viljoh9

Olipahan pinnallinen puhe

Presidentti Sauli Niinistö piti uudenvuoden puheensa. Hän esitteli maailman ja kotimaan tilannetta melko laajasti. Esille nousi 100 vuotta sitten päättyneen I maailmansodan muistotilaisuus Pariisissa ja nykyinen keltaliivien toiminta.  Venäjä lisää varustautumistaan, USA vetäytyy. Kokonaisuutena epävarmuus on lisääntynyt. Tilanteen syihin Niinistö ei paneutunut millään tavoin, ellei sellaisena pidä jokaisen meidän vastuutamme ilmaston lämpenemistä vastaan.

Jokainen voi tehdä jotain, mutta kyllä siinä varsinainen perimmäinen syy jää taustalle. Kyllä tuotannon ja kulutuksen rakenteella on jotain tekemistä sen kanssa, miten ihmiset toimivat. Tätä yhteyttä Niinistö ei tuonut millään tavoin esille. Hän tyytyi jokaisen esittämänsä ongelman kohdalla ympäripyöreään vastaukseen.

Niinisö korosti, että Suomi on demokraattisin ja turvallisin maa maailmassa. Siinäkin hän sivuutti täysin epätasa-arvoisuuden lisääntymisen. Sen sijaan hän korosti, että kaikilla on ja pitää samat mahdollisuudet opiskeluun ja toimeentuloon. Se vain ei nyky-Suomessa pidä paikkaansa. Ei meillä muuten olisi niin paljon syrjäytyneitä ja varsinkaan syrjäytyviä nuoria.

Maahan muutostakin Niinistä puhui hyvin yleisellä tasolla Suomi tarvitsee työperäistä maahanmuutto. Lisäksi meidän pitää auttaa pakolaisia ja mahdollisesti nostaa kiintiöpakolaisten määrää. Samalla hän pahoitteli sitä, että aidosti hädänalaisten mukana Suomeen tulee väkeä, joka rikollisella toiminnallaan pilaa mahdollisuuksiaan.

Puheesta ei kylläkään saanut mitään käsitystä siihen, miten lisääntyvän pakolaisuuden kanssa pitäisi toimia, paitsi tietysti sen hurskas toivomus, että Euroopan pitäisi toimia yhtenäisemmin.  Sama koski turvallisuuspoliittista tilannetta, ei mitään vihjettä siitä, miten Suomen pitää käytännössä toimia. Sellainen luottamus puheesta ilmeni, että asemamme maailmalla on vahvistunut. Siten Niinistö tavallaan mutkan kautta korosti omaa toimintaansa ulkopolitiikassa, jonka hän kieltämättä on hoitanut hyvin.

Se minun mielestäni puheesta ilmeni, että asioita käsiteltiin paljolti yksilötasolla ja erillisinä asioina, kuten ilmastonmuutos. Yhteiskunnan rakenteet, jotka ylläpitävät ja lisäävät eriarvoisuutta jäivät kokonaan sivuun samoin se tuotannon ja kulutuksen rakenne, joka on johtanut maailmanlaajuiseen merien ja muunkin ympäristön saastumiseen. Hyvä sujuvasti puhuttu puhe, mutta toislaitainen ilman yhteiskunnallista otetta.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (80 kommenttia)

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Pintapuolisuudessaan kuitenkin Niinistön paras uudenvuodenpuhe tähän asti. Ei oikeastaan muuta vastustettavaa kuin valtion vastuun sysääminen jumalalle viimeisessä virkkeessä.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Jep. Ja aika vähän käännettyä sanajärjestystä.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Niinpä. Yhteiskunnan vastuu sivuuttui puheessa täysin. Ei demokratiankaan toimivuus ole itsestään selvyys. Demokratian nimissä maailmassa toimii monia diktaattoreita. Suomen poliitikoilla on suuri vastuu siitä, että Suomessa toteutuu aito demokratia. Kohta päättyvällä hallituskaudella demokratia on ajoittain horjunut demokratian nimissä tietenkin.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #6

Selitätkö viimeisen lauseesi: "Kohta päättyvällä hallituskaudella demokratia on ajoittain horjunut demokratian nimissä tietenkin."

Mitä tarkoitat?

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #26

Sipilän toimintaa. Heti alkuun hän uhkaili pakkolaeille, jos hänen vaatimuksiinsa ei suostuta. Sitä vatulointia ja huolimatonta lakien valmistelua se on ollut koko hallituskauden.

Käyttäjän VesaLevonen kuva
Vesa Levonen

Paljon vanhan toistoa, mikä on jo moneen kertaan kuultu.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Myös tasavallan presidentin on Suomessa puhuttava pinnallisesti, ettei leimaudu vihapuhujaksi.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Jo Pietikäisen blogissa ehdin todeta Niinistön puheen olleen arvojohtajan puheeksi aneeminen, olematon. Yhteiskuntaamme eniten sisältä syövään ongelmaan, eriarvoistumiseen, ei Niinistö puuttunut sanallakaan.

Käyttäjän amgs kuva

En ole seuranut kovin hyvin uutisia Ranskan mellakoista, mutta sen verran olen ymmärtänyt, ettei ne keltaliivit ole anarkisteja.Miksi siis pitää leimätä kaikkia keltaliiveja anarkisteista? Voisiko joku kertoa miksi nyt on tapahtunut noin? Kiitos!

Käyttäjän mjkrie kuva
Mika Riekki

Varmaan samasta syystä kun kaikki mielenosoituksiin osallistuvat persut ovat joidenkin mielestä uusnatseja, niiden muutaman hihhulin vuoksi.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Eihän Niinistö mitenkään leimannut "kaikkia" keltaliivejä anarkisteiksi, ei edes natseiksi. Kuuntelehan puhe uudelleen.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Parin edellisen presidentin puheet syleilivät maailmaa alusta loppuun. Ei ollut köyhien ja syrjäytettyjen puolesta sanoja teoista puhumattakaan. No toki sisäpolitiikka ei presidentille kuulukaan.

Onneksi nyt presidentti otti kantaa tärkeimpiin asioihin marginaalijuttujen sijaan.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Toimi Kankaaniemi: "presidentti otti kantaa tärkeimpiin asioihin.." En minä vain mitään kannanottoa huomannut, yleisiä toteamuksia vain. Voisitko täsmentää, mitä kannanotoilla tarkoitat?

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Kyllä Niinistön puhe aina haloskan taruilut voittaa. Tietenkin olisin voinut odottaa Niinistöltä enemmän oman kansan etujen puolustamista.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Nayttää koko puhe olevan mm. Keskisuomalaisen nettisivulla. Sieltähän sen voi lukea. Monia kannanottoja, mutta ei koskaan Suomen presidentti kyennyt ratkaisemaan maailman kriisejä. Niinistö kuitenkin vaikuttamaan paremmin kuin edeltäjänsä, joilla ei ollut suhteita kaikkiin tärkeisiin tahoihin.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Eriarvoisuudesta hokeminen jos mikä olisi ollut vanhan toistoa. Se oli aina Halosella teemana joka Uusi Vuosi. Suomen tasa-arvoisen yhteiskunnan huomioiden juuri tuota aihetta ei ole syytä korostaa korostamisesta päästyään kun muitakin aiheita on.

Tasavallan presidentti on koko kansan presidentti ja siksi hänen on tällaisessa koko kansalle suunnatussa puheessa syytäkin puhua hyvin harkitsevasti. Tämän tyylisiähän Uuden Vuoden puheet yleensä ovat.

Mielestäni olennaisin pointti hänen puheessaan oli eurooppalaisten yhteiskuntien vaara ajautua ulos perinteisistä arvoistaan. Positiivisena pidin myös sitä, että ilmastonmuutosteemasta yllättäen ei pitkään vouhotettu, vaan se sai osakseen vain lyhyen maininnan.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

Kysyä saattaa, kuinka monen Suomen kansalaisen sydämen tuntoja tämä TP:n puhe kokonaisuudessaan noudattaa.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Jaa, silloinko ollaan koko kansan asialla, kun köyhät, syrjäytyneet ja työttömät unohdetaan? Mielestäni hekin ovat suomalasia. Sen päälle Suomessa asuu melkoinen joukko syrjäytettyjä muiden maiden kansalaisia.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen

SDP on aina ollut painamassa alas kansan köyhimpiä. Olette aina uhonneet ansiosidonnaisen sosiaaliturvan puolesta.

Nyt haluatte riistää pienituloisilta leivän suusta elintasopakolaisten hyväksi. Eikö teidän omatuntonne koskaan herää? Eikö olisi paras ensin keskittyä omiin köyhiin ensiksi?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #16

Mitähän mahtavat olla "omat köyhät"? Ehkä orjanomistajilla sellaisia voisi olla. Ei teidän ruotsalaistenkaan joukossa kuitenkaan orjia ole omistettu enää vuosisatoihin.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #19

Tarkoitin Suomessa olevia köhiä. Ruokajonot todistavat, että Suomessa ei ole kaikki kunnossa. Suomessa on köyhiä, joita valtio ei voi auttaa. Toinen arvokeskustelu on sitten siitä, onko tämä tilanne täysin normaalia. Tähän arvokeskusteluun ei taida SDP olla kypsä vieläkään?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #20

#20. On valitettavasti täysin normaalia, että kaikki ei ole kunnossa. Asiat pitää tietenkin yrittää saada kuntoon. Sinänsä olen samaa mieltä siitä, että demarit ovat puhuneet liikaa ansiosidonnaisesta turvasta, joka perustuu menneen maailman työelämäkuvaan.

En kuitenkaan ymmärrä, mitä tarkoitat väitteelläsi: "Nyt haluatte riistää pienituloisilta leivän suusta..."

Kuvitteletko, että perusturva on jotenkin porvarien keksintö, tai että demarit olisivat jotenkin pienentämässä työttömyysturvaa, opintotukea, eläkkeitä tai jotakin? Vai onko mielestäsi tosiaan jotenkin suurtakin väliä sillä, minkä väriselle köyhälle perusturvaa maksetaan?

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #16

Mitä väärää on ansiosidonnaisessa sosialiturvassa ja eläkkeissä. Sehän tarkoittaa vain sitä, että kansalaisen tulotaso on suhteutettu palkkaan sairauden sattuessa ja eläkkeelle siirryttäessä. Nykyisellään kylläkin eläkeläisen tulotaso kehittyy taitetun indeksin vuoksi palkkatsoa heikommin.

Oikeudenmukaisempi itse ansaittu ansiosidonnainen etuus on kuin tasaeläkkeet eli kaikille sama, vaikka parempituloinen on maksanut veroja jopa moninkertaisesti pienituloiseen verrattuna. Sekö on tasa-arvoa, ettei itse voi vaikuttaa mitenkään tulevaan toimeentuloonsa?

Se kyllä johtaisi siihen, että ne, joilla varaa on, tekisivät itselleen erilaisia vakuutuksia eli rahoittaisivat minimiä paremman toimeentulon erikseen. Sekin mahdollisuus kait pitäisi kieltää, jotta kaikilla olisi mahdollisimman kurjaa sairaustapauksen sattuessa ja viimeistään eläkkeellä.

Käyttäjän Luntatupaan kuva
Pertti Väänänen Vastaus kommenttiin #23

Täällä Ruotsissa on tuloille työeläkkeissä kuukausiansioille katto (nykyisin noin 4000€/kk), minkä jälkeen ei ansaita eläkkeitä itselle vaan toisille.

Sirpa Abdallah

Juurikin noin Viljo. Saman huomion tein TP:n puheesta kuin sinäkin kirjoitat. Mielestäni aivan liian suuren huomion Niinistö otti puheessaan Ranskan keltaliivien tapahtumiin, sillä se on tuon maan sisäisestä politiikasta johtuvaa kritisointia ja se johtuu taas EU:n kokonaispolitikoinnista talouspolitiikassa, johtuen suurelta osin eurovaluutasta. Sitä paitsi Ranskan levottomuudet eivät suinkaan ole ainoita jäsenmaissa olevia levottomuksien ilmentymiä. Taitaa vain nuo levottomuudet lisääntyä nykyisellä eu-politiikalla.

En tiedä olenko oikeassa vaatiessani TP:n ottavan enemmän kantaa oman maamme kansalaisten hyvinvointiin, eikä niinkään muiden maiden, vaikkakin kannanottaminen koskee enemmän sisäpolitiikkaa. Tosin toivon myöskin maailmanlaajuisen rauhan puolesta näkemystä.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas Vastaus kommenttiin #17

#17

Perinteinen harhautus: katse palloon, joka pomppii ulkomailla (tässä tapauksessa Ranskassa), niin ei tarvitse olla näkevinään ja käsitellä sitä, mikä tapahtuu kotimaassa eli Suomessa.

Mielestäni, Sirpa, toivomuksesi sen osalta, että ulkopoliittisen katsauksen sijaan olisi haarukoitu kotimaan asioita ja olosuhteita, on täysin oikeutettu.

Nyt tuntuu, että on tarkoituksellisesti harrastettu ympäripyöreää aiheen vierestä puhumista, jotta ei tarvitse varsinaisesti ottaa kantaa kotimaan tilaan.

- - -

Mutta suurkiitos ohjaaja Aku Louhimiehelle (juuri sain katsottua filmin TV-version), että tarttui isänmaalliseen aiheeseen ja päivitti "Tuntemattoman". Hyvin pysyy taas mielessä se, että ei pidä lähteä merta edemmäs kalaan. Suomen seikkailut isoisten EU-pöydissä tulevat meille kalliiksi. Suomea puolustetaan parhaiten itsenäisestä Suomesta käsin, ja pitämällä kirkkaana mielessä missä raja kulkee ja miksi.

Käyttäjän toimikankaanniemi kuva
Toimi Kankaanniemi

Sisäpolitiikka ei kuulu presidentille. Niinistö pitää tästä kiinni... ehkä liiankin tarkoin. Eriarvoisuutta ei pidä hyväksyä, mutta pelkkä puhe ei auta ja vain siihen presidentti pystyy.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Toimi, pätkiikö muistisi? Tultuaan ensimmäisen kerran valituksi presidentiksi Niinistö painotti vaalien alla haluavansa toimia, mikäli tulee valituksi "kansakunnan unilukkarina" Millainen on sellainen kansakunnan unilukkari joka sulkee silmänsä sille mitä kotimaassamme tapahtuu, kuten leipäjonojen pitenimiset, lasten huostaanottojen määrä, ulosottossa olevien määrän kasvu, nuorten syrjäytymiset, jne.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Arto Granlund, ovatko leipäjonot pidentyneet viime vuonna? Tai edellisenä? Onko sinulla mitään katetta väitteesi pohjaksi? Tämä oli ainoa väite, johon en löytänyt luotettavaa tilastoa, jolla väitteesi olisi kumoutunut. Muiden väitteittesi osalta huomaa, etteivät väitteesi perustu tosiasioihin.

Lasten huostaanottojen määrä kasvoi vuonna 2017, suurin piirtein samalla määrällä kuin lasten huostaanottojen määrä pieneni vuotta aiemmin vuonna 2016. Huostassa olevien yhteismäärä pysyi vakiona.

Ulosottovelallisten yhteismäärä pysyi samana vuoden 2017 lopussa verrattuna edellisvuoteen. Vuoteen 2015 verrattuna kasvua on, mutta olemme avoimien velallisten lukumäärissä samalla tasolla kuin 2013 ja 2014, mutta huomattavasti alempana kuin vuonna 2012.

Nuorten syrjäytymistilastoja tarkasteltaessa huomaamme, että syrjäytyneiden ja syrjäytymisvaarassa olevien kokonaismäärä on tämän hallituskauden loppupuolella laskenut tuntuvasti.

Heinonen ja Granlund eivät huomaa, että yhteiskunnan alimman desiilin tulotaso on noussut muuta yhteiskuntaa ripeämmin. Absoluuttinen köyhyys on vähentynyt. Lasten köyhyys on kyllä lisääntynyt. Mutta kun puhutte yhteiskunnan epätasa-arvon lisääntyneen, väitteelle ei löydy tilastollista katetta.

Jos vertaatte alinta desiiliä ja vertaatte sitä ylimmän desiilin ylimpään kymmenykseen (hyvätuloisin prosentti), saatte tilaston näyttämään haluamaltanne. Mutta ette ota huomioon, että hyvätuloisin prosentti menetti tuloistaan eniten, reilusti yli 10 %, vuonna 2008. Edelleenkään tuon ylimmän prosentin tulotaso ei ole lähelläkään edellistä huippuvuotta 2007. Sen sijaan alimman desiilin osalta tulotaso on jo nyt vuoden 2007 tasoa korkeammalla.

Eriarvoistumisen mittarina voitaisiin käyttää esimerkiksi alimman desiilin ylärajan ja ylimmän desiilin alarajan välistä erotusta. Se on kasvanut 1 000 eurolla kahdessatoista vuodessa. Prosentteina desiilien välinen ero on kasvanut alimman desiilin mediaanitulon kasvua vähemmän. Tuloero näyttää tuolla perusteella viimeisen kymmenen vuoden sisällä laskeneen.

Oikeistohallituksen raippavero puree. Tilastokeskuksen fraktiilikohtaisessa tulossa verrataan ekvivalentteja bruttotuloja.

http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatF...
https://thl.fi/fi/tilastot-ja-data/tilastot-aiheit...
https://www.stat.fi/til/uloa/2017/uloa_2017_2018-0...
https://yle.fi/uutiset/3-10127622

Granlundin ja Heinosen puheita ohjataan työväentaloilta. Viitekehyksessä unohdetaan tosiasiat ja tilastot. Puhutaan vain siitä, miten asioiden halutaan äänestäjille näyttävän. Väitteet ovat irrallisia ja riittävän epämääräisiä, jotta mielikuvaa saadaan korostettua, liioiteltua ja valehdeltua.

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Niemeläinen, sinä takerrut viime vuosiin, itse puhun pitkäjänteisemmästä ajasta, esim 2000-luvulla lasten huostaanotto on kaksinkertaistunut. Nyt on lähdettävä elkuviin kasomaan Freddy Mercury:n tarinaa, palataan.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #40

Mutta lasten huostaanottojen osalta on tehty myös lainsäädännöllistä muutosta ja lastensuojelukriteeristöä on tarkennettu. Joku kirjoitti blogin, jossa todettiin, että 20% 70-luvun lapsista olisi nykykriteereillä huostaanotettu.

FM-viihdepläjäyksestä puheenollen: kävin itse viime perjantaina katsomassa Juice-elokuvan.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Heinonen: "Siinäkin hän sivuutti täysin epätasa-arvoisuuden lisääntymisen."
Katsotko kommenttini 25.

Miten epätasa-arvoisuuden lisääntyminen yhteiskunnassamme sinun mielestäsi on osoitettavissa?

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Ainakin pääomatulot ovat kehittyneet ansiotuloja paremmin. Kyllä se samalla tarkoittaa tuloerojen kasvua, vaikka palkkojen tosoerot ovat säilyneet tai jopa kaventuneet. Muistutan myös siitä, että kikyn toteutuksessa lyhennettiin julkisen sektorin työntekijöiden lomia. Kun vuosilomakorvaukset pienenivät, heidän vuosiansionsa laski.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Hoette tuota Arhinmäen käyttämää tulohuijausta. Ylimmän desiilin tulojen sanotte kasvaneen 4,4 %.
https://www.uusisuomi.fi/raha/267392-historian-suu...

Ylimmän desiilin keskiarvotulo on kasvanut vuodesta 2016 vuoteen 2017 4,376 %, siis noin 4,4 %. Samaan aikaan alimman desiilin keskiarvotulo kasvoi 2,2 %.Ylimmän desiilin mediaanitulo on kasvanut sen sijaan vain 1,02 %. Alimman desiilin mediaanitulo kasvoi 1,5 %.

Mistä tämä suuri poikkeama mediaanin ja keskiarvon kohdalla johtuu? Se johtuu yksinkertaisesti ylimmän desiilin ylimmästä desiilistä. Tuon hyvätuloisimman yhden prosentin keskiarvotulo kasvoi yli 10 % vuosien 2016 ja 2017 välillä, mediaanituloissa sekin vain 7,1 %. Helposti voimme keskiarvon ja mediaanin erosta havaita että edelleen tilanne on vielä tuossakin joukossa ylimmän promillen hyödyksi.

Mutta jottemme kateuteemme ihan tukehdu, verrattakoon ylimmän prosentin tuloa vuoteen 2007. Kaikissa muissa tuloluokissa sekä mediaanitulo että keskiarvo ovat vuoden 2007 tulotason yläpuolella paitsi ylimmän prosentin kohdalla. Tuo hyvätuloisin prosentti on edelleen menettänyt tulotasossa vuoden 2007 tulotasoon verrattuna.

Viime vuosien ylimmän desiilin muutoksessa on kyse siis tuon kaikkein hyvätuloisimman yhteiskuntaryhmämme kuoppakorotuksesta. He kuitenkin menettivät tuloistaan vuosina 2007-2008 kaikkein eniten, 13,4%.

Pääomatulojen osalta muutos alaspäin oli huomattavasti ansiotuloa suurempi vuonna 2008. Vertailu vuoteen 2007 osoittaa vääjäämättä, että alimman ja ylimmän desiilin välinen ero ei ole kasvanut. Eikä se pitkällä tarkasteluvälillä juuri kasva tulevaisuudessakaan.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Ei lomia lyhennetty. Lomarahoja leikattiin 30% ja työtunteja tuli samanverran lisää kuin muille. Hallitulsrn tavoite oli, että julkisella ei olisi muita pidempiä lomia ja oikeinhan se olisi. Tosin ei totetunut.

Kiistatta ay-pomojen ja varmaan liittojen työntekijöiden palkat ovat kasvaneet rajusti.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Viljon kanssa olen ollut liiankin usein eri mieltä, mutta nyt, kerrankin, menee yhteen! Sale on juuri samanlainen juristisielu kuin tuo Tarja: puhuu melkoisen paljon, sanomatta kuitenkaan yhtään mitään..kauheaa kapulakieltä(kin).

Ei millään tasavallan unilukkaria, vain (ainakin minulle) salolainen, umpitavallinen kunnallispoliitikko.

Muutenkin, molemmat, niin Tarja kuin Sale, ovat ihmisinä (sisäpiirin mukaan) aivan samanlaisia äkäpusseja..ja saavat olla minun puolestani.

Viimeinen pressani oli Urkki (Lasse Lehtisestä huolimatta) ja Manu hyvänä ja tyylikkäänä kakkosena.

Sale olkoon, mikä on: työväen presidentti, muttei ainakaan minun, ei edes "yleisen mielipiteen" vuoksi..

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Odottiko joku jotain muuta kuin pinnallista ja ympäripyöreää liirumlaarumia?

Lopetin presidentin uudenvuodenpuheiden katselun jo monta monta vuotta sitten turhana ajanhukkana. Hukkaan aikani mieluummin johonkin muuhun. Kuten esimerkiksi presidentin puheeseen pettyneiden kommenttien kommentointiin...

Niin, ja hyvää alkanutta vuotta itse kullekin!

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Vuonna 1993 olisit voinut hiljentyä pääministerin uudenvuodenpuheen ääreen.

Tasavallan presidentti Mauno Koivistolla ei ollut Suomen kansalaisille mitään sanottavaa, joten pääministeri Esko Aho piti puheen 1.1.1993.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Urkki oli aikanaan ylivoimainen sekä hyvässä että pahassa. Hän suometti Suomen. Samalla vahvisti suhteitamme länteen. Paradoksi oli siinä, että mitä luottavammat suhteet Suomen johdolla on Neuvostoliittooon, sen enemmän se antoi vapauksia suhteessa muuhun Eurooppaan.

Yhtä kaikki Neuvostoliiton valvonnassa Suomi oli vuosikymmeniä. Sieltä määrättiin vähintäänkin se, keitä ei "yleisten syiden" vuoksi hallitukseen saa ottaa. Käytännössä Kekkonen ohjaili Neuvostosuhteittensa avulla Suomen politiikkaa.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel

Juuri niin Lasse "Tupakka" Lehtinen yrittää sanoa (nöyrällä "Minä ja Kekkonen"-selfiellään), mutta onneksi meitä muitakin on muistelemassa lähimenneisyyttä..

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Onneksi meitä Kekkosen aikalaisia on muitakin. Itseäni Kekkosen aikainen rähmälläänolo lähinnä hävetti. Aktiiviseen suomettumiseen pyrkinyt TP voi näköjään olla jonkun käsitys hyvästä presidentistä.

Onneksi meitä on muitakin muistelemassa kuin Schepel.

Käyttäjän ilmari kuva
ilmari schepel Vastaus kommenttiin #35

Kekkonen oli ylivoimainen ja isänmaallinen pelimies, kuten Jari Tervon dokumentti hienosti todisti. Tehkää perässä..

Kekkonen vei niin Nikitan kuin Brezunkin, mutta tällaiselta ulkopuoliselta vaikuttaa siltä, että Putin vie parhaillaan Salen..

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #37

"Kekkonen vei niin Nikitan kuin Brezunkin, mutta tällaiselta ulkopuoliselta vaikuttaa siltä, että Putin vie parhaillaan Salen.."

Putinia, kuten koko venäjän kansaa, tuntuu vaivaavan järjetön pyrkimys vaikuttaa maailman tapahtumiin ja hallita niitä enemmän kuin mikä on Venäjän väestömäärän ja talouden osuus maailman väestömäärästä ja maailmantaloudesta.

Niinistöllä on edessääm jokseenkin mahdoton tehtävä, jos hän pyrkii vaikuttamaan tähän venäläiseen hulluuteen.

Sitä tärkeämpää on yrittää pyrkiä pitämään yhteyttä Venäjälle ja pyrkiä pitämään luottamukselliset välit, jotta Suomessa varsinkin valtion johto pysyisi kärryillä siitä miten tämä venäläinen hulluus etenee ja millaisiin toimintamuotoihin se voi johtaa, niin että osataan varautua ajoissa.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #37

Se, että Kekkonen vei ketään, on yksin Urkkitiedotuksen tuottamaa mielikuvasatoa. Neuvostoliitto tarvitsi länsimaisia tuotteita ja valuuttaa ja Suomi tuotti sitä, mitä Neuvostoliitto tarvitsi.

Kekkonen oli uskollinen alamainen, jonka annettiin hallita Suomea, kunhan teki sen oikein. Suomi oli Kekkosen aikana hampaaton ja tahdoton.

Sauli Niinistö pyrkii viemään Suomea samanlaisen maailmanpoliittisen rauhanrakentajan rooliin kuin Kekkonen oli kabinettinsa ja valjastamansa median esillenostamassa kuvassa. Olet oikeassa siinä, että Putin vie Niinistöä. Ihan samalla tavalla kuin Breznev ja Hrutshev veivät Kekkosta.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

"Yhtä kaikki Neuvostoliiton valvonnassa Suomi oli vuosikymmeniä. Sieltä määrättiin vähintäänkin se, keitä ei "yleisten syiden" vuoksi hallitukseen saa ottaa."

Saatiin rakennettua hyvinvointivaltio. Neuvostoliiton lakkauttamisen jälkeen hyvinvointivaltiota alettiin purkaa ja alkoi paluu 1800-luvun yhteiskuntaan.

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Minusta Niinistön puhe oli varsin hyvä. Rohkeakin. Sitä valmistellessa oli selvästi priorisoitu mikä on oleellista tulevaisuuteen valmistauduttaessa. Valtiomiehen puhe voi vaikuttaa äkkiseltään pinnalliselta ja kuivalta, sillä sen tason puheella on oltava laaja keila. Sen on tavoitettava kuulijana niin kadunmies kuin valtiomieskin.

Tälläisen puheen analysointi vaatii paljon tarkempaa pelisilmää kuin jonkin mielipiteen lukeminen yleisöosastolta.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Timo Kohvakka

Tässä se "pihvi" juuri on ! Ei presidentti voi puheessaan ottaa kaikenkattavaa vastuuta ja antaa lupauksia joihin hänen kykynsä ovat riittämättömät.

Puhe on kirjoitettu kansalaisille kuultavaksi, kaikille tasapuolisesti, sekä niille ryhmille ja päättäjille joiden tehtävänä on laittaa asiat tolalleen.

Presidentti Niinistö toi mielestäni hyvin esiin ne huolet joille pitää jotain tehdä suhteellisen pikaisesti, jos kuulija ei niitä löytänyt, siinä oletuksessa, että presidentti panee asiat järjestykseen ja vain ne asiat jotka kuulija pitää itse tärkeänä. Sehän on selvää, että siitä seuraa pettymys !

Käyttäjän TimoKohvakka kuva
Timo Kohvakka

Aivan. Tuota ajoin takaa. Ja jaan ajatuksesi siitä että kun ei Niinistön puheesta ollut oman aatteen käsikassaraksi, se oli joillekin pettymys.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Melkein voisin tällä kertaa allekirjoittaa koko blogin sanoman. Tällä kertaa olen blogistin kanssa yhtä mieltä ja analyysi presidentin puheesta oli tarkka ja osuva.

On yksi asia mitä presidentti ei ottanut esille, mutta jonka presidentin olisi mielestäni pitänyt ottaa esille, mutta ei ottanut. Se asia oli paneutuminen Euroopan ongelmien todellisiin syihin, eli mistä todella on kyse niin Italian populistien, Englannin brexitistien, kuten myös Ranskan keltaliivien protestoinneissa.

Minun mielelestäni kyse on siitä että kun tämän pitkään vallinneen liberaalin talouspoliittisen ajattelun on todettu tuottavan keskimäärin niin hyviä tuloksia talouden alueella, unohdetaan samalla sen aiheuttamat ongelmat.

Ne on niitä samoja ongelmia jotka aikoinaan johtivat kommunismin nousuun ja verisiin tapahtumiin Venäjällä, sekä natsismin nousuun Saksassa ja sen aiheuttamaan verilöylyyn Saksassa ja koko Euroopassa.

Yhteiskunnallisen epätasa-arvon ei pitäisi antaa kasvaa, sillä huolimatta siitä miten hyvin asiat köyhimmällä väestönosalla ovat, elintasoerojen syntyminen nostattaa katkeruutta ja vihaa parempiosaisia vastaan ja se johtaa sellaisiin epärationaalisiin ja epäviisaisiin ilmiöihin kuten vihanlietsonta ulkomaalaisia vastaan Suomessa, keltaliivien kapina Ranskassa, populistien voitto Italiassa, Trump USA:ssa ja brexit Englannissa.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Kiitos Arto. Olen samaa mieltä. Blogissani en esittämiäsi asioita esille nostanut. Mielessä kyllä kävi, mutta ne mukaan ottaen blogista olisi tullut kovasti ylipitkä.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas

#41

"Yhteiskunnallisen epätasa-arvon ei pitäisi antaa kasvaa...".

Mutta niin vain pusataan hallituksen piirissä saatavuusharkinnan poistoa, mikä lisäisi yhteiskunnallista epätasa-arvoa.

On mielestäni hälyttävää, että Perussuomalaisia lukuunottamatta, mikään muu taho ei tunnista tilannekuvaa, jossa

a) Suomen kansalaisuutta päätavoitteenaan pitävä tulija on valmis työskentelemään ilmaiseksi tai jopa maksamaan saadakseen työpaikan, jonka avulla pääsee kiinni kansalaisuuteen, ja

b) henkilö, jolle ei myönnetä työlupaa, voi kuitenkin saada työpaikan, jos hän hakee sitä turvapaikanhakijana (ja täten tavoittelee pääsyä Suomen kansalaiseksi).

Suomen Perustan teettämän tutkimuksen mukaan nämä yllämainitut "optiot" sekä sotkevat työmarkkinoiden pakkaa (osin joidenkin tahojen toivomuksesta, jotta kantasuomalaisten palkkoja voidaan laskea) että lisäävät täten yhteiskunnallista epätasa-arvoa.

https://www.suomenperusta.fi/

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Mutta niin vain pusataan hallituksen piirissä saatavuusharkinnan poistoa, mikä lisäisi yhteiskunnallista epätasa-arvoa."

Ymmärrän hallituksen tuskan, koska he kokevat pääasialliseksi tehtäväkseen kakun kasvattaminen, mitä ei saada aikaan jos kaikki eivät mahdollisuuksiensa mukaan osallistu työelämään.

Niiden osalta joiden työpanoksen arvo ei vapailla työmarkkinoilla nouse kovin hääppöiseksi, tulee esiin henkilökohtainen valintakysymys, kannattaako työelämään sitten lainkaan osallistua. Hallituksen pitää yrittää tarttua tähän kysymykseen ja pitää yrittää tehdä työhön osallistuminen mielekkääksi myös niille joiden työpanoksen arvostus työmarkkinoilla on pieni.

Tässä on tietenkin ristiriita siihen nähden mitä aiemmin sanoin, siihen että eriarvoistuminen aiheuttaa tyytymättömyyttä, levottomuutta ja siirtymistä kannattamaan jotain ääriryhmiä, ymmärtämättä mistä niissä todellisuudessa on kyse. Halutaan vain protestoida koettua epätasa-arvoisuutta ja eriarvoisuutta ja hallitusta vastaan.

Hallituksen toimet, jotka tähtäävät siihen että työelämä tuntuisi mielekkäältä vaihtoehdolta myös alemmissa tuloryhmissä johtavat valitettavasti vain siihen että tyytymättömyys näissä ryhmissä kasvaa, mikä johtaa siihen että ihmiset siirtyvät vastustamaan hallitusta, siis ääriryhmien kannattajiksi.

En yritä tässä ja nyt keksiä mitään hyvää ratkaisua tässä nyt esiin nostamaani ongelmaan. Tiedän että se voitaisiin kenties ratkaista jollain perustuloratkaisulla, mutta pelkään että se kannustaisi edelleen työnteosta kieltäytymiseen, eikä suinkaan työntekoon, kuten jotkut erheellisesti luulevat. Kaikki pitäisi jotenkin saada työelämään mukaan, se on yhteinen etumme.

Taloudellista eriarvoisuutta pitäisi vähentää, sillä se johtaa vain kapinointiin ja epäterveisiin poliittisiin ilmiöihin. En keksi tähän hyvää konstia, nostan esiin vähemmön hyvän, mutta koetun konstin.

Eriarvoisuuden kasvu voitaisiin estää tulonsiirroilla, eli niin että paremmin toimeentulevia verotettaisiin enemmän ja siitä verosta sitten siirrettäisiin osa vähiten ansaitsevien tilille vaikkapa negatiivisen tuloveron kautta, se olisi parempi ratkaisu kuin jokin kansalaispalkka, eli rahan jakaminen ilmaiseksi.

Riippumatta siitä ovatko tulonsiirrot oikeudenmukaisia vai ei, ja mistä näkökulmasta, ne ovat mielestäni ainut keino, ainakin ainut mitä minä voin keksiä,
pienentää eriarvoisuutta markkinatalouden puitteissa ja estää ääriliikkeiden nousua poliittisiksi vaikuttajiksi.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas Vastaus kommenttiin #55

#55

"Ymmärrän hallituksen tuskan, koska he kokevat pääasialliseksi tehtäväkseen kakun kasvattaminen, mitä ei saada aikaan jos kaikki eivät mahdollisuuksiensa mukaan osallistu työelämään."

Jotakin minulta menee nyt ohi tässä kommentissa.

En ymmärrä mikä kohta liittyy hallituksen oletettuun tuskaan.

Ymmärrän sen, että saatavuusharkinnan poisto ei kokonaisuutena välttämättä aukea ihan kaikille, mutta arvelen, että ainakin osa suomalaisista ymmärtää tämän tarkoittavan sitä, että jos saatavuusharkinta poistettaisiin kaikkeen työvoimaan liittyen, Suomeen tulisi lisää ihmisiä sellaisten matalapalkka-alojen töihin, joista jo nyt kantasuomalaisetkin kilpailevat keskenään.

Saatavuusharkinta ei tällä hetkellä koske aloja, joilla on todellista pulaa työvoimasta, kuten esimerkiksi maataloustyöntekijät ja siivoojat, tai korkeampien palkkaluokkien erityisosaajat.

Jos Suomeen tulee ihmisiä matalapalkka-aloille tekemään töitä ilmaiseksi (esim. sukulaisen yritykseen) tai minimaalisella korvauksella, ei siinä verokakku juuri kasva. Päinvastoin, kuten Suomen Perustan tekemästä tutkimuksesta käy ilmi, tämä ilmaista työtä tekemään tuleva väki mitä suurimmalla todennäköisyydellä liittyy siihen joukkoon, jonka asumista ja toimeentuloa myöhemmin, kun kansalaisuus on myönnetty, tuetaan verovaroin.

Eli: jos yritykset Suomessa saavat überhalpaa työvoimaa ulkomailta, Suomen valtio subventoi tämän työvoiman ylläpidon, tai sen työttömäksi jäämisen.

Kannattaa lukea se tutkimus läpi. Se löytyy pdf-muodossa Suomen Perustan sivustolta.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #58

"Jotakin minulta menee nyt ohi tässä kommentissa."

Olet ihan oikeassa, sillä kommenttini meni sikäli pieleen että se koski enemmän hallituksen aktivointipolitiikkaa eikä varsinaisesti saatavuusharkintaa, mistä puhuit.

En kadu sitä mitä kirjoitin, mutta haluan nyt kirjoittaa vähän myös asiasta, eli saatavuusharkinnasta, enkä enää asian vierestä, eli aktiivisuusmallista, kuten edellisessä kommentissa, minkä aivan oikein huomasit. :)

Hallitusta huolettaa tietysti myös se että suomen elinkeinoelämä ei saa tarvitsemaansa työvoimaa rekrytoitua riittävästi ja riittävän kannattavasti Suomesta, mikä estää yritysten kasvua suomessa ja sillä tavalla valtion verotulojen myönteistä kehittymistä.

Se on nimittäin niin että jos yritykset eivät voi tuoda Suomeen tarvitsemaansa työvoimaa ulkomailta, yritykset siirtävät toimintansa sinne mistä tällaista työvoimaa on saatavissa, eli ulkomaille.

Tottakai hallituksen pitää yrittää huolehtia siitä että yritykset kasvavat mieluimmin Suomessa kuin ulkomailla, tämä koskee niin suomalaislähtöisiä kuin ukomaalaislähtöisiä yrityksiä, niin suomalaisomisteisia kuin ulkomaalaisomisteisiakin yrityksiä. Yleensä yritysten omistus onkin nykypäivänä enemmän kansainvälista kuin kansallista.

Ymmärrän tietenkin niiden suomalaisten harmituksen jotka jäävät itse kortistoon, yritysten palkatessa työvoimaa ulkomailta, mutta eihän hallitus voi mennä puuttumaan siihen mistä yritykset työvoimansa rekrytoivat.

Ihan yleisesti, omana kokemuksenani, voin sanoa että yhä useammin palveluammateissa tapaa eksoottisen näköisiä ja ulkomaalaisittan suomea mongertavia ihmisiä, tai vain eksoottisen näköisiä, mutta sujuvasti suomea puhuvia, tai tavallisen näköisiä mutta eksoottisesti suomea puhuvia ihmisiä.

Ihan noin mututuntumalla sanoisin että ilman ulkomaalaistaustaista työväkeä palveluammatit, sekä julkisella että yksityisellä puolella, olisivat suuressa työvoimapulassa.

Palveluissahan on se piirre että niitä ei ole helppoa viedä ulkomaille, kuten muuta toimintaa. Sen takia, koska palvelusektorin on toimittava Suomessa, palvelemassa suomalaisia, se on hyvin riippuvainen ulkomaalaisesta työvoimasta, koska kotimaista ei vain ole saatavilla.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas Vastaus kommenttiin #59

#59

Arto, nappaan sinut kiinni nyt tästä:

"Hallitusta huolettaa tietysti myös se että suomen elinkeinoelämä ei saa tarvitsemaansa työvoimaa rekrytoitua riittävästi ja riittävän kannattavasti Suomesta,"

Päästään sen kautta epämääräiseen, ei välttämättä mitattavissa olevaan käsitteeseen "riittävän kannattavasti" :-)

Mikä se on se "riittävän kannattavasti"?

Miten paljon pitää jäädä ja mihin, jotta voidaan sanoa, että yrityksen toiminta on "riittävän kannattavaa"? Miten tuotto-odotus rakentuu ja keneen sen on tarkoitus vedota? Mikä riittää?

Yrityksen tasetta voidaan pitää yhtenä tarkastelupisteenä, mutta kas, _taseenhallintaa_ harrastamalla tuloja voidaan hukata kaikenlaisiin mukaviin jemmoihin tai lämpimille saarille ennen kuin tasetta tarkastellaan.

Kaikenlaista yritteliäisyyttä on liikkeellä kuten tästäkin Metro-lehdessä 19.12.2018 julkaistussa, toimittaja Tuomo Pietiläisen kirjoittamasta jutusta pätkimästäni otteesta näkee:

"Pankkien ja instituutioiden varallisuutta hoitanut pankkiiri on saanut tuomion veropetoksesta. Espoon käräjäoikeuden tuomion mukaan pankkiiri ei ole ilmoittanut Caymansaarilta, Bahamalta ja Neitsytsaarilta saamiaan tuloja verottajalle.

Espoon käräjäoikeus tuomitsi Estlander & Partners -yhtiöryhmän perustajan Martin Estlanderin, 55, viiden kuukauden ehdolliseen vankeusrangaistukseen veropetoksesta. Käräjäoikeus ei pitänyt uskottavana Estlanderin selitystä, että hän olisi unohtanut maksaa verot viiden vuoden ajan."

- - -

Toki minäkin olen kohdannut kaikenlaisia mukavia, suomenkieltä omiin lähtökohtiinsa nähden ihailtavankin hyvin hallitsevia ihmisiä mm. palveluammateissa ja myös ystävinä. Ei siinä mitään.

Mutta tunnen myös kantasuomalaisia koulupudokkaita. Osa heistä on entisiä oppilaitani. Mitä näille lapsille ja nuorille tapahtui? Miksi he eivät ole mukana työelämässä? He osaavat suomea hyvin ja tuntevat maan tavat jo valmiiksi. Miksi he eivät ole päässeet mukaan?

En hyväksy sitä, että kantasuomalaiset heitetään yhteiskunnasta ulos sillä tekosyyllä, että he eivät muka haluaisi osallistua tai että heidän työpanoksensa on liian kallis. En usko sitä.

On vain niin, että kaikkien elämää valtio ei subventoi. Jos yrität pärjätä omillasi ja teet töitä matalapalkka-aloilla, niin köyhemmäksi jäät kuin se, jonka asumista ja muita tarpeita valtio tukee, jotta yritykset saavat edullisen työvoimansa.

Tähän kohtaan yritys sanoo: mutta me maksamme paljon veroja.

Totta, mutta verovaroista rahoitetaan myös sitä infraa, jonka päällä yritystoiminta lepää. Tämä infra koostuu mm. koulutuksesta, toimivasta liikenteestä ja muista public service -tyyppisistä palveluista kuten päiväkodit, terveydenhoito, yleinen turvallisuus ja valtionhallinto (valtiopäivät eli eduskunta, verovirasto jne). Ja yritystuet siihen päälle.

Tällaisen infran arvoa ei pidä aliarvioida. Esimerkiksi Suomen insinööriosaaminen on resurssi, josta monet yritykset ovat aikojen saatossa ammentaneet ja ammentavat edelleen.

Aina kannattaa muistaa, että pienestä Suomesta on lähtenyt satamanostureita ympäri maailmaa, vaikka lähempääkin niitä olisi voitu toimittaa.

Tähän on joku syy. Toimiva infra, joka mahdollistaa luvatut läpimenoajat, työn laadun ja toimitusvarmuuden - siinä osasyy menestykseen.

Ja tähän infran rahoittamiseen osallistuvat yritysten lisäksi vähästä palkastaan nekin, joiden palkka ja arvostus on vähäisiä.

Pienipalkkainen tekee työtä yritykselle pienellä palkalla ja rahoittaa sitten siitä vähästään lisäksi alustaa, jolla yritys toimii.

Valdella oli tämä kuuluisa hevonen, joka - juuri, kun se oppi olemaan syömättä - kuolla kuukahti. Mikä yllätys.

- - -

On merkillistä, että Suomi toimintaympäristönä oli yrityksille ja valtiolle niinkin kannattava vielä 80-luvulla, että valtion ulkomaanvelka oli vain 3 miljardia euroa (lasketaan markat tähän euroina). Ja nyt ollaan tilanteessa, jossa toiminta on niin kannattamatonta, että sitä varten on pitänyt ottaa velkaa yli 100 miljardia euroa.

http://velkakello.fi/

Muistutan tässä yhteydessä, että Suomen valtion vuosibudjetti on noin 50 miljardia euroa.

Mitä sanookaan Sunzi keskustellessaan Wu-valtioiden kuninkaan kanssa:

!) Kouluesimerkki huonosta valtiontaloudenpidosta: "Kun ruhtinashuoneet rikastuivat ja sotureiden määrä kasvoi, niin hallitsijasta tuli ylimielinen ja ministereistä tuhlaavaisia."

2) Kouluesimerkki hyvästä valtiontaloudenpidosta: "..talouksia yhdistäviä veroyksiköitä ei laadittu. Tällöin ruhtinashuoneet pysyivät vähävaraisina, ylläpidettävien ritareiden määrä vähäisenä, hallitsija säästäväisenä ja virkamiehet vastaanottavaisina hallitessaan ja rikastuttaessaan kansaansa."

Ja lopuksi kuningas Wu:n huuhdahdus: "Erinomaista! Kuninkaallinen tie... pitää tuntea kansaa kohtaan syvää rakkautta."

(Sunzi, Sodankäynnin taito, Gaudeamus 2005)

Valtion lisäksi yrityksiltä voi edellyttää jonkinlaista yhteiskuntavastuuta, vaikka kaikki tiedämme, että ne ovat olemassa tuottaakseen voittoa eivätkä täyttääkseen jotakin yhteiskunnallista missiota. Ei mikään yritys toimi ilman ihmisyhteisöjä. Ihmisyhteisö puolestaan palvelee sitä paremmin, mitä osaavampi ja motivoituneempi se on.

Arvostus on tärkeä osa motivaatiota.

Turvallisuus on toinen.

Heittopussi kyllä sopeutuu osaansa, mutta siinä se sitten onkin.
Kielipuoli heittopussi saattaa tiukassa paikassa vetää kokonaisuuden miinukselle ja olla jopa turvallisuusriski. Jos henkilö x ei ymmärrä mitä henkilö y puhuu, kommunikaatio pätkii. Kommunikaation pätkiminen fragmentoi yhteiskuntaa.

Kommunikaatioltaan, turvallisuudeltaan ja arvoiltaan fragmentoitunut yhteiskunta on heikompi alusta myös yrityksille.

Lyhytnäköinen, nopea voitto kostautuu - jos ei itselle, niin jollekin toiselle.

"Riittävän kannattava" - kas siinäpä käsite purtavaksi. Miten sitä mitataan? Onko puunkaato kannattavaa, jos kaataja jää puun alle? Puu kyllä kaatuu, mutta seuraavaa puuta kaatamaan tarvitaan uusi puunkaataja.

Suomessa ei ole samanlaisia ihmisresursseja kuin Kiinassa, mutta Suomi on yrityksille luotettava ja turvallinen, joskin kovasti verotettu (mutta toisaalta tuettu) toimintaympäristö.

Pohjoisella ulottuvuudella on hintansa. Asuminen ja eläminen täällä on kalliimpaa - eikä se ole yhtään halvempaa sillekään, joka tulee tänne töihin jostakin lämpimämmästä maasta.

Saatavuusharkinnan poisto on ajatusharha, jossa matemaattista yhtälöä ei ole ratkaistu loppuun asti.

Kuten huolellisesti siis analysoitiin tässä: https://www.suomenperusta.fi/

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #71

#Saatavuusharkinnan poisto on ajatusharha, jossa matemaattista yhtälöä ei ole ratkaistu loppuun asti."

Pitkästihän sinä löysit perusteita tälle väitteellesi, mutta sen verran sekavan tuntuiselta se perustelu vaikutti, etten oikeen luota sinun matematiikan kykyihisi.

Yritysten laskelmointi perustuu kylmään voitontavoitteluun. investoijat, ne jotka ovat sijoittaneet tahaa yritykseen, haluavat että sijoitetut rahat eivät häviä ja tuottavat mieluiten vähän voittoa, etteivät pääomat katoa. On hyvä että ajatellaan näin, sillä muuten ne pääomat jotka on sijoitettu häviäisivät tuottamattomaan ja tappiolliseen toimintaan ja pääomat häviäisivät, samoin sijoitustoiminta ja yritteliäisyys, kuten myös työpaikat.

Tämä on kapitalistisen talousmallin ydinajatus ja toimintatapa. Se on julmaa kaikille, myös työntekijöille, mutta samalla kannattavaa myös heille. Yrityksillä ei ole varaa isänmaallisille tai humaaneille ajatuksille. Sellaiset ihmiset joita ei yrityksissä tarvita ja joiden ei arvella hyödyttävän yritystä, eivät työllisty. Jos työttömän suomalaisen tilale työhön voidaan ottaa joko halvemmalla, tai muuten kannattavaisuuden kannalta parempi ulkomaalainen, niin niin tehdään. Jos tuottavuus arvioidaan paremmaksi siirtymällä toimimaan ulkomaille, käyttämään pelkästään ulkomaista työvoimaa, niin myös tehdään.

Ei suomalaisen työvoiman kilpailulukyky niin kovin huono ole. Se on usein pienestä kiinni kannattaako palkata suomalainen tai ulkomaalainen ja kannattaako yritystoiminta paremmin Suomessa, vai jossain muualla. Siinä mielessä hallitus on tietenkin tehnyt oikeita ratkaisuja, parantamalla suomalaisen työn kilpailukykyä erinäisin toimin, jotka ovat suututtaneet työntekijöitä ja työmarkkinajärjestöjä.

Tottakai työntekijät yrittävät katsoa oman etunsa perään ja työmarkkinajärjestöt pyrkivät pitämään huolta työntekijöiden eduista. Tässä on ainainen kränän paikka, kun valtio yrittää huolehtia siitä että sitä työtä olisi mahdollisimman monille ja yritykset huolehtivat vain omasta kannattavuudestaan. Onneksi tällä hallituskaudella on siinä asiassa jonkin verran edistytty että työntekijät, työnantajat ja valtiovalta on saatu saman pöydän ääreen neuvottelemaan asioista ja myös kansakunnan kokonaisetu on otettu eri osapuolten osalta huomioon.

------------------------

Tämä on siis tätä normaalia, uusi asia on siinä että tässä markkinatalouden ja talousliberalismin huumassa, jossa rikkaiden on annettu rikastua, ihan vain talouskasvun edunkin merkeissä, ilmeisesti tuloerot ja varallisuuserot niiden välillä jotka pärjäävät tässä kilpailuyhteiskunnassa huonommin ja paremmin, ovat päässeet kasvamaan ja katkeroittamaan mieliä niiden keskuudessa jotka ovat kilpailun häviäjiä.

Tällaisessa tilanteessa yksinkertaiset mielet ovat alttiita kaikenlaiselle kiihotukselle, dis-informaatiolle, vale-uutisille ja syyllisten, eli syntipukkien hakemiselle sille että itse ei olla pärjätty.

Kilpailuyhteiskunnassa osa ihmisistä häviää aina, se on systeemin vahvuus ja heikkous. Häviämisen pelko pakottaa ponnistelemaan, se on vahvuus, mutta hävinneitä tulee siitä huolimatta vaikka kaikki yrittäisivät täysillä.

Hävinneiden katkeruus on se kääntöpuoli ja se on vaarallista, koska tyytymättömyys voi nostaa valtaan sellaisia turmiollisia voimia jotka eivät ole enää hallittavissa, kuten kävi Venäjällä sata vuotta sitten, sekä myös Saksassa noin 80 vuotta sitten.

Sama ilmiö esiintyy nyt voimakkaana eri puolilla Eurooppaa ja maailmaa, myös meillä Suomessa. Elämme vaarallisia aikoja, kuten presidenttimmekin antoi uudenvuodenpuheessaan ymmärtää.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas Vastaus kommenttiin #74

#73

Jotta whaat?

Jos sinusta, Vihavainen, tuntui sekavalta oma kommenttini, niin aikamoinen pörhellys on tuo sinunkin viimeisin :-)

Ei minulle ole millään tavalla epäselvää se, että P/E luku edustaa aikamme uutta jumaluusoppia.

Sanot:
"Kilpailuyhteiskunnassa osa ihmisistä häviää aina, se on systeemin vahvuus ja heikkous. Häviämisen pelko pakottaa ponnistelemaan, se on vahvuus, mutta hävinneitä tulee siitä huolimatta vaikka kaikki yrittäisivät täysillä."

Kilpailuyhteiskunta ei kuitenkaan ole koko totuus. Muullakin tavalla elämää voi toteuttaa. Suomessa sitä on aikaisemmin kasvukauden lyhyyden ja vielä lyhyemmän korjuukauden vuoksi toteutettu periaatteella "kaikki mukaan".

Ei tässä maassa olisi pysytty hengissä, jos ei korjuuaikaan talkooväki olisi kiertänyt pellolta toiselle ja ahertanut maanomistajan lisäksi yhteiseksi hyväksi. Kaikkia tarvittiin.

Muistan liikuttuneeni, kun joskus taannoni luin sokeasta tytöstä, jonka työnä oli kalaverkkojen solmiminen (siihen aikaan ne tehtiin kalastajanlangasta). Hänelläkin oli paikkansa yhteisössä.

Luultavasti puhumme loistavasti ristiin toistemme kanssa, Vihavainen, ja voihan olla, että sinä jopa tarkoituksella :-)

Uskoakseni voimme molemmat olla kuitenkin samaa mieltä siitä, että jokaiselle ihmiselle löytyy jotain käyttöä?

Raamatussa kysytään mielenkiintoinen kysymys:
"Sillä kuka antaa sinulle etusijan? Ja mitä sinulla on, jota et ole lahjaksi saanut? Mutta jos olet sen saanut, niin miksi kerskaat, ikäänkuin se ei olisi saatua?" (1.Kor. 4:7)

Toisilla on älyä enemmän kuin toisilla, ja se on lahja. Se on lahja, joka tuo muassaan vastuun; kun toimit, toimi niin, että toimit toistenkin hyväksi.

Jos luet joskus 60- ja 70-luvulla kirjoitettuja yritysjohdon oppaita, sieltä voi löytyä niinkin mielenkiintoisia näkemyksiä kuin että työhönsä sopimaton yksilö pitäisi yrittää sijoittaa johonkin toiseen tehtävään (samassa yrityksessä).

Yritystenkin johdossa on ihmisiä, joilta voidaan ja tulisi edellyttää jonkinlaista moraalia. Loppupeleissä jokainen ihminen tykönään joutuu ratkaisemaan miten pitkälle rottakisoissa on valmis menemään. Yksikään ihminen ei pääse pakoon itseään; siellä se sama naama möllöttää peilissä joka aamu.

Eli: yrityksiltä eli niissä toimivilta ihmisiltä voidaan edellyttää kaiken muuan ohella myös yhteiskuntavastuuta.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #75

"Luultavasti puhumme loistavasti ristiin toistemme kanssa, Vihavainen, ja voihan olla, että sinä jopa tarkoituksella :-)"

No, ei ainakaan tarkoituksella. Voi tietenkin olla että en ole aivan ymmärtänyt sinua ja tapaasi ilmaista asioita ja olet enemmän oikeassa kuin millaisen vaikutelman olen saanut.

Tällaisessä väittelyssä ja mielipiteenvaihdossa ei ole oikein mielekästä olla tavanomaisen kohteilias, vaan on mielekästä ilmaista itseään suoremmin. Toivottavasti ymmärrät tämän ajatukseni ja annat minulle anteeksi suorapuheisuuteni. Osaan kyllä olla normaalin kohtelias normaalissa tilanteessa, mutta kuten sanoin, tällainen väittely vaatii vähän suorasukaisempaa sanomista. :)

-------------------------

"Uskoakseni voimme molemmat olla kuitenkin samaa mieltä siitä, että jokaiselle ihmiselle löytyy jotain käyttöä?"

Olen erittäin vahvasti sitä mieltä että lähes jokaiselle ihmiselle löytyisi jotain hyödyllistä käyttöä, jos niin haluttaisiin. Nyt vain on valitettavasti niin, että yhteiskuntamme rakenteet ovat sellaiset että ei ole mahdollista, tai yrityksille taloudellisesti kannattavaa, ottaa käyttöön kaikkea työvoimaa. Rakenteita pitäisi siis muuttaa, jotta kaikki ihmistyövoima saataisiin käyttöön.

"Eli: yrityksiltä eli niissä toimivilta ihmisiltä voidaan edellyttää kaiken muuan ohella myös yhteiskuntavastuuta."

Yrityksissä toimivilta ihmisiltä löytyy kyllä vaihtelevassa määrin yhteiskuntavastuuta, mutta sitä suurempi vastuu on kyllä vastuu yrityksen omistajille, siis osakkeenomistajille, yrityksen arvon säilyttämisestä ja sen kasvattamisesta. Yrityksen omistaja voi tänä päivänä olla mikä taho tahansa, esimerkiksi työeläkelaitos, tai ihan tavallinen työtä tekevä duunari, joka on sijoittanut pienet säästönsä yrityksen osakkeisiin.

Olen sitä mieltä että yhteiskunnallista vastuuta ei pidä laittaa yrityksen toimijoiden varaan, vaan se kuuluu olla lainsäätäjän vastuulla. Lainsäätäjä voi säädellä ja sen tulee säädellä yritysten toimintaa sillä tavalla että yhteiskuntavastuu tulee huomioiduksi, ilman että yritysten henkilökunnan tarvitsee osallistua siihen henkilökohtaisella panoksellaan. Tämän lainsäädäntötoiminnan tulisi olla entistä enemmän kansainvälistä, jotta yritykset eivät pääsisi kiertämään yhteiskuntavastuutaan, siirtämällä toimintaansa alueille joissa siitä ei tarvitse huolehtia.

Vielä olisi paljon asiaa, mutta arvaan että tämäkin jo alkaa hengästyttämään, joten lopetan nyt tähän.

Vielä kuitenkin painottaisin aiemmin esille ottamaani seikkaa kilpailuyhteiskunnan voittajien ja häviäjien yhteiskunnallisen aseman tasoittamisesta jollakin systeemillä. Se olisi erittäin tärkeätä nykyisen ja tulevan yhteiskuntarauhan kannalta katsottuna.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas Vastaus kommenttiin #76

#76 Vihavainen,

niin, tuli vielä mieleen, että ohitit kysymykseni liittyen siihen, mikä on "riittävän kannattavaa". Any comments on that?

Sitten.

1)
"Nyt vain on valitettavasti niin, että yhteiskuntamme rakenteet ovat sellaiset että ei ole mahdollista, tai yrityksille taloudellisesti kannattavaa, ottaa käyttöön kaikkea työvoimaa. Rakenteita pitäisi siis muuttaa, jotta kaikki ihmistyövoima saataisiin käyttöön."

Totta, Suomessa on vuosikymmeiä ylläpidetty rakenteellista työttömyyttä, jotta kohtuuhintaista työntekijäreserviä löytyy kaikkina aikoina. Kas 70-luku sentään pääsi yllätämään Helsingissä, kun työpaikkoja oli yhtäkkiä enemmän kuin tekijöitä, mutta se hetki meni ohi.

Jokainen yritys on yksilö, joten en mitenkään voi tässä ottaa kantaa siihen, mikä millekin yritykselle on kannattavaa ja mikä ei. Mutta jokaisen yrityksen kohdalla voidaan esittää kysymys "riittävästä kannattavuudesta". Sen jokainen yritys määrittelee itse.

2)
"Yrityksen omistaja voi tänä päivänä olla mikä taho tahansa, esimerkiksi työeläkelaitos, tai ihan tavallinen työtä tekevä duunari, joka on sijoittanut pienet säästönsä yrityksen osakkeisiin."

Niin, osakkeenomistajat tykönään päättävät, että missä kaikessa haluavat olla mukana. On selvää, että kiinalaiset eläkerahastot viis veisaavat siitä, miten raha Suomessa tehdään, kunhan sitä tehdään. Ja roikuttuani 10 vuotta keskellä piensijoittajien keskustelua (ensimmäiset vuodet Arvopaperi-lehden AP-areenalla) sijoittajavastuu näyttäytyy minulle lähinnä lapsenkengissä olevana ituna. Gordon Gekko, vaurastuminen ja kalliit, kiiltävät tilpehöörit näyttävät pysyvän jalustalla vuodesta tosieen. Ja tässä kohtaa arvelen, että on aivan sama puhutaanko piensijoittajista vai instituutionaalisista sijoittajista; sama kiilto on kaikilla silmissä. - Ja tämä ei ole moite vaan lähinnä tilannekuvan arviointia. Ihmisluonto ei yllätä.

3)
"Lainsäätäjä voi säädellä ja sen tulee säädellä yritysten toimintaa sillä tavalla että yhteiskuntavastuu tulee huomioiduksi,"

Tämä on vaikea, koska kuten sanottu: jokainen yritys on yksilö, yritysten toimialat ja markkinat poikkeavat toisistaan, samoin kuin se, minkälaisilla pelikentillä ne toimivat eli minkä valtion lainsäädäntöä missäkin kohtaa sovelletaan.

Silti suomalainen työlainsäädäntö on mielestäni kyetty viemään tasolle, joka on hyvä. Tähän on vaikuttanut suurimmaksi osaksi työntekijöiden itsensä ponnistelut aikaisempina vuosina. (Kannattaa lukea Hilja Haahdin romaani "Ahertajat", niin pääsee hyvään käsitykseen tilanteesta _ennen_ ko. ponnisteluja.)

Nyt tätä tasoa "hyvä" nähdäkseni romutetaan, osaksi siitä syystä, että dinosaurus ei kykene joustamaan, mutta osin myös siksi, että ne tahot, jotka haluavat viedä hyötymisensä tappiin asti, osallistuvat innolla hyvien rakenteiden poikkinitkuttamiseen; ja tällä tarkoitan erityisesti saatavuusharkinnan poiston puolustamista.

Suomeen saa jo nykyisen lainsäädännön puitteissa tulla ihmisiä töihin niille aloille, joilla tosiaan on huutava pula työntekijöistä, so. maataloustyöntekijät ja siivoojat. Mutta sitten taas esimerkiksi tuontilääkäreitä (usein kunnille kalliiksi tulevia terveyskeskuksen vuokralääkäreitä) ei tarvittaisi ollenkaan, jos Suomessa lisättäisiin lääkäreiden koulutuspaikkoja, mihin taas Suomen Lääkäriliitto ei suostu oma edunvalvonnan vimmassaan.

Yhteiskuntavastuun kohdistaminen on käsityötä tällaisissa tapauksissa. Yritysten lisäksi sitä voi kohdistaa ammattikuntiin esimerkiksi arvokeskustelulla (jollaista tässäkin käymme kanssasi).

Mutta kasvollista ja vastuullista omistajuuttakin löytyy. Erityisen lennokkaana esimerkkinä muistan helsinkiläisen painolaitoksen, joka keskellä tietoteknistä murrosta piti vuoden päivät koko henkilökunnan palkkalistoillaan, vaikka työt loppuivat kuin seinään, koska ko. murros ja lama.

4)
"Vielä kuitenkin painottaisin aiemmin esille ottamaani seikkaa kilpailuyhteiskunnan voittajien ja häviäjien yhteiskunnallisen aseman tasoittamisesta jollakin systeemillä."

Varmaan tarkoitan samaa, jos tasoittamisen sijaan esitän, että voisimme _ruokkia_ yhteiskuntavastuullisia kehityssuuntia, osoittaa arvonantoa niitä harjoittavia yrityksiä ja muita toimijoita kohtaan sekä nostaa "framille" mielestämme hyvin toimivia malliesimerkkejä (joista muut kenties voisivat ottaa opiksi ja saada inspiraatiota). Ja toki, sijoittajavastuun soisi kehittyvän. Kolme ateriaa päivässä mahtuu ihmiseen, ja loppu lihottaa. Hyvistä teoista puolestaan ihminen saa voimaa. Vastuullinen sijoittaminen voi olla aikamme hyvä teko.

Nyt lähden auttamaan 95-vuotiaan suomalaisen synttärijärjestelyissä. On ollut erittäin opettavaista kuunnella hänen henkilöhistoriaansa ja sitä, miten Suomessa aikaisemmin toteutettiin yhteiskuntavastuuta. Hänen kohdallaan tämä toteutui vapaaehtoistyönä oman toimen ohella Pelastusarmeijassa – Jumalan kunniaksi ja Hänen kirkkautensa kiitokseksi.

"Hänessä me myös olemme saaneet perintöosan, ollen siihen edeltämäärätyt hänen aivoituksensa mukaan, hänen, joka vaikuttaa kaikki oman tahtonsa päättämän mukaan, että me olisimme hänen kirkkautensa kiitokseksi, me, jotka jo edeltä olimme panneet toivomme Kristukseen." (Ef. 1:11,12)

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #78

"niin, tuli vielä mieleen, että ohitit kysymykseni liittyen siihen, mikä on "riittävän kannattavaa". Any comments on that?"

Luulin että olin tuonut esiin käsitykseni tästäkin asiasta, mutta kerrataan sitten.

"riittävän kannattavaa" ??????????

Tunnut olevan sitä mieltä että yritysten pitäisi kantaa yhteiskunnallista vastuuta työllistämällä ihmisä vaikka se ei olisi kannattavaa.

Minä en lähtisi tälle linjalle. Kilpailu yritysten välillä on hyvin kovaa, mikä johtaa siihen että jos jotkut yritykset kantavat yhteiskunnallista vastuutaan, ne häviävät kilpailussa sellaisille yrityksille jotka eivät yhteiskunnallisesta vastuustaan piittaa.

Se ei siis toimi tällä tavalla, vaan niin että lainsäätäjän pitää säätää lait, joita on sitten kaikkien yritysten noudatettava.

Toki on olemassa poikkeuksia, sellaisia työnantajia jotka ovat poikkeuksellisen teräviä ja haluavat kantaa yhteiskunnallista vastuuta, kantavat sitä ja pärjäävät silti. Yhteiskunnallisen vastuun kantaminen on kuitenkin pois yrittäjän tuloksesta ja sijoittaminen tällaiseen yritykseen ei ole yhtä kannattavaa. Ei voida siis olettaa että tällainen toimisi yleisesti, vaikka poikkeustapauksissa se voisi toimiakin.

Kun yhteiskunnallinen vastuu perustuu lakiin, eikä vapaaehtoisuuteen, on myös yritysten henkilökunnan helpompi valita yhteiskunnallisen vastuun ennen vastuuta yrityksen kannattavuuden ylläpitämisestä. Kun yhteiskunnallinen vastuu on lakisääteinen, se takaa yrityksen toimijoille selkänojan ja turvan omistajien etua vastaan.

--------------------

"On selvää, että kiinalaiset eläkerahastot viis veisaavat siitä, miten raha Suomessa tehdään."

Luulenpa että tilanne on ihan sama myös suomalaisten eläkerahastojen suhteen.

Ensinnäkin, tulevien eläkeläisten rahat on hajasijoitettava ympäri maailmaa, sen takia että eläkeläisten rahat olisivat mahdollisimman hyvin turvattu. Toiseksi, rahojen tuotto on toinen tärkeä asia ja eläkeläisten rahojen tuotto on eläkerahastoille tärkeämpää kuin se miten se tuotto hankitaan.

Yhteiskunnallinen vastuu siitä miten yritykset toimivat pitää olla valtiovallalla, tai, mieluimmin jollain kansainvälisellä hallinnollisella elimellä, ei suinkaan yrityksillä, eikä yritysten omistajilla.

Käyttäjän johannasirenkaplas kuva
Johanna Sirén-Kaplas Vastaus kommenttiin #79

#79

"Tunnut olevan sitä mieltä että yritysten pitäisi kantaa yhteiskunnallista vastuuta työllistämällä ihmisä vaikka se ei olisi kannattavaa."

Ei, vaan perään prosenttilukua. Millä tuotto-odotuksella täytyy käyttämäsi käsite "riittävän kannattava"?

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela

Ei ole ihmekään: johan niitä laskiessa pitää Suomessakin ottaa käyttöön toisen käden sormet.

Anarkisteihin suhtaudun tietenkin myönteisesti, mutta dieselnatseille Macronin ei olisi pitänyt antaa periksi. Kekkonen ja Koivisto olisivat sanoneet, että polttoainevero pysyy, mutta muuta talouspolitiikkaa voidaan ruveta rukkaamaan.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Jos Niinistöllä olisi samat valtuudet, kuin aikanaan Kekkosella, olisiko hänen uudenvuodenpuheensa jämäkämpi?

Väitän; järjetön asuntopolitiikka vie leivän kansalaistemme suusta!

Kekkonen ei olisi katsellut leipää jonottavia ihmisiä - saamaton hallitus olisi kaadettu ja perustettu hätätilahallitus ratkomaan syitä, miksi ihmiset eivät enää selviydy tuloillaan.

Me emme tarvitse 'kumileimasin' presidenttiä, vaan oikeudenmukaisen, kansaansa puolustavan päämiehen, jolla on oltava enemmän valtaa, kuin alati vaihtuvilla, heikoilla pääministereillä.

Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant

Asumiseen liittyvä hinnoittelu, ara-asuntojen niukkuus ja -jakoperusteet. Asumisen tukijärjestelmä, ahtaat rajat, laskenta bruttotuloista jne.

Tässä aluksi problematiikkaa.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #63
Käyttäjän MirjamiParant1 kuva
Mirjami Parant Vastaus kommenttiin #70

Saivartelu sikseen! Sanontoja on hyvä ymmärtää, ei ne selittelyllä parane!

Käyttäjän rjaaskel kuva
Risto Jääskeläinen

"Sama koski turvallisuuspoliittista tilannetta, ei mitään vihjettä siitä, miten Suomen pitää käytännössä toimia."
Minusta arvostamani blogisti Heinonen vaatii liikaa yksityiskohtiin puuttumista presidentiltämme. Kun hänellä ei ole enää Kekkosen valtaoikeuksia, hän tekee mielestäni viisaasti heitellessään palloja, siis pyöreitä mielipiteitä tuoden kuitenkin aiheen esille.

Mitä sitten tulee yhteiskunnallisiin ja tuotannollisiin rakenteisiin, niin kyllä kait jälkimmäiset ainakin ovat sen verran globaaleja, ettei niitä Niinistö saa paljoakaan rukatuksi. Kokoomustaustaisena tuskin haluaakaan.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Puheessa Niinistö piti yk:ta tukipilarina. Kyllä se laitos osoittautunut lähinnä korruption tukipilariksi ja mahdollistaa koruptoituneiden poliitikkojen matkailun ympäri maailmaa.

Käsittämätöntä on myös se, että osa valtioista voi edelleen pysyä kehitysmaaroolissa, siis sellaiset, jotka ovat jo hyvin vauraita ja kehtittyneitä. Ne saavat kehitysapuja edelleen sekä kansainvälinen järjestelmä antaa niiden jatkaa valtavaa saastuttamistaan.

Hyvä esimerkki järjettömyydestä on intia, joka tosin onkin kehitysmaaa. Mutta mihin se käyttää rahojaan? Johonkin 300m patsashankkeisiin.

Nykyinen yk pitää kuopata. Ei jatkoon.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

YK: "The only one we have".

Ei ole mitään muuta forumia, jossa koko maailma tapaa toisensa, keskustelee ja ottaa kantaa kaikkia koskeviin yhteisiin asioihin.

Jokainen ymmärtää, että moinen on äärimmäisen vaikeata, mutta jo se tosiseikka, että kaikki istuvat saman katon alla, antaa toivoa jostain, edes mahdollisuutta toivoon.

Ennen kuin muuta on tilalle ei kannata kaivata YK:n kuoppaamista. Paremmin se sitä paitsi on onnistunut kuin Kansainliitto.

"Ne saavat kehitysapuja edelleen sekä kansainvälinen järjestelmä antaa niiden jatkaa valtavaa saastuttamistaan.

Hyvä esimerkki järjettömyydestä on intia, joka tosin onkin kehitysmaaa."

Olipa harkitsemattoman paradoksaalisesti muotoiltu virkepari.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto

Ei ollut. Intia tosiaan on pistänyt melkoisen kasan apujaan patsaaseen. Korjataan hiukan 200m ja 300miljoonaa. Kertoo loistavasti mihin kehitysrahat päätyvät.

Kehitysmaiden nimellä menee valtioita, jotka todella eivät enää tätä nimikettä tarvitsisi. Singabore on hyvä esimerkki ja itsekin siellä olen välillä joutunut aikaa viettämään.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #65

"Singabore on hyvä esimerkki ja itsekin siellä olen välillä joutunut aikaa viettämään."

Ei uskoisi, ainakaan valtion nimen kirjoittamistaidon huomioiden.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #66

Jaa täs tulee lätkittyy tällä kännyllä. Mut ei se pitäis asiaa mikskääiksikään muuuttaa. Totta se on.

Singaporen pitäisi kuulua teollisuusmaiden joukkoon.

Kehitysmaiden auttamiseen tarkoitetut varat menevät korruptioon. Yk on mukana sitä pyörittämässä. Jos se ei parempaan pysty, niin eipä sitä kannata ylläpitää nykyisellään.

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #65

Huuhaaväite. Singapore ei ole IMF:n, UNDP:n tai minkään muunkaan organisaation mukaan ollut kehitysmaa yli 20 vuoteen:

https://en.wikipedia.org/wiki/Developing_country

Näillä palstoilla liikkuva väite siitä, että nimenomaan ilmastoneuvotteluissa jotkut teollisuusmaat saisivat kehitysmaan aseman, on vanhentunut viimeistään syksyllä Katowicessa, kun erottelu poistettiin kokonaan.

Käyttäjän JpLehto kuva
Jp Lehto Vastaus kommenttiin #69

Mutta väitteessä on kuitenkin jotain perää.
http://www.fi.undp.org/content/finland/fi_fi/home/...

Esimerkiksi Singapore lasketaan edelleen kehitysmaaksi, vaikka maassa on korkea elinikä, tulotaso ja koulutustaso

Käyttäjän jpvuorela kuva
Jari-Pekka Vuorela Vastaus kommenttiin #72

Joo, siinä UNDP:n suomenkielisen sivun kirjoittaja mainitsee olkiukkopassiivin, jonka mukaan "yleisimmän määritelmän mukaan... lasketaan", mutta kertoo sitten heti perään, kuinka maat jaotellaan järkevämmin, kuten siis UNDP tekeekin.

Käyttäjän MattiESimonaho kuva
Matti Simonaho

Kai se on niin, että Tasavallan Presidentin puheesta olisi tullut muutaman päivän pituinen jos Tasavallan Presidentti olisi selvittänyt jokaisen asian syyn ja kaikki sen seuraamukset.

Jokainen voi tehdä jotain itse, selvittämällä syyn ja kaikki sen seuraamukset asiassa joka kiinnostaa - tai joka kuuluu virkaan. Se vaatii tietenkin työn tekoa joka kaikille ei ole mieluista - vaikka työn teosta maksetaan Valtiovallan varoista.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset