein huonosti, uhrattiin jopa 4000 henkeä päivässä. Eli sitä samaa kuin ennenkin, mutta luvut suuremmiksi.

Mitä nykyään tehdään? Luodaan rahaa tyhjästä, annetaan se rikkaille, ja jos joku pankki menee prosessissa nurin, pelastetaan se. Lisäksi Kiinassa rakennetaan kulissikaupunkeja ja asuntoja, jotka valtio sitten ostaa pitääkseen hinnat ylhäällä. USA:ssa taas keksitään keinotekoisia konflikteja ja paisutetaan sotilassektori valtavaksi. Euroopassa häivytetään kansalliset rajat, koska monet pikkuvaltiot ovat liian pieniä hyödyntämiskohteita ylikansallisille yhtiöille.

Mutta ongelma (lähinnä todellisen kasvun puute) säilyy. Miksi siis menettelyjä ei muuteta? Joku aina hyötyy nykyjärjestelmästä, ja poliittisesti on helpompaa estää muutokset kuin yrittää mitään, ja koska eriarvoistava politiikka tosiaan hyödyttää joitakin tahoja, nämä eivät edes huomaa elämäntilanteensa poikkeuslaatuisuutta, vaan ympäröivät itsensä kuplalla (mm. massamedialla, jonka omistavat).

Joitakin säätöjä on tietysti silloin tällöin tehtävä. Esim. jos globalisaation paikallistalouksia köyhdyttävä ja haurastava vaikutus alkaa tulla ilmiselväksi, lisätään pelkoa ja rajoitetaan globalisaatiota suurvaltapoliittisin klikein ja kaupparajoittein. Valtaapitävien kannalta ainoa käytettävissä oleva globalisaation rajoite on jokin satunnainen tekosyy.

Kaikessa tässä sosdem on keskeisessä asemassa. Kun kokonaiskuvio ei hahmotu omille äänestäjille, ei ole välttämätöntä tehdä yhtään mitään. Sosdem. -poliitikon kannalta on viisasta olla puhumatta asioista niiden oikeilla nimillä, koska puolueen koko ja siten valta riittävät nykyiselläänkin.

https://www.oftwominds.com/blogdec18/entrenched-el...

Käyttäjän ArvoTammela1 kuva
Arvo Tammela

Heinonen, eikö toimittaja Hämäläinen puhunut mitään ohjelman aikana. Ymmärsin kirjoituksesi alusta, että hänkin oli Ykkösaamun vieraana Hyssälän tavoin. Eikö näin joulun alla pesunkestävä demari, eläkkeellä oleva toimittaja, olisi voinut unohtaa kepukaunaisuuden ja kirjoittanut ihan tasapuolisuuden nimissä edes yhden lauseen Hämäläisen puheista, sillä minulta jäi ohjelma katsomatta.

Hyvää ja tasa-arvoista joulun aikaa Heinoselle ja kaikille muillekin kirjoittajille ja lukijoille toivottelee kepulainen Arvo Laukaasta.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Hämäläinen ei ollut eikä ole niin yksisilmäinen kuin Hyssälä. Hän oli lähinnä analyyttinen. Blogissas olisi ollut aika vaikeaa eritellä esiintymisen ewroja. Sen vuoksi rajasin kirjoituksen Hyssälän kantoihin, jotka toden totta ovat niitä vanhanaikaisimpia, mitä on olemassa. Lähtökohtanahan Hyssälällä oli, että kun asenteet eivät muutu, pitää muuttaa rakenteita, mutta eihä'n siten mitään aitoa tulosta aikaan saada, kun samat henkilöt vanhoine asenteineen siirtyvät vain toisenlaiseen organisaatioon.

Käyttäjän ArvoTammela1 kuva
Arvo Tammela

Heinonen, nythän sinä vitsin murjaisit Hyssälän asenteista. Mieti kaikessa rauhassa, minkä porukan asenteet eivät muutu vaikka sokea reettakin on nähnyt jo pitkään sen, että nimenomaan rakenteiden pitää muuttua. Koska edellinen kommenttini päättyi niin kuin päättyi, haluan kunnioittaa sitä enkä halua kommentoida eläkkeellä oleva toimittajan "asiantuntevaa" kommenttia enempää.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino

Hyvin harvoin saa kuulla tai lukea ay-liikkeen vastinetta näihin syytöksiin.

Siksi vaalien alla on aina hyvä alkaa heittämään näitä juttuja,koska ay-liike ei saa edes puheenvuoroa mediassa.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Miksi sekoittaa samaan keskusteluun valtionhallinnon ja työmarkkinoiden kokonaisuudet? Onko tässä jokin tarkoitushakuisuus taustalla? Valtionhallinto toimii lakien ja resurssien ohjaamana, kun taas työmarkkinat ovat sopimusjärjestelmä, joskin työlainsäädäntö antaa sille raamit.

Nykyinen pyrkimys toteuttaa hallintoa bisnespohjalta tulee aiheuttamaan katastrofin toteutuessaan.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Sekä valtion hallinossa että työmarkkinoilla toimivat samat säännöt. Vallassa olevat pönkittävät asemiaan. Useimmiten he vaativat uudistuksia, joiden esteenä itse ovat. Kun omaa toimintaa ja ajattelua ei muuteteta, vaaditaan rakenteiden muuttamista, jotta ne sopisivat paremmin omiin tavoitteisiin.

Tämä kehä on tällaisenaan pyörinyt niin kauan kuin muistan. Toisaalta on ajoittain tosi vakavassa tilanteessa tehty onnistuneita rakennemuutoksia. Ensimmäisenä tulee mieleen 1960-luvulta Hämäläisen ja Hetemäen sekä valtiovallan välinen kolmikantasopimus, jolla purettiin silloinen indeksijärjestelmä ja tehtiin päätös viisipäiväiseen työviikkoon siirtymisestä. Pohjalle vielä sovittiin työeläkejärjestelmästä.

Seuraavaksi ehkä nousee Kalevi Sorsan vetämä korpilahden konferenssi, jossa sovittiin talouden uudistamisesta. Korpilahden hengestä on puhuttu paljon sen jälkeen. Parhaimmillaan se on työnantaja-ja työntekijäjärjestöjen yhteistyötä valtiovallan ohjauksessa, mutta ei määräysvallan alla.

Seuraava suuri ratkaisu oli SAK:n puolelta Lauri Ihalaisen neuvottelema työmarkkina- ja talousratkaisu 1993. Sinä sovittiin työntekijän töeläkemaksuosuudesta, joka käytännössä oli ansiotason lasku. Sopimus ja siihen liittyvät lait tulivat voimaan vuoden 1994 alusta. Sanatarkasti tämä sopimuskohta kuuluu: "Vuoden 1994 alusta laskennan pohjana olevista palkoista vähennetäänko. vuonna sovellettu työntekijän maksuosuus. Vähennys rajoitetaan kuitenkin korkeintaan siihen prosenttimäärään, jolla palkansaajien reaaliansiot ovat työntekijän työeläkemaksun voimassoloaikana nousseet." Määritelmää tarkennettiin vielä virkkeellä: "Työntekijän eläkemaksulla ei ole tarkoitus muuttaa työaikaisen palkan antaman toimeentulon ja eläkkeen antaman toimeentulon keskinäistä suhdetta".

Ratkaisuun liittyy vaikeasti ymmärettävä seuraus. Mitä suurempi oli työntekijän työeläkemaksu, sen pienempi oli eläkkeen perusteena oleva palkka. Kokonaisuutena on kysymys melkoisesta tulonsiirrosta työntekjöiltä työnantajapuolelle, mutta se toimi. Työällisyys koheni samoin valtion talous.

Samantapainen uudistus oli Lipposen hallituksen aikaansaama eläkeindeksin muutos. Silloin oli käytössä ns. puoliväli-ihdeksi, jossa eläkkeitä korotettiin puoliksi eläkeindeksin ja palkkatasoindeksin perusteella. Lipposen hallitus muutti indeksin suhteelle 20/80. Palkkaindeksin osuus eläkkeiden nostossa on 20 ja elinkustannusindeksi 80 prosentia. Eläökeindeksiä on yritetty monen kertaan palauttaa puoliväli-indeksiksi, mutta voimassa se vain yhä on ja pysyykin. Syynä on Suomen väestön ikärakenteen muuttuminen entistä epäedellisemmaksi.

Viimeisenä on tämä kiky, jonka vaikutuksia parhaillaan arvioidaan. Senkin pohjana oli tavoite helpottaa yritysten toimintaa. Se on aina merkinnyt työntekijöille hetkellistä menetystä, mutta samalla on luotu edellytyksiä työllisyyden kohenemiselle. Niin on käynyt nytkin, joskin paljolti suhdanteiden ansiosta, mutta ei kiky-ratkaisu silti merkityksetönkään ole ollut.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset