viljoh9

Tellervo Koivistolla oli julma uskonnonoppettaja

Tellervo Koiviston eilisillan 2.1. 90. vuosipäivän haastatelusta minulle painui erityisesti mieleen hänen kokemuksensa uskonnonopettajan raaoista rangaisrusmenetelmistä. Syynä oli teeskentely, johon oppikouilun ekkaluokkalainen oli pastorin mielestä syylistynyt. Se oli opettajan perusteeton oletus, joka oikeutti hänet ruoskimaan oppilastaan paljaalle takapuolelle. Siitä jäivät arvet, joita Tellervo koulupaikkansa säilyttääkseen joutui piilottelemaan.

Varmaankaan Tellervo ei ollut ainoa, joka joutui pastorin julmaan käsittelyyn, josta hänelle jäi hänelle elinikäiset ikävät muistot, joita hän piti vuosikymmenet sisällään.

Vasta Me too-kanmpanja nosti julkisuuteen asian, jota on aina esiintynyt ja josta nuoret tytöt ja naiset ovat kautta aikain eniten kärsineet. Pitää toivoa Tellervo Koiviston tavoin, että ainakin lansimaissa Me too- kampanja on pysyvästi parantanut naisten asemaa. Enää eivät miehet voi ilmi tulematta kohdella naisia halujensa mulkaisesti. Jopa raiskauksen määritystä ollaan muuttamassa. Yhdyntä, johon ei toisen osapuolen suostumusta ole, on rikos. Toivotan rouva Koivistolle oikein Hyvää syntymäpäivän jälkeistä aikaa

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (105 kommenttia)

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Rouva Koiviston olisi ollut parempi jättää syyttämänsä opettajan nimi mainitsematta. Ei kaiketi ole erityistä syytä epäillä ko. kohukertomuksen luotettavuutta. Silti on melko kornia heittää noin rankka syyte edesmenneen opettajan niskoille.

'Audiatur et altera pars' ei ole enää mahdollista.

Teko on törkeä, jos juttu on tosi. Siitähän ei pääse mihinkään. Mutta nimen nosto ei ollut välttämätöntä v. 1942 tapahtuneeseen, siis 77 vuotta vanhaan keissiin.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Nimen julkaiseminen oli lehden valinta, ei Koiviston.

Kyllä rouva Koivistolla on aina, kenelle tahansa, oikeus kertoa pahoinpitelijänsä nimi. Sellaista kaunopuheisuusvaatimusta ei saa yrittää kehittää, ettei rikoksen uhri saisi rikokseen syyllistynyttä teosta nimetä.

Vastapuolen kuuleminen on lehden velvollisuus, ei uhrin. Uhrin ei tarvitse olla kiinnostunut vastapuolen näkemyksistä, useinmiten ne vain loukkaavat uhria uudelleen.

Tuo näkemyksesi on juuri se suuri salaisuudenpitovaatimus, joka uhrille sälytetään. Sitähän meToo-kampanja murtaa. Uhrin puheoikeutta ei pidä rajata.

Lehti antoi uhrin äänen kuulua, jopa tekoon syyllistyneen pastorin nimeä myöten. Minusta lehti teki oikeutta rouva Koivistolle.

Käyttäjän hannumononen kuva
Hannu Mononen

Mistä lehdestä puhut? Kyse on Jari Tervon tekemästä rouva Koiviston haastattelusta TV:ssä.

https://areena.yle.fi/1-4590524

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Niemeläinen: "Nimen julkaiseminen oli lehden valinta, ei Koiviston."

Koivisto itse kertoo asiasta Anne Mattssonin kirjoittamassa, jo vuosi sitten ilmestyneessä 'Tellervo Koivisto – elämäkerta' -kirjassa. Valinta on siis nimenomaan Tellervo Koiviston - ja nyt vuodenvaihteessa myös YLE:n ja monen muun median. https://yle.fi/uutiset/3-10556000

”Lasten pieksemistä pidettiin pitkään hyveenä, eikä siitä kannettu huolta. 1970-luvulle asti saatettiin katsoa sormien läpi, jos opettajat pahoinpitelivät oppilaita. Se oli maan tapa, josta oppilaat eivät halunneet eivätkä uskaltaneet puhua – eikä heillä ollut todellisuudessa oikeuksia puuttua siihen.” Näin karusti toteaa ylilääkäri Hannu Lauerma, joka toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessorina.

https://seura.fi/ihmiset/julkkikset/tellervo-koivi...

Henkilökohtaisesti en hyväksy väkivaltaa. Mutta nimen retuuttamisen sijaan olisi 'maan äidiltä' odottanut voimia olla siltä osin anteeksiannon kannalla.

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Minä kävin kouluni Oulun Kuivasjärven koulussa alkaen 1962, aika sairasta meno oli.

Opettajin nimeiä en halua tässä mainita, ilmeisesti olivat 1940 luvulla pahoin traumatisoitunut. Näiden opettajien kanssa meidän ekaluokkalaisten piti tulla toimeen, jokainen sen tietää, kaikilta se ei onnistunut.

Käyttäjän Minnamaarialax kuva
Minna-Maaria Lax

Kyllä siat pitää saattaa edesvastuuseen. Hyvä, että tämä on jo haudassa. Eipähän pilaa enää kenenkään elämää!

Käyttäjän SeppoPajunen kuva
Seppo Pajunen

"Varsinainen" uskonnonopettaja-ja kasvattaja pääsi haudan rauhaan, varmaan siinä uskossaan, että oli hyvä ja arvostettu hengenmies ja opettaja?
- Tellervo-tyttönen ei päässyt, eikä saanut rauhaa opettajansa törkytekosilla aiheutuneesta traumasta ja kärsimyksestä edes vuosikymmeniin !
...Ja tuskin oli edes ainoa, josta opettajan "täytyi ajaa ulos vilpillisyyttä..?!"

Nimen paljastamisen arvostelijoilta voisi kysyä, että kumpi inhimillisesti ja moraalisesti on rankempi juttu,Tellervo Koiviston vuosikymmeniä kätkemät,kokemat ja kestämät traumat ja kärsimykset, vai seuraamuksitta ja tekosten seuraamuksia ymmärtämättä haudan rauhaan päässeen "kirkon-ja hengenmiehen" nimen paljastaminen!?

- Voimia ja terveyttä vain rohkealla rouva Koivistolle alkaneellekin vuodelle!

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Minusta nimen ilmoittaminen oli paikallaan. Siten ei jää epäilyksen varjoa kenkään muun henkilön päälle.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Niin, mikä ettei vanhoilla nimilistoilla olisi laajemminkin kysyntää.

Vuoden 1918 tapahtumat ovat hieman vanhempia kuin tuo kohuttu (ja kauhea, myönnän taas) piiskaamisepisodi. Samassa katkeruuden hengessä voitaisiin aika helposti koota tuhannen nimen lista niistä rikollisista, jotka ilman syytä polttivat 'sen ja sen' talon, tappoivat sen ja sen isännän, ampuivat sen ja sen siviilin jne jne. Olisiko Heinosella puhtia lähteä kansalaislistan tekoon?

"Siten ei jää epäilyksen varjoa kenkään muun henkilön päälle."

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Markku Marttila, pyydät mahdottomia. Kukaan ei voi pitävästi todistaa, ketkä kaikki ovat levottomina aikoina mitä erilaisimpia rikoksia tehneet. Tellervo Koiviston pahoinpitely tapahtui rahallisena aikana. Se olisi selvitettävissä ilman nimen mainintaakin, kun tiedetään kuka oli tuolloin toimi koulun uskonnonopettajana.

Tuota ihmettelen, mihin perustuu hinku puolustella rikosta muilla ja vielä pahemmilla rikoksilla ja sillä, että tapahtuma on oikeudellisesti vanhentunut. Ei se, että muutakin pahaa tapahtui aiemmin ja vielä jälkeen päinkin, muuta teon teon raakuutta miksikään.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen Vastaus kommenttiin #9

Marttila ei kaiketi halua, että pahoinpitelijöitä nimetään. Naisten aseman ei haluta oleelllisesti muuttuvan.

Itse epäilen, tässä tapauksessa, että pahoinpitelijän asema ja toimiminen kirkon piirissä vaikuttaa sekin Marttilan kantaan. Kirkoissa pahoinpitelyllä ja hyväksikäytöllä on pidemmät perinteet ja juuret kuin koulumaailmassa. Teosta kiinnijääneidenkin tekoja peitellään. Anteeksiantamispakko on syvemmällä, uskonnosta kumpuava vaatimus.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila Vastaus kommenttiin #9

Viljo Heinonen, minulla ei ole minkäänlaista tarvetta puolustella minkäänasteisia rikoksia. Olen jo ainakin kahteen kertaan kauhistellut rouva Koiviston "hirveää kohtaloa papin polvilla"..

Voin kysyä sinulta, paljonko ketään enää hyödyttää mässäillä 77 vuotta sitten tapahtuneen piiskaamisen nimitiedoilla. Toki nimi on herkkua ja parjattu nimi se vasta herkkua onkin. Pitää huomioida kohtuus myös jälkeläisten kannalta.

Kyseisen kirkonmiehen elämä on ollut monivaiheinen ja hän on kokenut hyvinkin levottomia aikoja itsekin - siis tuo piiskaaja, jota tässä nyt oikein maan äidin ja valtakunnan päämedian arvovallalla piiskataan ja julkihäväistään - kenttämeiningillä, ilman oikeudenkäyntiä.

- - - - - - - - - -
"Vihittiin papiksi 9.6.1916, määrättiin Turun tuomiokirkkoseurakunnan papiston apulaiseksi; siirtyi Pietarin konsistoripiiriin 1916; Tyrön kirkkoherran apulainen 15.6.1916, vt. kirkkoherra 1917, piti myös jumalanpalveluksia Kronstadtissa ja Liikavassa 1916–1917; Venjoen apulainen 1917; Savon Jääkärirykmentin vt. pastori 1.9.1920; Pietarin Pyhän Marian vt. kirkkoherra 1921, toimi myös pappina Pyhän Katariinan ruotsalaisessa seurakunnassa ja Venjoella; Porin rykmentin vt. pastori 1922; Huittisten kappalainen 1.5.1923, oman toimensa ohessa suojeluskunnan kenttäpappi, eläke 1.10.1956.

Bolshevikkien vangitsema heinäkuussa 1918, panttivanki Pietarin Spalernajassa ja Moskovan Novo-Peskovskissa 1919–1920."
https://kansallisbiografia.fi/papisto/henkilo/902

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen Vastaus kommenttiin #16

Kun on tuollainen elämän tausta, kuten yksilöit, en yhtään ihmettele, että tällainen henkilö käyttäytyy väkivaltaisesti. Kun on itse joutunut väkivallan kohteeksi, kuten panttivankina varmasti joutui, ajautuu itse helposti väkivallan käyttäjäksi ja niin tässä oli käynyt.

Sellaista se on, kun uhri itse ei saa apua edes jälkikäteen. Varsin myöhään Suomessa ja yleensäkin maailmassa on herätty siihen, miten tärkeää kriisiapu ja jälkihoito on väkivallan uhreille. Pastori ei ymmärtänyt tilannettaan ja ajautui väkivallan jatkokierteeseen. Sitä en tiedä, olisiko siihen aikaan ollut apua mistään saatavissakaan.

Käyttäjän AnukatariinaSolonen kuva
Anukatariina Solonen Vastaus kommenttiin #19

Oman kouluaikani opettajissa oli tosiaan sellaisia, jotka sodan jälkeen olivat sellaisiksi ajautuneet, kun eivät henkisen traumatisoitumisensa takia "muualle kelvanneet" - tämän blogin kommenteissakin kuvatuin surullisin seurauksin.

Opettajien oppilaisiin kohdistama törkeä väkivalta oli hyvin yleistä 60-luvun lopulle asti eikä kukaan siitä ilmeisesti ymmärtänyt/uskaltanut valittaa. Puhuttiin vain, kuinka se ja se opettaja vei pojan kellariin, otti tukasta kiinni ja potkaisi jalat alta, toinen löi päähän naulakon rautoja vastaan ja kolmas (naisopettaja..) pyöritti tukkapöllyä niin, että ripotteli irronneet hiukset nautiskellen hitaasti lattialle. Vasta Teiniliiton mukana noussut kapina opettajia vastaan sai ilmiön vähenemään.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #16

Jaahas, Markku on piipahtanut googlen kautta vilkuilemassa pastori J:n henkilöhistoriaa! Olen varma, että tuohtuneet suomalaiset tekivät saman isolla porukalla Tellervo Koiviston haastattelua kuunneltuaan.

Juttu sinänsä ansaitsi julkisuuden vihdoin 77 vuotta tapahtumisensa jälkeen - hyvä että edes nyt. Väkivallan uhri kätki tapahtuman tuoreeltaan muun muassa siksi, että isä-Kankaanranta olisi saattanut suutuspäissään kieltää tyttäreltään koulunkäynnin. Kovin rankkoja asioita nuoren ihmisen puntaroitaviksi!

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila Vastaus kommenttiin #23

'Et tu, Brute!' Sinäkin Brutus.

Tuomo ilmoittautuu "miehuullisesti" ruoskimaan toisten urhojen kanssa oikein olan takaa sota-aikana tapahtunutta ikävää ylilyöntiä.

Aikamme sankareita nousee kumpujen yöstä.
Teko tulee tuomita. Mutta vainajalle rauha.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #34

Niitä "ruoskijoita" voidaan toki nimetä, mutta pastori J:tä puolustaessani valitsisin sanani toisin.

'Et tu, Brute!'

- Yllätyitkö?

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila Vastaus kommenttiin #37

En ole puolustamassa ketään.

Kauhistelen vain sitä kiihkeää rovio-mentaliteettia, joka leimaa ko. pastorivainajan joukkoruoskijaisiin intoutuneita kansalaisia.

Tutkimatta hutkitaan; koska Tellervo. :)

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #34

Ei ollut biologian opettaja, tämä hörhö. Evoluution tutkiminen ei aiheuttanut samanlaista henkistä rappiota kuin Raamatun tonkiminen.

Muistan erään sukulaisen, toimi kirkkoherrana, kymmenen lasta. Hakkasi näitä olan takaa ja joka tilanteeseen oli sopiva ”viisaus” hänen ”pyhästä” kirjastaan. Lasten muuten piti vielä kiittää isäänsä selkäsaunan jälkeen.

Nämä tällaiset lastensa hakkaajat olivat niin kovaa porukkaa, että ottivat saunassakin verikylpyjä.

Käyttäjän SeppoPajunen kuva
Seppo Pajunen Vastaus kommenttiin #16

Me-toon tapaan huhuille ja nimettömille kertomuksille-ja tapauksille on hyvä saada nimiä ja kasvojakin.
Maan ja mm. uskonnollisten piirien "perinteisten tapojen ja arvojen tapaan" rouva Koivisto on vuosikymmeniä vaieten kantanut "käsittelystä" saamaansa traumaa ja vasta nyttemmin yksilöinyt tapahtumat ja tekijän.
- Itse annoit tekijästä taustat. Kiitoksia.

Mm. vanhollislestadiolaisista piireistä on voinut lehdistä ja kirjoista lukea vastaavanlaisia, myöhemmän aikuisiän avautumisia ja paljastuksia, kun hekin ovat traumojaan tarpeeksi kauan kantaneet ja entistä yhteisöään pelänneet.

UUT:llä, eli Uskontojen Uhrien Tuki ry:llä taitaa riittää avun tarvitsijoita edelleenkin? ( googlaa)

Käyttäjän SeppoPajunen kuva
Seppo Pajunen

Ehdottomasti paikallaan, jolloin tapahtumasta tulee yhteen henkilöön rajattua faktaa ja peittely ja "maineen" suojelu ei enää onnistu.

Ko pastori tuskin oli Tellervo-tytönkään idoli, suosikki, eikä auktoriteettikaan, ellei pelottavuutta lasketa "auktoriteetiseksi ominaisuudeksi?"

Ahdasmielisissä, suljetuissa uskonnollisissa yhteisöissä järkytystä lisää vielä se, että tekijä on usein uhrin ja uhrin perheen läheinen, aikuinen jota uhri on oppinut kunnioittamaan ja johon aikuiseen luottamaan.
- Pahinta jos vielä omat vanhemmat ovat vielä olleet "anteeksi antamassa" ja mukana vaikenemaan vannottamassa.

Katolisen kirkonkaan, laajat ja vuosikymmeniä eri maissa jatkuneet "selibaattipappien" lasten ja nuorten hyväksikäytöt eivät mielestäni edelleenkään ole yksittäisten pappien "hairahduksia", vaan ne on mahdollistanut katolisen kirkon "maan tapa-ja käytäntö", suojeluineen ja vähättelyineen kaikkineen.
- Mieleeni jäi eräästä dokumentista katolisen hyväksikäyttäjäpapin "puolusteleva" kommentti, tyyliin:" Kumpa tietäisitte minkälaisia epeleitä sen ikäiset nuoret ovat."

- Kiitos ja terveisiä vain sinne äitini ja mm.Tarmo Mannin ja Tapperin veljesten
synnyinmaisemiin.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#2

> Minusta nimen ilmoittaminen oli paikallaan.

ooo

noo..... nyt jonkun pitäisi valottaa, mitä me sillä tidolla teemme.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Ruumiillinen kuritus kiellettiin kouluissa Suomessa vuonna 1914, sitä ennen se oli sallittua. Mutta koska ruumiillinen kuritus muutoin oli yhteiskunnassa Suomessa sallittua aina vuoteen 1983 asti, ei kouluissakaan sataprosenttisesti tuota kieltoa alettu heti noudattamaan. Vielä 60-luvulla meillä annettiin kansakoulussa tukkapöllöä, revittiin puserosta ja lätkäistiin poskelle.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

#3

Käsitys ruumiillisesta kurituksesta on saattanut muuttua.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Ruumiillinen kuritus kouluissa kiellettiin siis ennen Suomen itsenäistymistä, mutta kieltoa ei noudatettu eikä valvottu. Jälkiä jättänyt nuoren tytön ruoskinta pelkästään teeskentelyn epäilyn vuoksi on kyllä lajissaan karmeinta, mitä olen koskaan kuullut.

Käyttäjän ArvoTammela1 kuva
Arvo Tammela

Viljo Heinonen, " Mitä todennäköisimmin pastori syyllistyi myös tyttöjen seksuaaliseen hyväksikäyttöön, joskaan näyttöä siitä ei haastattelussa esille tullut". Aikamoinen kannanotto eläkkeellä olevalta toimittajalta.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kiinnitin myös huomiota tuohon. Sellaista ei olisi kannattanut kirjoittaa, koska henkilön nimikin on tiedossa eikä moiseen rikokseen ole edes esitetty mitään vihjailua.

Käyttäjän SeppoPajunen kuva
Seppo Pajunen

... Kun 13-vuotiaalta halutaan pylly paljaaksi ja "ruoskimisen" lisäksi kysellään kuukautisten alkamisesta, niin ei siinä ole enää kysymys uskonnonopetukseen liittyvästä opettajan toimesta, eikä "vilpillisyyteen" liittyvästä moraalikasvatuksesta, vaan pappismiehen PERVESSISISTÄ taipumuksesta!
- Nykyään ko pervessioiden paljastuttua uskonnon "opettaminen" päättyisi välittömästi ja käräjäoikeuden tuomio napsahtaisi!

Kun mummoni "oma pappi" pisti vaimonsa kiertoon ja tekaisi uuden, nuoremman kanssa potran pojan, jonka valokuvaa esitteli mummolleni, sanoi mummoni papin mentyä, että "piru se asuu pappilassakin..." - Eli liekö "pirun tekosia" Punkalaitumenkin papin törkytekoset?

Rippikoululeireirellä on aina joskus joillakin nuorilla mahdollisuus,esim. punaviinin rohakaisemana ensimmäisiin, läheisimpiin kontakteihin vastakkaisen sukupuolen kanssa ja aina silloin tällöin näkee uutisia, että papit ja muut leirien vetäjätkin saattavat "lämmetä tunnelmasta...mutta näistä tapauksista kait harvemmin vastaavanlaisia traumoja jää, vaikka väärin ja laittomia olisivatkin?

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Juha Kuikka ja Arvo Tammela, kiinnititte huomiota merkittävään yksityiskohtaan. Kiitos siitä. Olen korjannut blogiani siltä osin.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Korjaa samalla : Me Too-kampanja ( "Mee too-kanmpanja" ).

Kiitos.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Tellervo Koivisto ja uskonnonopettaja. Mikä kertomuksessa hermostuttaa? Ettei kalmo voi tulla vakuuttamaan syyttömyyttään. Sillä perusteellako ei inkvisitiostakaan saisi enää kertoa?
Mutta, että nimilistoja ja uskovien lapsiin kohdistuneita tekoja. Siinä todella voisi olla kerättävää. Lainvoimaisia tuomioita on ja niissä mainitaan tuomitun nimi, teko ja rangaistus. Uhrien suojelemiseksi tapauksia salataan. Uhrit voivat päättää toisin.
On myös tutkittu, mitkä uskovaisten liikkeet ovat olleet kellokkaittensa kautta tekoihin taipuvaisia.
Tellervo Koiviston kertomus ei välttämättä ole niinkään kaukana nykypäivästä. Lapset kaipaavat edelleen suojelua ja rikokset julkisuutta, jos siten yleinen turvallisuus paranee. Otaksun Tellervo Koivistonkin tuohon pyrkineen tuomalla esimerkillisesti inhan teon julkisuuteen, kun lopulta kykeni.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Kyllä näitä sekopäitä opettajia sotien jälkeen riitti vähän joka kouluun, Tampereen Rantaperkiössäkin rehtori oli aina kännissä tai krapulassa ja oppilaat lentelivät pitkin seiniä.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Onneksi minulle ei sattunut väkivaltaista opettajaa. Sitä olen ihmetellyt pienen ikäni, ettei hakkaamiseen syyllistyneitä opettajia haastettu oikeuteen tai ainakin se oli harvinaista.

Tämän päivän kurinpidossa on mielestäni menty jo lepsuuden puolelle, kun pelkääjinä ovat opettajat. Tosin itse ole ollut näkemässä yhtään opettajan pahoinpitelyä, enkä kuullut nimittelyjä. Lukenut niistä olen.

Käyttäjän kainiemelainen kuva
Kai Niemeläinen

Lukion liikunnanopettaja nosti oppilaan seinälle vaatteista repien, kun tämä ei ollut käynyt suihkussa ja sitä seuranneessa sananvaihdossa oppilas solvasi liikunnanopettajan urheilusaavutusta. Itse asiassa kylläkin opettaja liioitteli riitatilanteessa omaa saavutustaan ja oppilas korjasi sitä oikeaksi. Oppilas tiesi kyllä oikean tilan olleen opettajalle kipeä asia. Oppilas tiesi jo sanoessaan, että opettaja kävisi käsiksi. Tilanteen rajuus yllätti oppilaankin ja meidät sivusta seuranneet. Vanha mies oli kyllä yllättävän voimakas edelleen. Edes kengänkärjet eivät maata tavanneet, kun opettaja ripitti seinälle nostamaansa nenäkästä.

Rehtori antoi opettajalle varoituksen ja vapautti oppilaan liikuntatunneista. Ehkäpä win-win -ratkaisu.

Käyttäjän Kirsiomp kuva

Tellervon haastattelu oli erinomainen! Jari Tervo oli onnistunut saamaan vapautuneen ilmapiirin, jonka vallitessa näinkin luottamuksellisia asioita voitiin käsitellä.

Tellervo on rohkea nainen ja ansaitsee kaiken arvostuksen.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

1970-luvun alussa löydettiin Turun satama-alueelta miehen ruumis, jonka pään päältä oli ajettu autolla edestakaisin useita kertoja. Mies oli erään koulukodin johtaja. Tekijät jäivät tuntemattomiksi ja teko on edelleen selvittämättä.

Tutkinnassa kävi ilmi, että koulukodin johtaja oli entinen uskonnon- ja historianopettaja. Koulukodissa hänen tapanaan oli ollut juoksuttaa koulukodin poikia alasti heinäseiväs pitkähihaisen paidan hihoista läpi työnnettynä läheisillä heinä- ja juurikaspelloilla varsinkin silloin, kun niillä työskenteli naisia/tyttöjä. Johtaja oli kutsunut rangaistusta ”ristin tieksi”.

Tämä häiriintynyt kiihkouskovainen oli valitettavasti jonkin (somaattisen) vaivan takia isäni potilas, ja tulipa jopa kerran kotiimme laulamaan faijalle synymäpäivän kunniaksi. Kuulin isäni ja äitini keskustelun tästä umpihullusta, ja molemmat olivat sitä mieltä, että tuo uskovainen idiootti ei olisi saanut olla missään tekemisissä lasten ja nuorten kanssa.

Yllättävän kauan kesti koston hakeminen, mutta taivaassa tuo hörhö nyt varmasti nauttii vanhurskaan oikeuksista ja saa piinata lapsia mielensä mukaan. Muistan nimenkin, mutta en laita sitä tähän.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Mielenkiintoinen tapaus. Tai siis hirmuinen.

Tekstissäsi ihmettelin vain tuota: "Koulukodissa hänen tapanaan oli ollut juoksuttaa koulukodin poikia alasti heinäseiväs pitkähihaisen paidan hihoista läpi työnnettynä", koska alastomalla ei voi olla hihoja ja niimpä aprikoin ensin tarkoittiko tuo sitä, että johtaja oli itse alasti poikia juoksuttaessaan ... ;)

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

OK. Siis ”juoksutti vain pitkähihaiseen paitaan puettuja, alapää paljaana olevia murrosikäisiä poikia”...

Muistan kieroutuneen mielikuvituksesi;)

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

"... ruumis, jonka pään päältä oli ajettu autolla edestakaisin useita kertoja."

- Eikö tuollainen tekotapa viittaa viharikokseen (joka käsitteenä ei tosin kuulunut 1970-luvun yhteiskuntaan)?

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Pääsitkö mielestäsi loistamaan kommentillasi? Mikä se viharikos on?

”Viharikos on rikos, joka tehdään kansalliseen, uskonnolliseen, etniseen, seksuaaliseen tai vastaavaan kansanryhmään kuuluvaa ihmistä kohtaan kyseiseen ryhmään kuulumisen vuoksi.”

Otin Wikipediasta, kun se tuli ensimmäisenä eteen. https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Viharikos

Ei tuolla teolla ole mitään yhteistä yllä olevan määritelmän kanssa. Jonkin verran vihaa saattoi muuten olla mukana, mutta murhana taidettiin tutkia.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #30

"Pääsitkö mielestäsi loistamaan kommentillasi?"

- Omissa silmissäni suorastaan sokaistun nokkeluudestani, mutta muiden puolesta en tohdi vastata.

"Mikä se viharikos on?"

- Wikipedian antama määritelmä on yllättävä, mutta otan sen huomioon.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #35

Suomen rikoslaki, rangaistuksen koventamisperusteet

6 luku 5§:

”4) rikoksen tekeminen rotuun, ihonväriin, syntyperään, kansalliseen tai etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai vammaisuuteen perustuvasta vaikuttimesta taikka niihin rinnastettavasta muusta vaikuttimesta; ”

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Murhan tapahtuessa kyseinen miesopettaja toimi kirkkohistorian opettajana oppikoulussa, itse asiassa myös minun opettajanani. Hänet murhattiin 1960-luvun loppupuolella.

Murha jäi muistaakseni selvittämättä. Yleisesti sen ajateltiin olleen koston koulukotiajoilta. Hymy-lehti kun sitten aikanaan teki jutun tästä rikoksesta ja kertoi myös opettajan pimeästä menneisyydestä, mistä ainakaaan me oppilaat emme olleet mitään tietäneet.

Kyseinen opettaja oli luokassa väkivaltainen ja arvaamaton käyden herkästi kiinni nimenomaan poikiin lyöden ja tukasta repien.

Muistan miten me oppilaat koulun pihassa hurrasimme kuultuamme miksi Suomen lippu liehui puolisalossa.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Muistin tuon tekovuosikymmenen väärin. Minua tämä äijä ei onneksi koskaan opettanut, mutta muutamaa vuotta vanhempana sait näemmä sitten nauttia hänen kaikin puolin sivistävästä opetuksestaan.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #31

Opetus oli olematonta.

Hänen pääharrastuksensa oli Sulasol eli valtakunnallinen musiikinharrastajien yhdistys ja siellä nimenomaan kuorolaulu.

"Pappi" ( lempinimi) pitikin vuodesta toiseen monologiaan Sulasolista ja kuorolaulusta ja lauleskeli aina välillä meidän poikien kurittamisen vastapainoksi.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #33

Faija piti kyllä myös syntymäpäivänään annettua lauluesitystä lähinnä rangaistuksena...

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #38

Rangaistus olisi myös ollut syntyä saksanpaimenkoiraksi ja joutua Papin koiraksi.

Papin kodissa yhden huoneen seinät oli verhottu saksanpaimenkoirien taljoilla. Jostain syystä koirien elinikä jäi aina hyvin lyhyeksi Papin hoidossa. Näin itse pariin otteeseen tuon oudon huoneen, sillä Papin poika kuului koulukaveripiiriini.

Papin kohdalla sadismi sai tunnistettavat kasvot, jotka murskattiin vasta lakia rikkomalla.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #43

Eikö Papin vaimo antanut pianotunteja? Aivan hirveän näköinen noita-akka.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #45
Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #45

"Aivan hirveän näköinen noita-akka."

Akateemisessa puheenparressa pitää sanoa: "Varsin vastenmielinen habitus".

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #54

Se ämmä haisi vanhoille vaatteille kaiken muun lisäksi. Mitään ”akateemista” en kummassakaan aviopuolisossa havainnut, äijäkin sellainen nyrkillä tapettava rääpäle. Ei olisi tarvittu autoa...

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila Vastaus kommenttiin #57

Tässä oli kai enemmän kyse Jussilan oletetusta akateemisuudesta.

'Brutal and barbaric' kuvannee Jussilan fraseologiaa osuvammin.

Kyllä Siperia.. korjaan Kiina opettaa akateemisille puhetavoille.

Heh. :) Vaan ei käy kateeksi Max'inkaan mahdolliset lähioppilaat.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #57

Eräs yksityiskohta tästä murhatusta kirkkohistorian opettajastani on jäänyt erityisesti mieleeni.

Pappi kulki kesät talvet aina sandaaleissa niin sisällä kuin ulkona. Ja aina myös sukat niissä sandaaleissa.

Kai siinä oli hänen mielestään jotain raamatullista.

Käyttäjän jormamoll kuva
Jorma Moll

Koulukodeissa yms. on tapahtunut hurjia asioita. Niistä ei ole taidettu kirjoitella pahemmin lehtiin tai kirjoihin.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Isäni Arvo Kokko (s. 1918, kansakoulussa 1920-luvulla) vaistosi pulpetin ääressä istuessaan, että opettaja oli lyömässä karttakepillä hänen sormilleen. Pieni koululainen vetäisi nopeasti kätensä pois, ja samassa karttakeppi pamahti lujaa pulpetinkanteen!

Tarina ei jatkunut, joten ilmeisesti opettaja joko vain totesi lapsen nopeammaksi kuin aikuinen, tahi katsoi muuten saavuttaneensa kurinpidollisen tavoitteensa.

Tellervon tapaus on paljon, paljon lohduttomampi.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Kansakoulun ekalla luokalla noin 60v. naisopettajamme säntäsi jostain syystä kerran luokan perälle sitä pulpettikäytävää myöten, jonka varrella omakin pulpettini oli. Hän löi lonkkansa pulpettini kulmaan, jonka jälkeen hän tukisti minua huutaen, että olen pitänyt pulpettiani vinossa, mikä ei kyllä ollut totta. Määräsi sitten minut jäämään koulun jälkeen jälki-istuntoon.

Vaikka olin vasta 7-vuotias, niin ymmärsin kyllä, että opettajan käytös oli vihareaktio vain omasta kinttunsa satuttamisesta johtuen ja jotenkin tajusin, että hänen oli pakko sitä itsekin katua. Kun asiasta ei enää päivän mittaan mitään mainittu, niin koulun loppueasa lähdin normaalisti kotiin. Opettajakaan ei asiaan enää seuraavana päivänäkään palannut.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Minun vuotta nuoremmalla veljelläni oli 7-vuotiaana kutinapulveria mukanaan koulussa. Mutta hän ei sitä käyttänyt. Sen sijaan hänen luokkatoverinsa, jolla myös oli kutinapulveria mukana, käytti sitä ja opettaja näki hyväksi takavarikoida kummaltakin kutinapulverit pois ja laittoi ne opettajanpöydän laatikkoon.

Kotona veljeni kertoi surullisena kutinapulverinsa menettämisestä ja seuraavana päivänä menin viimeisen oppitunnin jälkeen veljeni tyhjään luokkahuoneeseen (heidän koulupäivänsä päättyi tuntia ennen ja luokkahuoneita ei siihen aikaan lukittu) ja otin veljeni kutinapulverin opettajanpöydän laatikosta ja palautin sen veljelleni.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #52

Opettajat harjoittivat tuohon aikaan sumeilematta omankädenoikeutta. Minulta on takavarikoitu kouluaikana tupakat useita kertoja. Muuan opettaja tutki suurennuslasilla oppilaiden sormia nähdäkseen, olivatko nämä polttaneet. Posketonta touhua.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu Vastaus kommenttiin #53

Minulla on ollut sitten parempi tuuri, koska en muista, että opettajissa olisi ollut varsinaisia sadisteja.

Mutta tupakoinnista kuitenkin yksi tarina. Itse en ole koskaan polttanut mutta kun kavereissani oli polttajia, niin kuljin heidän mukanaan. Tupakointipaikka oli koulualueen ulkopuolella siten, että se tarjosi näkösuojan koulun pihalle.

Yhden kerran sitten opettajanhuoneeseen oli tullut puhelu joltain, jolla oli näköyhteys tupakkapaikalle. Puheluun sattui kuitenkin vastaamaan kuvaamataidon opettaja, joka oli kaikin puolin reilu mies. Hän kysyi soittajalta, kuka soittaa. Kun vastaus oli 'sillä ei ole väliä', hän totesi, että koko asialla ei ole väliä ja sulki puhelimen.

Sitten hän tuli käymään sinne tupakkapaikalle, kertoi soitosta ja kehotti olemaan mieluummin polttelematta... Aina ei käy niin hyvin, että juuri hän sattuisi vastaamaan puhelimeen.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #59

Armeijan maastoharjoituksessa syyskesällä 1980 ruokailimme päivänpaisteisessa petäjikössä. Kotikasvatukseni vuoksi en muutenkaan syö lakki päässä, joten armeijan periaate täsmäsi tässä suhteessa normaaleihin käytöstapoihini.

Jokunen varusmies unohti kuitenkin riisua lakkinsa, ja kantahenkilökunta huomasi tapahtuneen. Olin ruokailtuani jo ehtinyt napata maastolippiksen päähäni, ja minut otettiin varoittavana esimerkkinä (?) yksikön päällikön puhutteluun. Yliluutnantti käytti parakissa puheenvuoron sotilaallisesta käyttäytymisestä ja määräyksien noudattamisesta, mutta ei sanallakaan viitannut aterioimiseen. Mikäs siinä; kuuntelin parin minuutin ajan asennossa seisten sotilaselämän periaatteita - ei kai se pahitteeksi ollut alikersantillekaan?

Luvan saatuani poistuin takaisin taukopaikalle istuskelemaan. Hetken kuluttua toinen kouluttaja, muistaakseni eräs ns. kesäkessu, tuli toteamaan: "Kokko, sain tietää että te ette ole ruokaillut lakki päässä." (Armeija on sikäli looginen systeemi, ettei siellä pyydellä anteeksi, vaan korjataan virheet.)

Joku kavereistani oli siis käynyt esimiestemme luona puhdistamassa maineeni ilman, että itse tiesin siitä mitään. Hauska yksityiskohta oli, että päällikön puhuttelussa minulta ei ensinnäkään kysytty mitään, ei toisaalta mainittu sanallakaan ruokailemiseen liittyvistä säännöistä, mutta ei myöskään perusteltu juuri minun valikoitumistani läksytettäväksi!

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #53

En koskaan polttanut tupakkaa koulussa. Kouluaikoina poltin tupakkaa yhtenä päivänä, mutta sinä päivänä pinnasin koulusta.

Olin kansakoulun ensimmäisellä luokalla ja pikkuveljeni leikkikoulussa. Oli se päivä kuukaudesta, jolloin leikkikoululaisten oli vietävä leikkikouluun 10 markkaa kuukausimaksua.

Minä ja pikkuveljeni sekä hänen leikkikoulutoverinsa päätimme, että tänään emme menekään leikkikouluun emmekä kansakouluun, vaan vietämme päivän jotenkin mukavammin.

Minun vanhempani olivat lopettaneet tupakoinnin vuotta aiemmin, mutta tuon pikkuveljeni leikkikoulutoverin vanhemmat tupakoivat edelleen. Hänen kotonaan oli siis tupakoita.

Olin säästänyt muutaman markan viikkorahoistani* ja niiden turvin sekä niiden kahdenkymmenen markan turvin, jotka veljeni ja kaverinsa jättivät viemättä leikkikouluun, lähdimme lähikauppaan ostoksille.

Oltiin luultavasti tammi- tai helmikuussa (1971), koska muistan, että meri oli jo jäässä ja kaikkialla lunta. Arkipäivän aamulla olimme ainoat 3 asiakasta lähikaupassa: yksi 7-vuotias ja kaksi 6-vuotiasta. Yksi kerrallamme pyysimme saada ostaa yhden puntillisen tulitikkuja. Lähikaupan täti myi ne meille turhia kyselemättä.

Sitten haimme veljeni kaverin kotoa tupakat ja lähdimme rannalle polttamaan tupakkaa ja kulottamaan kaislikkoa. Metsäpalovaaraa ei ollut jään ja lumen keskellä, mutta pystyyn kuivuneet kaislat paloivat hienosti.

Keskipäivällä menimme kotiin lounaalle — paistoimme kananmunia — ja sen jälkeen takaisin rannalle.

Mutta kaikki hyvä päättyy aikanaan... Ilta pimeni ja vanhempamme olivat tulleet töistä kotiin... :-/

Äitini haistoi heti vaatteistamme, että olimme polttaneet tupakkaa. Vanhempani kutsuivat pikkuveljeni leikkikoulukaverin vanhemmat kotiimme ruotimaan porukalla tapahtunutta. Selkäsaunahan siitä seurasi.

Opinko tuosta jotain? Silläkin uhalla, että kuulostan kokoomuslaiselta, opin lähinnä sen, että ei kannata jäädä kiinni... :P

. . .

* Viikkorahojemme esihistoriasta sananen. Ehdotin noin 6-vuotiaana pikkuveljelleni, että voisimme alkaa pedata itse sänkymme aamuisin. Ideana oli se, että ehkä äitimme antaisi meille siitä hyvästä taskurahaa. Laskeskelin, että 50 penniä päivässä olisi 3 ja puoli markkaa viikossa eli ruhtinaallinen summa.

Niinpä sitten yhtenä aamuna petasimme sänkymme itse ja odotimme jännityksellä, miten äitimme siihen reagoisi. Reaktio oli se, että nyt kun osaamme itse pedata sänkymme, meidän pitää tehdä se joka aamu. Mistään taskurahasta ei ollut puhettakaan.

Vasta myöhemmin meille alettiin maksaa viikkorahaa, muistaakseni 50 penniä viikossa ilman mitään erityistä (teko)syytä.

Tästä kokemuksesta taisin oppia paljon enemmän kuin tuosta tupakanpoltosta...

. . .

Kerrotaan nyt vielä kolmaskin lapsuudenmuisto, joka on vaikuttanut minuun.

Kun olin nelivuotias, joku pihan lapsista (tai oikeastaan naapuripihan lapsista) sai päähänsä ja esitti sellaisen idean, että keräisimme kiviä ja menisimme heittämään ne kadun toisella puolella olevan vanhan ja käyttämättömänä olevan rakennuksen ikkunoiden läpi.

Niinpä keräsimme kiviä tuohon tarkoitukseen. Itse otin kiven, joka oli niin suuri, että sitä piti kantaa kaksin käsin.

Lähestyimme porukalla tuota ikkunaa ja kun joku antoi merkin, että NYT pitää heittää kivet, heitin kiven ikkunan läpi. Kukaan muu ei heittänyt kiveä, vaan kaikki pudottivat kivet maahan ja lähtivät juoksemaan karkuun.

Jonkin aikaa tämän jälkeen täytin 5 vuotta. Isäni sanoi tuona aamuna, että meidän pitää nyt yhdessä lähteä jonnekin. Hän kysyi minulta, arvaanko, mihin meidän pitää lähteä. Veikkasin, että meidän pitää lähteä hyvittämään sitä ikkunaa, jonka olin rikkonut. Mutta hän sanoi, että ei tarvitse, vaan lähdemme ostamaan minulle polkupyörää. Opin ajamaan ilman apupyöriä vielä samana päivänä.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Onko siinä jotain outoa, että nämä koulujen idioottiopettajat näyttävät olleen yleensä uskonnonopettajia tai muuten vain uskovaisia hörhöjä?

Käyttäjän HaMi kuva
Hannu Rautomäki

Kenellä riittävän vanhalla ei ollut julmia opettajia?

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Toinenkin opettajani murhattiin. Hän ei ollut fyysisesti julma, mutta harjoitti julmaa henkistä väkivaltaa luokan huonosti menestyviä poikaoppilaita kohtaan.

Tämän opettajan mielilause oppilaalle oli : Tartu lapioon !

Iskulause tarkoitti koulunkäynnin lopettamista ja siirtymistä ruumiillisiin töihin.

Tuli päivä, jolloin yksi oppilas tarttui lapioon ja iski opettajan kuoliaaksi. Tuolloin kyseinen opettaja oli jo ehtinyt vaihtaa paikkakuntaa ja vuosikin oli 1981.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

E.N. opetti minuakin. Tyttöoppilaat saivat törkeitä vihjauksia osakseen tältä ”kotini on linnani ja vaimoni puutarhani” -pelleltä.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Luulenpa, että juuri tuosta aiheesta löytyi nopealla etsimisellä kokonainen nettikeskustelu. Juttu sai aikoinaan suuren valtakunnallisen julkisuuden. Ilmeisen tasapainottomien ihmisten hallitsematon törmäys - synkkää.

https://www.murha.info/phpbb2/viewtopic.php?t=1114...

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi Vastaus kommenttiin #48

Tekotapa ei vastaa tunnusmerkistöä.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #50
Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi Vastaus kommenttiin #51

Edellisen viestin (48) linkissä kuvataan opettajan tappoa vuodelta 1981, jossa tekotapana on lapio. Alkup. tarina koskee kuvauksen perusteella toista tapausta.

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila Vastaus kommenttiin #55

Alkuperäinen tarina? Uusi tarina kertoo uudesta opettajaseikkailusta ja -kokemuksesta.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi Vastaus kommenttiin #58

Viestissä 28 joku tapetaan 60-luvun loppupuolella, sitten tapetaan toinen viestin 44 mukaisesti 1981. Tarkasti lukemalla selviää helposti molemmat opettajien tapot. Toinen tekijä tiedossa (lapio), toinen tuntematon (auto). Luin huolimattomasti, joten en aluksi ymmärtänyt, että tapettavia opettajia oli 2.

Käyttäjän TeppoRaininko kuva
Teppo Raininko

Käydessäni ala-astetta 1970-luvulla meillä oli rinnakkaisluokan luokanopettaja, joka toimi myös omalle luokalleni liikunnan ja käsityön opettajana. Hänellä oli tapana pienimmästäkin syystä huutaa kymmenen vuoden molemmin puolin oleville lapsille kuin puolihullu kapiainen. Huutoa säesti aika ajoin oppilaan nostaminen ilmaan rinnuksista kiinni tarttumalla ja joskus jopa hiuksista roikottamalla. Avokämmentä tuli poskelle ja toisinaan käsityötunnilla saattoi tulla puukalikasta päähän. Jos opettaja ei ollut tyytyväinen oppilaan käden taitoihin, hän rikkoi suurella vaivalla lapsen väkertämän lintulaudan tai löylykauhan. Luokkahuoneessa hän rikkoi karttakeppejä ja tauluviivaimia hakkaamalla niitä raivon vallassa pöydänkulmaan.

Jälkeenpäin ei voi kuin ihmetellä, ettei tähän kukaan puuttunut. Lapsena sitä ei osannut vanhemmilleen kertoa, kun tilanteen laittomuutta ei oikein ymmärtänyt. Ehkä vanhemmatkaan eivät uskoneet. Kummastelen kuitenkin, että tätä sai jatkua vuodesta toiseen. Täytyihän ainakin opettajakollegojen tietää, mitä kyseisen sankarin tunneilla tapahtuu.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo

Meillä oli kansakoulussa 70-luvun alussa liikunnanopettajana "vanha rakuuna", kuten häntä kutsuimme. Liikuntatunneilla hän opetti meille sellaisia asioita kuin:

- asento!
- lepo!
- katse oikeaan — päin!
- vasemmalle — poistu!
- neliriviin — järjesty!

jne.

Luonnollisesti hän oli seminaarinsa käynyt jo ennen sotia, ryssävihan kulta-aikana.

Ryssävihan kulta-aika

"Vuodesta 1920 alkaen taustalla oli selkeä ohjelma. Ensiarvoisen tärkeää oli vihan istuttaminen upseeristoon, lehtimiehiin ja ennen kaikkea opettajiin. Vihan siemen oli saatava idulle jo varhain."

P.S. Ei ihme, että armeijassa 20-vuotiaana tuli sellainen olo, että tällaista typeryyttä ei enää jaksaisi kun on jo pikkulapsena siitä saanut tarpeekseen. Kauhulla olen lukenut kertomuksia siitä, että joku on oppinut petaamaan sänkynsä vasta armeijassa. Minä osasin sen jo 5-vuotiaana. Armeijassa sängyn petaamiseen annettiin noin 1 minuutti aikaa ja alokastuvassani oli yksi kaveri, joka oli hiukan "hidas" eikä tuosta suoritutunut. Otin tavakseni pedata meidän molempien sängyt. Minulle puoli minuuttia per sänky oli enemmän kuin tarpeeksi.

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko

Olin oppinut petaamisen kotona, mutta pitsilakanan sievä taittelu silkkistä täkkiä somistamaan ei ollut käyttökelpoinen menetelmä, kun karkea huopa, ohut vahvalta pesuaineelta haissut lakana ja varsinkin armoton ruutupeitto oli saatava synkkaamaan telaketjumaisen patjan ja askeettisen tyynyn kanssa.

"Kokko! Punkkanne näyttää siltä että elefantit ovat käyttäneet sitä n*ssimiseen!"

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #72

Meiltä ei vaadittu elefanttien pois hätistelemistä, vaan yksinkertaisesti sitä, että sängylle pudotetun kolikon piti kimmota samalle korkeudelle kuin mistä se pudotettiin. Tyypillinen fysiikan lakien vastainen vaatimus. Vähän niinkuin trickledown-efekti.

Laadukasta keskustelua täällä Usarissa

"Kommentti 6: ”Tunnethan trickle down -efektin: Jos kahdelta työläiseltä otetaan yksi omena kummaltakin ja annetaan ne kapitalistille, niin kyllä siitä valuu jotain työläisillekin.”"

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #75

"Tyypillinen fysiikan lakien vastainen vaatimus."

- Ja taas assosiaatio! Tykkiryhmän (useimmiten 6 miestä) piti tämän tästä siirtää it-kanuunaa työntäen, kelissä kuin kelissä, maastossa kuin maastossa. Aina homma ei sujunut, kun lihasvoima kerta kaikkiaan loppui kesken. Silloin ryhmänjohtaja ärjäisi: "Jos tykki ei liiku, vähennetään miehiä!"

Resurssien supistamista käytettiin uhkauksena, jota ei kuitenkaan toteutettu, mutta esimerkkinä sotilaan motivointitavoista tämä on erinomainen. No, konekiväärikin on joko raskas tai h*lvetin raskas!

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #77

Alkaa melkein syntyä vaikutelma, että armeijamme arvokkain anti on herkullisten anekdoottien generominen.

Alokasaikani loppupuolella oli käytännön testi maastossa taisteluradalla tms. En halunnut "joutua" aliupseerikouluun, joten yritin saada tuosta testistä huonon arvosanan. Toisaalta ajattelin, että jos mokailisin liian näkyvästi, niin bluffi ei menisi läpi. Piti siis löytää juuri sopivan huono mutta ei huomiotaherättävän huono suoritustaso...

Tein testin laittaen joukkoon mielestäni sopivan määrän virheitä. Testin päätyttyä olin hiljaa mielessäni tyytyväinen siitä, että olin tehnyt testin huonosti, kuitenkaan liioittelematta.

Seuraavana päivänä testin tulokset julkistettiin ja kävi ilmi, että sain 3 päivää kuntoisuuslomaa erinomaisesti suoritetusta testistä... :-/

Taas kerran naamalleni lätkäistiin se, että en tosiaan pysty enkä osaa aavistaa keskivertoporukan mielenliikkeitä tms...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #80

Meille luvattiin intissä kuntsari urheilukilpailun voittamisesta. Rykmentissä joku masinoi shakkimestaruuskilpailun ja kuinka ollakaan, minusta tuli rykmentin shakkimestari. Menin siis patterin päällikön (majurin) luokse ja pyysin sitä luvattua lomapäivää. Hän katsoi anomustani kieroon ja kysyi onko shakki minun mielestäni urheilulaji. Vastasin siihen, että nimenomaan sotilasstrategisesti se on mitä relevantein urheilulaji, vielä oleellisempi kyin juoksukilpailu, sillä kovimmin juostaan yleensä peräännyttäessä.

Majuri röhisi ja köhisi, tarttui kynäänsä ja kirjoitti minulle lomatodistuksen. Totesi sitten, että alkää liikaa tästä rehvastelko.

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #81
Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #81

Jos en ole ymmärtänyt aivan väärin, oli shakki Neuvostoliitossa kansallisurheilun asemassa. Google-haku ei ainakaan toistaiseksi ole sen enempää vahvistanut kuin kiistänytkään käsitystäni.

Käyttäjän marttivartti3 kuva
Martti Nurmi

Näitä naisten kipukuvauksia kypsällä iällä, uskonnon piiristä:
https://www.apu.fi/artikkelit/ankara-uskonto-jatti...

Käyttäjän SeppoPajunen kuva
Seppo Pajunen

Tellervo Koivisto on maininnut uskonnonopettaja-papilta saamastaan, fyysisestä ja henkisestä käsittelystä kirjassaan ja jossakin lehtihaastattelusssa, mutta vasta nyt Tervon haastattelussa yksityiskohtaisemmin. Vaikka hän on fiksu, itsenäinen ja ilmeisen luja nainen, niin näin törkeät kokemukset loukkaavat ihmisen fyysistä ja henkistä koskemattomuutta niin rajusti, että vaikeneminen näinkin pitkään on ymmärrettävää.
Aiemmin on lehdissä ollut aikuisiän avautumisia esimerkiksi vanhoillislestadiolaisten keskuudessa tapahtuneista, vähän vastaavanlaisista, pedofiili ja jopa insestitapauksista, jotka "anteeksiannolla" lakaistiin maton alle ja vaiettiin, sillä kukas sitä nyt "hengellistä kotiaan" likaamaan "pikkujutuilla", joita on anteeksi pyydetty ja saatu...
- Nykyään on jo ilmeisesti paineita ilmoittaa mahdolliset törkyteot viranomaisille?

Tulee mieleen myös katolisten kirkon "selibaattipappien" vuosikymmeniä eri katolisissa maissa jatkuneet lasten ja nuorten hyväksikäytöt, jotka nekin on jotenkin sairaasti hyväsyen vaiettu vuosikymmeniä ja paljastuksia tullee varmaan pikkuhiljaa vieläkin lisää..?

Ulkoministeri Soinikin on innokkaasti ja pontevasti vastustanut homoavioliittoja, aborttia ympäri maailmaa ja mm. eutanasialakihanketta, mutta en ole huomannut, että hän olisi mitenkään kommentoinut ja ottanut kantaa kirkkonsa "selibaattipappien" törkytekoihin?

Käyttäjän TeppoRaininko kuva
Teppo Raininko

"Ulkoministeri Soinikin on innokkaasti ja pontevasti vastustanut homoavioliittoja, aborttia ympäri maailmaa ja mm. eutanasialakihanketta, mutta en ole huomannut, että hän olisi mitenkään kommentoinut ja ottanut kantaa kirkkonsa "selibaattipappien" törkytekoihin?"

Näissä törkyteoissa on kyitenkin kyse yksittäisten henkilöiden teoista, ei katolisen kirkon opista tai siitä, että kirkko olisi kehottanut ketään toimimaan näin tai edes sanonut hyväksyvänsä moisen toiminnan.

Katolinen kirkko on maailman suurin uskonyhteisö ja luultavasti myös suurin kansanliike maailmassa. Sen piirissä toimii ympäri maailman miljoonia - luultavasti kymmeniä miljoonia - ihmisiä palkattuina, vapaaehtoistyössä ja luottamustehtävissä. Todennäköisesti tässä porukassa esiintyy rikollisuutta ja perverssejä taipumuksia suunnilleen samassa suhteessa kuin muissakin suurissa kansanliikkeissä.

Jotain vaikutusta varmaankin on sellaisilla rakenteilla, kuten selibaatti (tukahdutetut vietit), tiiviillä yhteisöillä ja eräiden toimijoiden vahvalla auktoriteetillä (vähäinen kiinni jäämisen riski, vaikenemisen kulttuuri). Nämä seikat voivat mahdollistaa ei-toivotun käyttäytymisen paremmin kuin vaikkapa shakkikerhossa, vaikka molemmissa olisi "alan miehiä" samassa suhteessa. Usein lienee käynyt myös niin, että ilmiantajaa ei ole uskottu, sillä eihän Padre nyt sellaista... hänhän on rakastava ja lempeä mies. Niin kuin ehkä onkin. Useimmiten.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Väkivaltarikoksissa, jollaisia kaikki seksuaalirikokset ovat, uskova yhteisö yrittää ensisijaisesti suojella yhteisönsä mainetta. Se johtaa rikollisen suojeluun. Vähintäänkin pitää välttää väärinkäytöksistä ilmoittamista. Siitä seuraaa se, että väärinkäytökset jatkuvat usein pitkään. Ulkopuoliset eivät voi puuttua tioanteeseen, kun he eivät tapahtumista tietoa saa ja oma väki ummistaa silmänsä ja vaikenee.

Käyttäjän SeppoPajunen kuva
Seppo Pajunen Vastaus kommenttiin #84

Monissa katolisissa kirkoissa ja maissa, jopa vuosikymmeniä jatkunut "laaja kirkon pappien tapa" ei ole millään tavalla selitettävissä eikä hyväksyttävissä, eikä jopa satoihin tuhansiin pikkupoikiin kajoamisiin ei riitä paavinkaan "anteeksipyytelöt!"

Sama pätee vanhollislestadiolaisiin "saarna-ja johtomiehiin" ja sama pätee rouva Koiviston edesmenneeseen, "valtiokirkonkin sielunpaimeneeseen."

- Laajat kansanjoukot innostuivat Saksan Aatunkin "aatteisiin ja tekemisiin", mutta vain ääri-marginaaliporukat niitäkään enää puolustelee ja "kieltää" hirmutekojen tapahtuneen?!

- Kiitos Viljo ja terveisiä sinne Tarmo Mannin ja Tapperin veljesten maisemiin.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Viljo Heinosen blogista muodostui jopa epätavallisen kirjava kokoelma tarinoita asiasta ja varsinkin asian vierestä. Ei ole yllätys, että joitakin viestejä on jouduttu poistamaan säälimättömän loanheiton ja asiattomuuksien vuoksi.

Itse aiheeseen "Tellervo Koivistolla oli julma uskonnonopettaja" otan vielä kantaa siltä osin, oliko opettajan nimen julkistaminen 77 vuotta myöhemmin kohtuullista vai ei.

Ei ollut. Elämme edelleen oikeusvaltiossa, onneksi

Tilanne on aivan sama olipa sitten syytettynä pappi, lukkari, talonpoika tai kuppari.
- - - - - - - - -

http://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:syyt...

Syyttömyysolettama tarkoittaa oikeudenkäynnissä monia eri asioita.
1) Rikoksesta syytettyä on pidettävä syyttömänä ja ketään ei saa kohdella syyllisenä ennen syyllisyyden vahvistavaa tuomiota.
2) Epäselvyydet todistusaineistossa on luettava syytetyn hyväksi (in dubio pro reo -sääntö).
3) Todistustaakka on syyttäjällä eli hänen on pystyttävä näyttämään rikossyyte toteen.
4) Syytetyllä on oikeus saada tieto syytteestä itseään kohtaan vastanäytön esittämiseksi ja puolustuksen turvaamiseksi.
5) Tuomioistuimen jäsenillä ei saa olla ennakkokäsitystä syytetyn syyllisyydestä.
6) Tuomioistuimen on pyrittävä aineellisesti oikeaan ratkaisuun.
7) Syytetyllä on itsekriminointisuojan mukainen oikeus olla todistamatta itseään vastaan ja oikeus vaieta.
8) Syytteen hylkäävä tuomio ei saa sisältää vihjauksia syytetyn syyllisyydestä vaan tuomion on selvästi vahvistettava syytetyn syyttömyys.
9) Tuomioistuimen on pysyttäydyttävä tekemästä vihjauksia syytetyn syyllisyydestä.

Esitutkintalain 4 luvun 2 § mukaan rikoksesta epäiltyä on kohdeltava esitutkinnassa syyttömänä. Konflikti syyttömyysolettaman ja asian selvittämisen välillä on ilmeinen, sillä esitutkinta rakentuu ajatukselle epäillyn syyllisyydestä. Ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaan syyttömyysolettama on kuitenkin voimassa jo esitutkinnassa, jollei jo ennen sitä.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Päätit sitten jatkaa ja edistää opettajaan kohdistuvaa oikeusvaltiossamme tuomittavaa julkista tuomitsemista iilman esitutkintaa ja oikeudenkäyntiä julkistamalla hänen nimensä #16.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Parahin Pekka, älä ole lapsellinen. Toki heitossasi on jotain hellyttävää.

Tuotan pettymyksen, en tartu riidan täkyysi. Voit kiehua omassa rauhassasi.

Eli, kuten tiedät henkilön nimen julkituo valtakunnan ykkömediassa maan äiti.

Nyt meidän pitää Pekka ryhdistäytyä ja jättää kohta 60 vuotta sitten edesmennyt vainaja tuomitsematta. Häväisty hänet jo on niin maan perusteellisesti. Sitä puolta meidän ei tarvitse enää täydentää.

Ja mikä on selvää, väkivaltaisia tekoja me emme Pekka hyväksy, emmehän.

Pysytään lujana väkivaltaa vastustavassa rintamassa. Työsarkaa riittää.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen Vastaus kommenttiin #90

Markku Marttila,

Sinulla keulii ja logiikkasi pettää.

Ei ole suinkaan riidan haastamista todeta se yksinkertainen tosiasia, että
olet levittänyt kyseisen opettajan nimeä täällä kommenttiketjussa.

Aiheetta enempään.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila Vastaus kommenttiin #91

Aihetta vielä tähän ja erittäin ratkaisevaa aihetta onkin.

Olen kaiketi tässä blogissa ainoa kirjoittaja, joka ehdottoman päättäväisesti olen vastustanut tuon syytetyn tuomitsemista kenttäoikeuden elkeillä.

Nimi oli tuotu kaikkien ulottuville ja näkyville jo valmiiksi valtakunnan mediassa.

En huomannut kenenkään muun rohjenneen nostaa esiin T.Koiviston nimeltä mainitseman vainajan laillisia oikeuksia tilanteessa, jossa haudassa lepäävää liki 60 vuotta sitten poismennyttä vainajaa nostettiin ilman minkäänlaista oikeudenkäyntiä julkiseen häpeäpaaluun.

Pekka Toivonen taisi ulvoa yhteisessä kuorossa toisten sakinhivuttajien kanssa.

Tekikö gutaa, tekikö? Oliko kunniakasta, oliko?

Käyttäjän TuomoKokko kuva
Tuomo Kokko Vastaus kommenttiin #92

Huomenta!

"Tekikö gutaa, tekikö? Oliko kunniakasta, oliko?"

- Omasta puolestani molempiin: ei.

Kun 58 vuotta sitten kuolleen tekijän harjoittamasta väkivallasta on kulunut 77 vuotta, uhri katkaisi hiljaisuuden, ei kenttä- eikä käräjäoikeudessa, vaan haastattelussa. Media esitti tuon keskustelun julkisesti, ja nyt siitä sanaillaan netissä, eikä todellakaan syytteen pohjalta lakituvassa.

Ovatko luvut 58 ja 77 tässä yhteydessä mielestäsi liian pieniä vai liian suuria?

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila Vastaus kommenttiin #108

Syyteoikeus T.Koiviston muistelemassa jutussa on joka tapauksessa vanhentunut 1940-luvulla. Näin olen ymmärtänyt oheisen viitteen perusteella. Se riittäköön vuosiluvuista.

https://oikeus.fi/syyttaja/fi/index/syyttajalaitos...

"Syyteoikeuden vanhennuttua ei kysymyksessä olevaa tapausta voida enää selvittää ja asiaan liittyviä henkilöitä on pidettävä syyttöminä."

Juridiselta kannalta katsottuna tuon opettajan voisi sanoa olevan triplasti (!) syytön; vanhentunut (oletettu) rikos, syyllisyyttä ei ole missään vaiheessa todettu, syytettä ei ole nostettu.

Joku lainoppinut voi halutessaan korjata edellä mainitun ja mahdollisesti julistaa syyllisyyden sekä ehdottaa tuomiota ja sen täytäntöönpanoa. Jussila ottanee juridisen tehtävän vastaan.

Tuomo Kokko, minun oleellisin viestini tähän ketjuun on kommentissa nro 1. Lukaise sieltä.

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Markku Marttila,

Älä anna väärää todistusta lähimmäisestäsi.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Sitä en halua tehdä. Käytin sinun kohdallasi sanaa 'taisit'. Jätin varauksen.

Kävin läpi kommenttisi ja huomasin, ettet suoranaisesti osallistunut kyseisen vainajan riekkujaisiin.

Et kuitenkaan puuttunut julkeaan menoon, vaan tavallaan höystit ja kohottelit "juhlariemua" tuomalla esiin muuta aihepiiriin/syytökseen liittyvää kauheutta.

Erään US-blogistin profiilissa on tällainen tunnuslause:

"Maailma on vaarallinen paikka, ei niiden vuoksi, jotka tekevät pahaa, vaan niiden vuoksi, jotka katsovat vierestä eivätkä tee mitään."
Albert Einstein

Käyttäjän Pekka Toivonen kuva
Pekka Toivonen

Markku Marttila,

Nyt vasta todella opin tuntemaan sinut. Olen syvästi pettynyt.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila Vastaus kommenttiin #95

Olemme sitä ikäpolvea, että meidän jos kenen pitäisi olla armahtavaisia sodan ajan kuormia kantaneita isiämme kohtaan.

Tellervon kohuttu opettaja N. on esimerkki henkilöstä, joka on mennyt rikki aikansa raakuuksien keskellä. Se ei tarkoita, että hänen itse mahdollisesti tekemänsä vääryydet painettaisiin villaisella. Mutta hillitön herjaus ja häpäisy haudan taakse tuntui minusta pahalta.

Pahalta tuntuu sekin, että jouduit pettymään minuun. Eihän tässä niin pitänyt käydä. Yritän jatkossa herättää paremmin luottamusta.

Käyttäjän viljoh9 kuva
Viljo Heinonen

Markku Marttilalle: Jos et parempaan pysty, parempi olla osallistumatta keskusteluun blogipalstallani.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila

Viljo näyttää saavan vahvaa tukea herjakumppaneiltaan ja haudanhäpäisijätovereiltaan Maxilta ja Pekalta.

On meillä sankarit, hävetkää, jos osaatte!

Käyttäjän maxjussila kuva
Max Jussila

Koeta kestää, vaikka et oikein mieskään ole.

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila Vastaus kommenttiin #103

Ei paljoa herja-Max paina, jos vastaan kävelee. :)

Mutta otetaan seuraava aihe paremmalla onnella.

Käyttäjän SeppoPajunen kuva
Seppo Pajunen

Hävettävää on vain silloisella Punkalaitumen(?) seurakunnalla ja kaikilla-lähinnä aikuisikäisillä ihmisillä, jotka ko pastorin "vilpillisyyden synnin ulosajomenetelmistä ja tavoista" jotain tiesivät?

Eipä ollut paikkakunnalla ainakaan niinä aikoina minkäänlaisia "kouluviranomaisia", sillä tuskinpa herra pastorin "puuhat" mikään yksittäistapaus oli ja vain Tellervo-tyttöseen kohdistuivat?

Ymmärrän myös miksi, jo tuolloin varmaan fiksu ja järkevä tyttö jätti tapahtumat vanhemmilleen kertomatta,sillä vanhemmat olisivat varmaan aiheuttaneet pienellä paikkakunnalla melkoisen hulabaloon ja ottaneet hänet tutusta lähikoulusta pois ja ehkä jatko-opinnotkin olisivat muuttuneet ja vaikeutuneet?
Varmaan puhdas pelko ja häpeäkin estivät.
- Ja olisiko pienen maalaispaikkakunnan senaikaisilta viranomaisiltakaan koulutytölle mitään apua löytynyt, kun vastassa olisi ollut sentään pitäjän arvo-ja merkkihenkilö-HRA PASTORI?!

Muistelen myös kirjasta, tai lehtijutusta, että jonkinmoinen trauma ko tapahtumista tuli esille, kun hänen kertomaansa masennukseenkin haettiin syitä, viel vuosikymmeniä myöhemminkin?

- Viljolla, eikä meillä "herjakumppanisankareillaan" ei ole mitään "hävettävää"
eikä Rouva Koivistolla, Jari Tervolla, eikä Ylelläkään!

Käyttäjän mmarttila kuva
Markku Marttila Vastaus kommenttiin #107

Hävettävää on kaikilla heillä, jotka omissa mehuissaan kiehuen yltyvät 75-80 vuoden takaisia asioita päivitellessään julkisesti nimeltä mainiten herjaamaan haudassa jo liki 60 vuotta maannutta miestä.

Teot, siis ne oletetut teot, ovat tuomittavia. Siitä ei tässä ole kysymys.

Kysymys kuuluu edelleen, kuka hyötyy vainajan nimen herjaamisesta?

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset